Hyvä esitys, kiitos linkistä. Itselle päällimmäisenä jäi esityksestä mieleen että kolmas pora on tällä hetkellä tullissa ja käynnistyy Brasilesin alueella kunhan se saadaan paikalle. Ei kerrottu vielä että milloin. Poraustulosjulkistuksia pitäisi alkaa tulemaan syksyn edetessä, poria on tulossa myös lisää (yhteensä lopulta 4-6 kpl koko alueella) ja porausvaihe pitäisi saada valmiiksi 12-16 kuukauden aikana. Jos nyt oikein ymmärsin. Kassa + luotto-optiot riittää näillä näkymin noin 12 kuukauden ajaksi. Mahdollinen lisärahoituksen tarve minimaalinen.
9 tykkäystä
Mitenkähän ne on pystyneet itse katselemaan ekan porauksen tuotosta, siellähän on palkattuna se oma mineraalien tutkailija. Varmaan siitä jotain nähnyt? Lisää poria vaan tilaillaan paikalle, hyvä!? Luulisin että hyvä👌
Pitääpä katsoa presentastiota, kiitos linkistä!
3 tykkäystä
Kaippa nuo jollain XRF -laitteella tulokset näkee heti kun vaan pala nousee maasta
2 tykkäystä
Kohdasta 26:00- alkaen kun käsitellään ensimmäistä porausta.
“The fact that we drilled it to a 1000 meters is an indication of what we encountered there. We would not have continiued drilling had we not continued encountering things that we wanted to understand.”
19 tykkäystä
Huikea setti Adamilta, tuli monta ns. nuggettia tyylin “I can’t say anything but we’re going to be filthy rich” -tyyppisesti eli virallisesti ei sanota mitään mutta sitten sanotaan epäsuorasti että kuparia on niin maan perkuleesti että piti porata tyyliin Kiinaan asti.
Kannattaa katsoa koko setti, siellä on monta epäsuoraa superposia.
42 tykkäystä
Thanks. I really look forward to see the presentation
5 tykkäystä
en vielä päässyt porausosuuteen vaan vasta 3dip kuviin, mutta missäs kulmassa se poraus olikaan, jos se oli 1000 metriä? joku vois varmaan siitä sitten pythagorankaavalla tehdä laskelma kuinka syvälle porattiin, jos oltaisiin menty pystysuoraan?
Tätä hain juuri takaa, että varmaan näkevät mitä sieltä putkista tulee ja kannattaako jatkaa ja jos on jatkettu 1000metriä, ja jossain kulmassa, niin voisiko se olla jotain 700-800 metriä sitten? Historialliset reiät olivat jotain 200-300 metriä, eli vedetty varmaan ainakin tupla syvyydelle?
edit, 825-1000m ekat reiät. ei siis sanottu oliko pystysuoraan, oletan että viistoon.
5 tykkäystä
Kohdasta 22:48 alkaen näkyy nuo kulmat. Adam Smith toteaa, että 3DIP kuvantaminen toimii noin 750m syvyyteen saakka, ja se näkyy siinä, että esiintymän yläpuolella oleva vuori/kohouma leikkaa samasta kohtaa kuvaussyvyyttä pois. STD-48 historiallinen poraus menee noin 350m syvyyteen. Adam näytti, että reikä päättyi noin oikean alakulman siniselle alueella, joka on -200/-250 (merenpinnan alapuolella?) eli tämä uusi reikä meni vinottain ja lähti korkeammalta, mutta suoraan ylhäältä mitattuna noin 300m syvemmälle kuin historiallinen poraus.
13 tykkäystä
Odotan kyllä innolla tuota uutta webbisiteä missä on 3D kartta vanhoista porauksista, 3DIP:stä ja uusista porauksista. Siinä voi ottaa sitten ison lasin viiniä ja alkaa haaveilemaan.
Kurssi on kyllä hyvin pakittanut mutta miettikää tätä; pelkästään VANHOJEN tulosten vahvistaminen tekee Orocon arvoksi karkeasti tuplat nykyhinnasta 3 taalan kuparihinnalla. Siihen päälle 1) lisääntyneet mineraalivarat 2) korkeampi kuparipitoisuus 3) muut mineraalit (kulta, hopea, moly + muut) 3) kuparin nykyhinta. Nämä päälle niin 2x → 4-6x. Tai vielä enemmän.
26 tykkäystä
Tässä inderesPodin jaksossa kohdassa 16:45 - 18:15 saa vähän erilaisen käsityksen siitä mitä poraustuloksilla saadaan aikaan. Joko asiaa on tässä yhteydessä yksinkertaistettu tooodella paljon tai sitten tekniikka on kehittynyt siitä mitä se ehkä joskus on ollut, tai sitten tulosten tarkkuus riippuu ihan siitä mitä malmia ja missä muodossa sitä sieltä maasta etsitään.
2 tykkäystä
Kun varannosta on 3DIP tyyppiset kartoitukset ja laajat (Orocon/Santo Tomasin kohdalla puhutaan sadoista rei’istä, yhteenstä 100km tms) poraustulokset yhdistettynä niin saadaan aika kattava kuva varannoista ja laadusta. Yleisesti maailmalla käytetään Kanadan viranomaisten NI 43-101 standardeja mineraalivarojen määritykseen jonka tekee ulkopuolinen taho eikä kaivosyhtiö itse.
9 tykkäystä
Tässä twiitti-ketjussa yritetty vähän hahmotella pitoisuuksia nykyisten tietojen perusteella
13 tykkäystä
Nopea oma referointi videosta.
Ensimmäiset porareiät oli kairattu, mutta tuloksia ei voinut kertoa, koska ei ole vielä julkista tietoa. Pikku teaseri kuitenkin annettiin ja jo ennen 3DIP osoittamaa varautunutta maa-ainesta oli havaintoja kuparista, kuten asiaan kuuluukin isojen varantojen läheisyydessä.
Vanhojen tutkimusten mukaan korkean pitoisuuden ytimessä on n. 330 miljoonaa tonnia (kg) maa-ainesta/malmia, josta on enemmän kuin 0.3% kuparia. Tämä näkyi kuvissa erillisenä tummanpunaisena kohtana.
Arviota koko 3DIP kuvauksen varautuneesta maa-aineksesta ei oltu vielä saatu, se oli kuitenkin työnalla (tai ainakin pyydetty). Näytettyjen kuvien perusteella ainakin itselleni on hieman hankala arvioida, kuinka suuri määrä kuparipitoista maata voisi kokonaisuudessaan olla verrattuna tuohon korkean pitoisuuden ytimeen.
Arviona kerrottiin, että heidän kokemuksen mukaan major maksaa minorille noin 3% arvometallin kokonaisarvosta.
Sitten pientä omaa spekulaatiota. Tämä varauksella, voi sisältää laskuvirheitä, minkä lisäksi esityksessä ja muissakin käytetyissä lähdeluvuissa on yksiköitä sekaisin (pounds/kg ja $/cad), joten sekaantumisen vaaraa on ilmeinen.
Markkinahinta kuparille tällä hetkellä 4,29$ per pound.
Major maksaa minorille karkeasti 3% varsinaisen arvometallin arvosta.
Tämän hetken kuparin hinnalla major maksaa siis minorille 0,1287$ per pound puhtaasta kuparista.
Pelkästään tuosta korkean pitoisuuden ytimestä maksettaisiin näillä luvuilla ja 0.3% pitoisuudella 281M $. Pitoisuuden sanotaan kuitenkin olevan enemmän kuin 0.3%, minkä lisäksi en tiedä kuuluuko tuohon 3% lunastusarvioon muut sivutuotteena tulevat arvometallitkin, vai pitäisikö näille laskea jotain lisäarvoa.
Orocon markkina-arvo n. 410M $.
Tällä kuparin hinnalla kaikki ytimen ulkopuolinen kupari tulisi siis aika nopeasti viivan alle. Samoin mahdollinen kuparin hinnan nousu.
Loppuun kuulunee sanoa että ensimmäinen posti foorumille. Ottakaa vielä isommalla suolalla.
51 tykkäystä
Tervetuloa foorumille ja Oroco-ketjuun!
Yleensä alalla puhutaan Copper equivalentista tai co-eq %, ts. 0,3% on pelkän kuparin osuus mutta co-eq voi olla 0,5% eli kulta+hopea+molyn arvo muutetaan kupariksi.
Pitäisi katsoa uudestaan mutta mielestäni Adam sanoi että tuo 0,3% oli nimenomaan vain kuparin arvo koska 90-luvun porauksissa Santo Tomasia luultiin erilaiseksi kupariesiitymäksi (esiintyy enemmän pinnassa eikä sisällä juurikaan muita metalleja) eikä muita mineraaleja mitattu kuin 20% näytteistä, nyt tiedetään että kyseessä on copper porphryry esiintymä jossa siis mukana lähes aina kultaa, hopeaa ja molyä plus muuta ja siksi kaikki näytteet kartoitetaan muidenkin mineraalien osalta.
20 tykkäystä
17 tykkäystä
Tässä pieni poiminta käännöskoneella. Linkki myös alla kokonaisuuteen.
Hyödykkeet: Kun ajattelemme sähköajoneuvojen ympärillä olevaa makrohäntätuulta, politiikkaan perustuvia hiilenpoistotavoitteita ja uusiutuvaa energiaa, yksi yhteisistä teemoista on ”kaiken sähköistäminen”. Hyödyke -maailmassa on meneillään ”Big 6” -tarina kuparin, nikkelin, hopean, litiumin, koboltin ja alumiinin välillä, josta tarjonnan / kysynnän dynamiikka on selvin kolmen ensimmäisen ajanjakson aikana. Otetaan esimerkiksi kupari, joka ei ole tähän mennessä koskaan nähnyt kysynnän tuhoutumista ja toistaiseksi, ei ole tunnettuja tekniikoita, jotka kykenevät johtamaan muuta sähköä kuin kupari. Autoissa tehokkaat moottorit kuluttavat 75% enemmän kuparia kuin tavallinen moottori, sähköautot kuluttavat painostaan jopa 4x kuparia verrattuna ICE-moottoreihin ja vaativat kupariintensiivisiä latausasemia. Lisäksi uusiutuva energia, mukaan lukien tuuli- ja aurinkoenergia kuluttaa 4-5 kertaa enemmän kuparia kuin perinteinen fossiilisten polttoaineiden tuottama sähkö. Joten kuparille on todellinen kysyntä.
18 tykkäystä
Kuparin vahvuus on siinä että todellisia vaihtoehtoja ei juuri ole, ominaisuuksiiltaan hopea käsittääkseni pääsee lähelle mutta hinta sitten hippasen enemmän.
Sellainen knoppitieto jota itse en aikaisemmin tiennyt, suur- ja keskijännite sähkönsiirtoverkot Suomessa ei ole kuparista vaan alumiinista ja teräksestä.
Toisaalta ainakin maailmalla offshore tuulifarmien kaapelit maalle ovat kuparista ja määrät on aika huikeita, muistaakseni Saksassa yksi tuulifarmi vaati 6000 tonnia kuparia pelkästään siirtokaapelia varten. Ei taida kysyntä laskea tällä puolella ihan hetkeen, tosin maallikkona voisin ihmetellä että eikö offshore kaapeleitakin voisi tehdä alumiinista tehokkaasti.
8 tykkäystä
Sähkönjohtavuudessa hopea ja kulta ovat selkeästi kuparia paremmat. Alumiini on käytännössä useassa sovelluksissa kuparin pahin kilpailija ainakin hinnalllisesti, mutta monesti joudutaan käyttämään paksumpaa poikkipintaa joka syö kilpailuetua ja tekee asentamisesta hankalampaa jne.
7 tykkäystä
Täydennetään vielä vähän tuota knoppitietoa sillä, että myös pienjännite sähkönsiirtoverkot on Suomessa rakennettu pääosin alumiinista.
Suomen kaapelitehdas lopetti kuparikaapelin (PLKVJ) valmistamisen 1970 paikkeilla, tämän jälkeen on siirrytty alumiinin suurimmilta osin. Toki kuparisia kaapeleita vähän vielä tuonkin jälkeen käytettiin, mutta ainoastaan lyhyisiin vetoihin jotka tulivat runkolinjasta kiinteistöihin ja näissäkin vedoissa suurimmassa osassa ainoastaan suojajohdin oli enää kuparinen (AMCMK).
Nykyään jakeluverkon puolella oikeastaan suojajohtimet sisältävät kirkasta kuparia ja komponentit/kytkinlaitteet tinattua/hopeoitua kuparia.
Sisäjohtoasennuksissa käytetäänkin sitten edelleen kuparia ominaisuuksiensa vuoksi ja koska kaapelien poikkipinta-alat eivät voi kasvaa liian suuriksi kiinteistöjen sisällä tilan puutteen vuoksi.
Myös suuruus syyn takia alumiinia on huono käyttää autoissa, aurinkopaneeleissa, komponenteissa jne koska alumiinisina ne olisivat noin 50% suurempia, jotta niillä olisi sama kuormitettavuus.
Offshore tuulivoimaloiden sähkötekniikka on vähän kauempana sitten osaamisalueestani, mutta käsittääkseni nuo kaapelit ovat kuparista sen takia, että häviöt ovat paljon pienempiä pitkillä matkoilla ja käsittääkseni nuo siirrot tehdään tasasähköllä jolloin johtimia tarvitaan vain kaksi ja jokin hämärä muistikuva kaukaa koulu ajoilta olisi, että mahdollisesti jopa vain yksi kun meri/maa toimii miinus johtimena, Verrattuna vaihtosähköön jossa johtimia tarvittaisiin kolme.
16 tykkäystä
Mutta onhan suur- ja keskijänniteverkotkin pitkillä vedoilla, miksi niissä alumiinia? Onko näissä jännitteet niin paljon korkeampia kuin vedenalaisissa kaapeleissa että selvitään ohuemmalla lakulla?
Itselle tuli mieleen että alumiiniset submarine kaapelit olisivat niin paksuja että niiden laskeminen olisi vaikeata? Mielenkiintoinen aihe sinänsä.
1 tykkäys