OROCO - Kuparia Mexicosta

Sen verran kommentoin tähän, että Ekalla @Pohjolan_Eka on nyt silmät tähtäimessä sumeat. Kannattaa hommata kiikari tussariin ja katsella vähän pidemmälle, kuin vanhat silmät näkee :joy:

22 tykkäystä

Olen itse ollut konservatiivinen omissa odotuksissa ja lähtenyt siitä, että NZ:tä porataan ilman muuta vielä 2023. Orocon dioissa on huomattavasi nopeampi aikataulu.

16 tykkäystä

Olisihan se mukavaa jos joskus oltaisiin aikataulua edellä… :sunglasses:

10 tykkäystä

Heh, ei varmasti olla. Ja voin lyödä vetoa ettei tuokaan timeline pidä, pl. ehkä NZ porausten osalta.

11 tykkäystä

Tämä aikataulu on aivan tyhjää lätinää ja kannattaa jättää täysin omaan arvoonsa.
Itse jo siirtänyt omat odotukset vahvasti 2023 puolelle.
Tähän mennessä oikeastaan mikään näistä ei ole pitänyt lähellekään paikkaansa.

9 tykkäystä

Jaaa olutta lärvii. :beer::saluting_face:

16 tykkäystä

Hyvältähän tämä näyttää, mut olenko nyt ymmärtänyt jotain väärin: 3DIP tehtiin joskus vuosi(?) sitten ja tämä tieto tuli muka vasta nyt? Porauksia tuonne koko alueelle ei ole vielä tehty. Näkkileipäkin on aika kuivaa, mut maistuu ihan hyvälle kun laittaa riittävästi voita. Eikai tämä nyt ole sitä voita? En nyt oikein osaa vielä päättää, onko tämä hyvä vai huono uutinen… juodaan tämä ilta olutta ja mietitään huomenna uusilla aivoilla :smile:

9 tykkäystä

Tuossa slidessä on pakko olla joku merkintävirhe, tuo väriskaala vasemmassa laidassa ei ole cu_eq-% vaan ilmeisesti resistivity, aika usein parhaat “apajat” löytyy alueilta joissa low resistivity ja high chargeability.

EDIT tuo väriskaala vasemmassa laidassa kertoo noiden reikien cueq, se ei siis liity tuohon muuhun kartan väritykseen.

Tuossa koko esitys niille jotka haluavat katsoa Covidista toipuvan toimarin vähän väsyneenä

EDIT2 nämä korjaavat tiedot tuli tietysti taas eräältä saksalaiselta karttagurulta

10 tykkäystä

En ole vielä katsonut

8 tykkäystä

Noniin, vähän ajatuksia tästä videosta ja uusimmasta blogista

Selvästi pistetty uusi vaihde pystyyn ja hommaa aletaan viemään konkreettisesti maaliin, tämä on varmasti uuden toimarin tehtäväkenttää eli näillä lienee selvä yhteys.

Se että SZ poraukset alkavat jo reilun kuukauden päästä oli aikamoinen yllätys, odotin että tosiaan alkaisi vasta myöhemmin syksyllä.

Braziles on selvästi jätetty erilleen muista, tätä voi hyväntahtoisesti tulkita siten että halutaan “yhdistää” SZ ja NZ porauksilla jolloin saadaan yhtetäinen kuparivaranto (measured + indicated) about 3-4 kilometrin matkalle. Pahantahtoisesti voisi tulkita siten ettei Brazilesissa ole mitään niin ihmeellistä että siihen kannattaa juuri nyt panostaa enempää ja taivun itse uskomaan tätä oletusta eli tod.näk. B001-003 lienee jotain 0.5-0.7 Cu-eq kamaa eli hyvää ja parasta ST:ssä mutta Braziles on niin iso alue että sen poraaminen kestää kauan, varsinkin kun ei ole historiallisia porauksia jotka antaisivat osviittaa missä porata. Se mikä pikkaisen mietityttää on tuo NZ aikataulu, tuossa taulukossa näyttäisi menevän vuoden loppuun vaikka siellä on jo 22 reikää valmiina ja vajaa 10 vielä jäljellä, tuskinpa sen pitäisi kestää vuoden loppuun asti mutta ilmeisesti jo ehkä ensi viikolla tulee uusi guidance NZ:n porausohjelmasta eli paljonko vielä aiotaan porata.

Nyt on Oroco pistänyt ns. päätä pölkylle aikataulujen muodossa eli varsin nopeasti aikovat edetä, tämä on tietysti positiivista mutta aika paljon saa tapahtua että investorit saadaan uskomaan tähän aikatauluun.

Yksi tärkeä lause tuosta videosta:

“we’ll give some estimates in terms of how quickly were’ going to get to a mineral resource estimate that we’ll release to the public as well as an economic study but I think at this point it’s safe to say that we’re probably further ahead in that process than the market realizes

Eli ehkä ensi tai sitä seuraavalla viikolla saamme aika tiukan pläjäyksen siitä miten tämä ns. end-game aiotaan hoitaa.

32 tykkäystä

Tämä on nyt vähän 0-postaus, mutta oli tämänkertainen Torrey Hills investor brief sisällöltäänkin aikalailla nolla. Jos on edes yhden tällaisen kuunnellut, tuossa ei tullut Adamilta yhtään uutta informaatiota. Taas alussa aloitus muinaisista kreikkalaisista ja historian kertausta koko tunti. Sen verran täytyy disclaimeria laittaa, että kun näitä on kuunnellut kohta sen vuoden päivät, hakkasin aika aktiivisesti oikeaa nuolta eli hypin 5sec pätkiä eteenpäin. Voi olla, että noihin hyppäyksiin sisältyi jokin uuden informaation murunen. Mielellään saa korjata jos olen väärässä ja minulta jäi jotain kuuntelematta.

Mutta all in all - viikkoraportit mukava lisä, ja hienoa että tuossa oli myös toimitusjohtajan esitelmä tiiviistettynä. Huomattavasti mielenkiintoisempaa (ja tasaisesti päivittyvää) materiaalia kuin puuduttavaksi muuttunut Torrey Hills.

8 tykkäystä

Jeps, ei hirveästi ollut uutta. Mutta tuo aikataulun avaaminen sekä tuo ylempänä mainitsemani toteamus siitä että ovat todennäköisesti paljon pidemmällä kuin markkinoilla uskotaan oli mielenkiintoista.

Tosin eihän näissä TH:ssä ole koskaan tullut mitään ihan järisyttävää uutta tietoa, ehkä paria poikkeusta lukuunottamatta.

Yksi mielenkiintoinen nuggetti (joka on kyllä tod.näk. sanottu aikaisemminkin) oli se että tavoitteena on saada yli 1000Mt >0.35% measured ja indicated mineraalivaranto kirjattua virallisiin reserveihin, tämä tarkottaisi tuolla gradella sellaista 3500M kg kuparia eli karkeasti 8000M paunaa. Samalla mainittiin että SZ+NZ on yhteensä jotain 1600Mt measured+indicated+inferred tällä hetkellä, tähän päälle NZ:n laajennus ja SZ:n itälaajennus jota ei ole porattu yhtään (ei siis ole edes inferred) mutta jossa 3DIP:n mukaan hyvin laaja potentiaalinen mineraalialue niin puhutaan mahdollisesti todella isoista luvuista mineraalivarannon suhteen.

9 tykkäystä

Pahoittelut, että en ole videoita katsonut mutta kysyn tällaista, oliko Feasibility Studylle nyt selkeästi lukkoonlyöty aikataulu, milestonet ja kustannus?

1 tykkäys

Aiempaan ihmettelyyni tuosta uudesta kaaviosta ja 3DIP:n aikatauluristiriidasta: nyt on siis kyse kahdesta eri testistä. Ovat tehneet hiljattain jotain ”reiästä reikään” johtavuusmittauksia siis maan pinnan alapuolelta, jonka perusteella tuo kaavio mahdollisista löydöksistä on tehty. Eli sen osalta allekirjoittaneen ymmärrys oli puutteellista

Ei ole. Eli ensiksi alkaa mineraalivarantojen määritys ja sitten PEA eli taloudellinen arvio, tunnetaan myös (pre) feasibility studynä. Valmis ensi vuonna, sen tarkempaa ei varmaan kukaan halua arvata.

1 tykkäys

PEA ei ole PFS. (National Instrument 43-101: Part 4 - What Issuers Need to Know About Economic Analysis | Cassels.com) " A PEA, which, as noted above, is a study, other than a pre-feasibility or feasibility study, that includes an economic analysis of the potential viability of mineral resources. A PEA is sometimes also referred to as a “scoping study.” "

" A “preliminary economic assessment” or “PEA” is typically the first stage of economic analysis and the accuracy level is the lowest "

Pre feasibility study on huomattavasti laajempi kuin scoping study (PEA) ja huomattavasti pienempi kuin feasibility study FS.

Tässä alla @Seinakadun_Keisari:n postauksen ulkopuoliset kommentit.

Aiemmin maaliskuussa ketjussa olleessa sijoittajien vierailuvideoilla näytetyssä kairauksessa tehty PQ kairaus ensimmäisellä metrillä maksavat noin tuplat tavallisen kairauksen kustannuksiin. Myöskin tällä suomalaisittain kutsutulla maakairausputkella kairaaminen on hitaampaa. Videolla kairasivat puolessa tunnissa n. 0,5m kairasydäntä, kun normaalimpi tahti olisi n. 2-3 metriä tunnissa riippuen kiven kovuudesta ja rakenteesta.

Videoilla kerrotut kairareijän analyysimetodit ovat mielestäni kattavat ja geologit tuntuvat tietävän mitä tekevät. Kairareijän analysointi ennen labraan lähettämistä vie oman aikansa, riippuen kuinka huolellisesti se tehdään. Videolta katsottuna näyttäisi, että tekevät huolellisesti. Kairareijän analysoinnissa huolella tehdyt mittaukset ja havainnot ovat tärkeässä roolissa mineralisaation jatkuvuuden seuraamisessa ja mineraalivarantojen määrityksessä. Näistä syistä en ole järin yllättynyt, että kairauksessa ja tuloksissa kestää. Tiedän kommentoivani videoita aika paljon jälkikäteen, pahoittelut siitä.

Kummastelen hieman sitä, että joen läheisyydestä ei ole juurikaan keskusteltu tässä ketjussa. Tai on mainittu, että jokea voi aina siirtää. En kuitenkaan itse näe, että joen siirtäminen mahdollisen mineraaliesiintymän louhimiseen, houkuttelee majoreja ostohousujen sovitteluun. Vaikkei jokea tarvitsisi itse esiintymän louhimisen takia siirtää, voi ongelmaksi muodostua avolouhos tyyppisen kaivoksen jätevesien käsittely jokea saastuttamatta.

Geofysiikan mittauksilla tuotetut kartat ovat vain karttoja, eivätkä suoraa kerro missä malmi on tai kuinka paljon sitä on. Ne antavat hyviä indikaatioita siitä, minne jo kairareijällä “kiinni saatu” mineralisaatio voisi jatkua. Varmuuden tuo vasta kairaus ja mitä tiheämpi kairaus, sitä varmempi mineralisaation koko. En osaa sanoa onko 20 reikää (n.15 000m, josta ilmeisesti 6 000m odottaa tuloksia) 900 metrin matkalla riittävän tiheä “gridi” mineralisaation todentamiseen tai tarkkojen varantoarvioiden tekemiseen. Teknisessä raportissa (Orocon sivuilla) ehdotetaan North Zonelle tehtävän vaiheessa 2.1 28 kairareikää (19 400m) ja seuraavissa vaiheissa 2.2 ja 2.3 yhteensä 26 kairareikää (15 600m) . Adamin videopresentaatiossa nähdyssä kuvassa NZ:lle on kairattu 14 reikää. Tekninen raportti on tehty 2019.

Uusimmalla videolla esitellyt reijät eivät varmista, että esiintymä olisi jatkuva reijästä toiseen. Lisäksi, aiemminkin esitelty 3D malli näyttäisi perustuvan historiallisiin kairareikätuloksiin, joissa mineralisoituneet pätkät ovat mallissa ekstrapoloitu niin, että ne liittyvät toisiinsa. Toivon todella firman omaavan tarkemman 3D mallin alueesta ja kairareijistä, kuin sijoittajille esitelty malli. Esitelty malli tosiaan perustuu vanhoihin kairareikätuloksiin, joita yhtiö itse ei edes pidä varmennettuina “The Company gives no assurance that either these models or the historical resource estimates upon which they are based are accurate” ja “The reader is cautioned not to rely upon these models or the historical resource estimates upon which they are based.”. Nämä firman sivuilta olevan presentaation “alkusanoista”.

Hienoa huomata, että EBS ( Environmental Baseline Study) on aloitettu, kuten sitä teknisessä raportissa suositeltiinkin tehtävän.

Lopuksi sanon vielä, että en epäile laisinkaan, etteikö historialliset kairaukset voisi pitää paikkansa ja etteikö Oroco kykenisi niiden todistamiseen. En vain osaa sanoa kauanko Orocolla menee niiden riittävään todistamiseen, että majoria kiinnostaa ostaa projekti. Toivottavasti työt etenevät sujuvasti ja suunnitellusti.

Ps. Vähän venähti nopeasta vastauksesta.

51 tykkäystä

Kiitoksia tästä, olen käyttänyt PEA:ta synonyyminä PFS:lle, PEA ei ole niin tuttu itselleni mutta sitä on Oroco käyttänyt joten olen tehnyt ilmeisen hätäisiä johtopäätöksiä.

Tiedoksi että Santo Tomasiin on jo tehty PFS kerran, vuonna 1994 Bateman Engineerin toimesta, tämä on toki jo mainittu Technical Reportissa jonka ilmeisesti luit läpi.

Joen mahdollinen siirtäminen on ajankohtaista vasta paljon myöhemmin kaivoksen avauksesta, siitä on tehty alustavat arviot hinnan osalta ja puhutaan ilmeisesti n. 100-150m operaatiosta. Kaivoksen capexiksi on arvioitu 1.5-2B. Joki itsessään tuskin on mikään deal breaker buy-outin osalta. Joki itsessäänhän on valjastettu ja muokattu ihmisen toimesta ja kuivana kautena joki katoaa melkein kokonaan, joen lähistöllä on lisäksi useita muitakin kaivoksia.

Toki nämä pitää huomioida ja ympäristölupa on se ehkä kriittisin osa kaivoksen osalta.

Tällä hetkellä taidetaan porata reikiä 23 ja 24 ja monen valistunut arvio on että NZ:lle porataan yhteensä n. 30 reikää. Tämä tulee tarkentumaan 1-2vkon sisään kun lupasivat julkaista tarkemman poraussuunnitelman NZ:n loppuun viemisen osalta.

Minulla ei ole hetkeäkään epäilystä etteikö NZ:tä porata ns. riittävästi virallisen mineraalivarannon määrittämiseksi, siellä on sen verran kokenutta kaveria firmassa eli tuskin tämän osalta tekevät mitään stipluja.

10 tykkäystä

Selailin teknisen raportin läpi ja keskityin lopussa olevaan “suositukset” kohtaan, jossa on kerrottu tarkemmin suositelluista askelista projektin eteenpäin viemiseksi. En ole siis perehtynyt Batemanin PFS:ään sen tarkemmin. Batemanin PFS:ssä käytetty malmi varantoarvio näyttäisi koostuvan n. 15 000 metristä kairareikää, joka näin äkkiseltään kuulostaa alhaiselta määrältä.

Teknisen raportin laatija ei löytänyt historiallisista analyysituloksista laboratorioiden analyysitodistuksia tai takeita laadun varmistuksesta (quality control, QC). Tämä kuulostaa huolestuttavalta siinä mielessä, ettei historiallisista tuloksien paikkansapitävyydestä ole varmuutta. Toki Oroco on myöhemmin kairannut kohteita ja todistanut mielestään historialliset tulokset.

Mistä löytyy arvio/suunnitelma joen siirtämisestä? Löysin tälläisen 5 vuotiaan piirrustuksen Batemanin 1994 päivitetystä 2003 versiosta :smiley: ( Bateman Engineering Inc. (2003). Update Previous Prefeasibility Study, Santo Tomás Project. Tucson, Arizona, Bateman Engineering Inc.: 69p.)

oroco_river.PNG

En epäile myöskään, etteikö NZ:ää porata tarpeeksi, sillä tähän asti on taidettu edetä teknisen raportin suositelmien mukaan, niin miksei jatkossakin. Lähinnä aikataulu mietityttää, jos tällä hetkellä on valmistunut n. 20 reikää (n. 15 000m), joista kaikki ei ole NZ:llä. NZ:lle pitäisi kairata teknisen raportin mukaan yhteensä n. 35 000m. Kairausten jälkeen, ja osittain niiden aikana, voidaan vasta tehdä tarkempia varantoarvioita malmin määrästä.

4 tykkäystä

Historialliset kairaussamplet (tai niiden puolikkaat) löytyy, ne on Orocon hallussa Santo Tomasin alueella.

Uudet kairausreiät ovat todistaneet vanhat tulokset jo oikeaksi joten tämän suhteen en ole yhtään huolissani.

Oroco itse sanoo historical tuloksista seuraavaa:

*The resource estimates are a Historical Estimate as defined in NI 43-101 of the Canadian Securities Administration. While the Historical Estimate is considered reliable and relevant as they employ reliable estimate practice and utilized all available drilling information in the preparation of the Historical Estimates, a qualified person has not done sufficient work to classify the Historical Estimates as current mineral resources or mineral reserves and the Company is not treating them as current mineral resources or mineral reserves. For the Historical Estimates to be reported as a current resource estimates, resampling and assay of historical drill samples, twinning of historical drill holes, and a new program of regularly spaced drilling are required, and for these reasons the Company has no intention of reporting the Historical Estimate as a current resource estimate.

En usko että mitään päivitettyä suunnitelmaa on vielä olemassa, siitä on vain puhuttu muistaakseni Torrey Hillsin videoilla, Adam on maininnut että yksi suunitelma olisi vetää joki suoraksi NZ:n ja SZ:n välistä ja kustannus olisi hyvin karkeasti tuo 100-150M mitä mainitsin. Mutta tosiaan joen siirto olisi ajankohtaista vasta 10-20v päästä kaivoksen aloittamisesta.

6 tykkäystä

Onhan ne hallussa, mutta onko ne järjestyksessä ja uudelleen logattavissa. Owing to the age of the historical drill programs, performing check assays at this stage of recently renewed
exploration is challenging. Wooden racks in the El Bienestar core storage facility have partly collapsed since last rehabilitated in the summer of 2008, spilling the contents of many of the core boxes. Also, locals have disturbed some of the stored core.
(Oroco tekninen raportti, 2019)

En aivan ymmärrä mihin tämän hetkiset varantoarviot perustuvat, jos firma ei käytä historiallisia tuloksia resursseina eikä reserveinä. Ollaanko vielä päättelty/ehkä saattaa (inferred) vaiheessa vai esitetty/arvioitu (indicated)? (https://www.crirsco.com/background/)

crirsco

Itse joen siirtäminen voi olla ajankohtainen myöhemmin kaivoksen käynnistettyä toimintansa, mutta sen huomioon ottaminen kaivosta rakennettaessa ja malmia louhittaessa on merkittävä. Tässä kuva vielä teknisestä raportista, joka mielestäni kuvaa hyvin mineralisaation sijaintia suhteessa rinteeseen ja jokeen.

Mitä jos joki tulvii ja Huites patoaltaan vesi nousee? Näitä toki sivuttu teknisessä raportissa, mutta aiheesta täällä ei juurikaan ole huolta kannettu. Miten paikallisten olettaisiin suhtautuvan joen oikomiseen? Pientä perspektiiviä: Sodankyläkin/Lappi on paikallisväestöltään melkolailla kaivosmyönteisiä, mutta ei siellä hyvällä katsottaisi, jos Kitistä/Ounasjokea alettaisiin oikomaan kaivosprojektin alta. Nämä joet ovat valjastettu jo, aivan kuten Rio Fuertekin.

Edit. Korjauksia.

4 tykkäystä