Orthex - Muovia maailmalle

Kommentoidaan, vaikka ei ole Sitowise ketju.

Mainitsemissasi luvuissa on mukana yrityskauppainvestoinnit. Ne eivät ole vielä hankinta vuonna tuottaneet täysimääräistä tulovirtaa, mutta samalla merkittävä osa niiden kauppahinnasta on maksettu (joka näkyy investointien kassavirrassa).

Jos katsoo Sitowisen operatiivista kassavirtaa, se on vahva suhteessa tulokseen. Sama pätee, jos katsoo vapaata kassavirtaa ilman hankintavuoden yrityskauppoja ja siitä laskettavaa kassavirtakonversiota tai osuutta myynnistä (vertailukelpoisempi).

Mikäli Sitowise ei tekisi tulevina vuosina ollenkaan yrityskauppoja, kasvaisi sen kassavirta kaikkien investointien jälkeen huomattavasti, koska yrityskaupoissa hankitut yritykset tuottavat täyttä tulovirtaa ja niistä syntyy vain perinteisiä investointeja. Olettaen siis ceteris paribus muiden osa-alueiden kuten marginaalien suhteen.

Mutta mikäli hyviä ostokohteita eli strategisesti sopivia investointeja hyvällä pääomantuotolla on tarjolla, niin yrityskaupat voivat olla erittäin hyvä keino luoda arvoa. Mielummin sopivasti pääoman allokointia kannattavaan kasvuun korkealla pääoman tuotolla, kuin vain korkeita osinkoja. Näin se arvo kasvaa tulevaisuudessa ja osingot nousevat. Sama pätee Orthexin kohdalla.

3 tykkäystä

Orthexin tapauksessa tämä listautuminen on lähes puhtaasti pääomistajan exit. Tuo sama osakemäärä kun olisi laskettu markkinalle uusia osakkeita, olisi saatu firman kassaan rahaa tehdä niitä ostoksia ja konsolidoida hajanaista markkinaa. Jos ymmärsin oikein nuo miljoonat jotka tästä listautumisesta saadaan kerättyä menevät pääosin lainan lyhentämiseen ja/tai parempien rahoitusehtojen uudelleen neuvotteluun?

Vaikka pääomistaja irtautuu, niin minkä takia ei nähdä nykyisessä löysän rahan markkinatilanteessa järkeväksi nostaa vaikka vastaavalla potilla uusia osakkeita sotakassaa? Kun täällä ollaan niin toiveikkaita ja ajatellaan, että Orthex lähtee sitten listautumisen jälkeen kaupoilla, mutta millä kassalla se tehdään? Etenkin kun ottaa huomioon että vuosi 2020 on todennäköisesti ollut poikkeusvuosi kannattavuudessa.

2 tykkäystä

Mistä ymmärsit, että listautumisrahoilla lyhennettäisiin lainaa ja/tai rahoitusehtojen uudelleen neuvotteluun? Listautumisesitteessä oli jo maininta että rahoituskorko laskee 0.75-0.85% heti listautumisen jälkeen, mutta mistä ajatus siitä, että IPO:lla lyhennettäisiin lainaa?

Lisättäköön, että noin 27.0miljoonaa omaa pääomaa IPO:n jälkeen.
Sekä viime vuonna hyvästä tuloksesta jaettiin 6.3miljoonaa pääomanpalautuksia pois, joka voidaan huomioida tulevaisuudessa positiivisena kassavirtana, ei suoraan tämän suuruisena summana, mutta jatkossa odotan, että voitot investoidaan paremmin kasvuun. Eli vuosittain odotan jäävän huomattavasti enemmän viivan alle ennen investointeja.
Sekä kallis 10% vaihtovelkakirjalaina maksettu pois viime vuoden lopussa.
Mainittu, että IPO:n jälkeen nettovelan ja käyttökatteen suhde noin 1.7x, tavoite pitää alle 2.5x, sekä mainittu tämän suhteen nousevan hetkellisesti mahdollisten yritysjärjestelyiden seurauksena.

4 tykkäystä

Ei maksa, vaan maksoi.

Vaihtovelkakirjalaina
Tilikauden alussa Orthexilla oli 4,9 miljoonan euron vaihtovelkakirjalaina yhtiön osakkailta kiinteällä 10,0 % vuosikorolla. Laina maksettiin
kokonaisuudessaan takaisin marraskuussa 2020 mukaan lukien kertyneet korot.

Sekä

Orthexilla oli 4,9 miljoonan euron vaihtovelkakirjalaina 10,0 prosentin kiinteällä vuosittaisella korolla 1.1.2020. Lainan
takaisinmaksu tapahtui marraskuussa 2020

Edit: Jos joku tietää tai osaa laskea tai katsoa kristallipallosta niin kiinnostaisi kyllä tietää Orthexin nykyisten noin 30.0miljoonan lainojen rahoituskulut. Että ovatko ne yllä mainittujen firmojen tasolla jatkossa vai ei.

7 tykkäystä

Suottaapi johtua siitä, että tän hetkiset omistajat (pääomasijoittajat?) on laittanu Orthexia “listautumiskuosiin” ja sitä varten ottanut velkaa, joka listaamattomilla firmoilla luulisi olevan huonommilla ehdoilla (= esim suurempi korko). Osa listautumisesta kerätystä pääomasta luultavasti käytetään näiden lyhentämiseen.

Muistaakseni Mustin ja Mirrin listautumisessa tästä puhuttiin aika paljonkin :thinking:

Ps. En tiiä näistä jutuista mitää, talousmiehet voi korjata :man_shrugging:t2:

Tein vähän vertailua Orthexin tuotantolaitosten välillä.

Näyttää siltä, että Tingsrydin merkitys on aika suuri Orthexin kokonaisuudessa. Liikevaihdossa Ruotsin suuri merkitys ei suoraan näy, sillä liikevaihto aika tasoissa kruunuissa ja euroissa.

  • Orthexin liikevaihdosta v. 2020 38,9 %:a muodostui Ruotsin kruunuissa ja 37,4 %:a euroissa.

1 ) Tingsryd valmistaa tärkeintä tuoteryhmää, kärkituotetta

  • valmistaa pääasiassa SmartStore-säilytyslaatikoita eli säilytys-tuoteryhmän tuotteita. Säilytys-tuoteryhmä on suurin Orthexin suurin tuoteryhmä myynnillä mittattuna.
  • Säilytys-tuoteryhmän osuus laskutetusta myynnistä:
    • 2020: 63,4 %
    • 2019: 61,5 %
    • 2018: 59,6 %
  • listalleottoesitteen s. 51 mukaan SmartStore-tuotteilla on keskeinen asema Orthexin laajentumisessa Euroopassa, sillä Orthex käyttää niitä usein kärkituotteina tavoitellessaan sopimuksia uusien vähittäiskauppojen kanssa.

2 ) Tingsryd on myös konekannaltaan suurin tuotantolaitos

  • Lohjalla on 25 ruiskuvalukonetta
  • Tingsrydissä on 29 ruiskuvalukonetta
  • Gnosjössä on 8 ruiskuvalukonetta ja 14 metallikonetta
  • Tärkeämpää olisi tässä huomioida tehtaiden konekannan kokoluokka, mutta näistä ei ole annettu tietoa. Tingsrydissä voi olla enemmän sulkuvoimaltaan pienempiä koneita kuin Lohjalla tai päinvastoin.
  • Ruiskuvalukonekannan arvosta saa jonkinlaista arviota listalleottoesitteen sivulta 84:
    “Orthex on sitoutunut 980 tuhannen euron kone- ja automaatioinvestointiin vuonna 2021. Hankittava kone on 650 tonnin ruiskuvalukone suurempien säilytyslaatikoiden valmistukseen.”

3 ) Tuotantolaitosten kokoluokka

  • Tuotantolaitosten koosta ei listalleottoesitteessä anneta tietoja, joten yritin etsiä tietoa.
  • Lähteiden perusteella Tingsrydin tehdas olisi kooltaan Lohjaa isompi, mutta tärkeä huomioida ettei Lohjan tehtaan kokoluokasta ole tässä vertailussa tarkkaa tietoa.
  • Lisäsin linkit Google Mapsiin, jonka kautta voi vertailla tuotantolaitoksia, jos kiinnostaa. :smiley:

Lohjan tuotantolaitos (Immulantie 166) Google Maps

  • Lohjan kaupungin kaavaselostus Immulan tehdasalueesta: https://lohja.emmi.fi/l/fQ99-pRV2787
  • Jos tulkitsin oikein kaavaselostusta, olisiko tehtaan kerrospinta-ala mainittu sivulla 41. Huomioikaa, että voin olla tässä aivan väärässä:
  • “Rakennusoikeutta muodostuu 14322 k-m2, josta käyttämätöntä rakennusoikeutta on jäljellä 647 k-m2.”

Tingsrydin tuotantolaitos (osoite: Växjövägen 1) Google Maps

  • vuokrasopimus voimassa 2031 asti, jonka jälkeen voidaan jatkaa 10 vuotta kerrallaan
  • tehtaan omistaa teollisuuskiinteistöihin erikoistunut listattu kiinteistöyhtiö Logistri Fastighets AB.
  • Yhtiön sivuston tietojen mukaan tehdas on rakennettu 1968 ja tehtaan kerrospinta-ala 21 124 m².

Gnosjön tuotantolaitos (osoite: Bårebo 3-5, Gnosjö) Google Maps

  • vuokrasopimus on voimassa 2027 asti, jonka jälkeen voidaan jatkaa 5 vuotta kerrallaan
  • tehtaan omistaa Emilshus AB, jonka sivuston mukaan tehtaan pinta-ala olisi 7 127m².
32 tykkäystä

Loistavaa työtä, kiitos!

Lohja:

  • Kaupungin karttapalvelun mukaan tehdasrakennus on valmistunut 1977 ja sen vieressä oleva (ilmeisesti) varastorakennus 1998.
  • Rakennusoikeutta tosiaan tuo n. 14.300 kem2, josta lähes kaikki on käytetty.
  • Teoriassa tehdasalueen laajentaminen on hyvinkin mahdollista, koska tehdasalueen ympäristö muodostuu peltomaasta. Vaatii tietysti kaavamuutoksen yms. yms., mutta teoriassa kuitenkin mahdollista.
  • “Sale and leaseback” -järjestely on tarpeen tullen varmastikin mahdollinen, näitä on nähty viime vuosina. Viimeksi muun muassa HK Scanin tuotantokiinteistö Vantaalla. Kiinteistösijoittajan tuottovaatimus tällaisella sijainnilla saattaa kuitenkin olla sen verran korkea, että myynti ei välttämättä kannata, ellei sitten olla valmiita tekemään 20 vuoden vuokrasopparia.

5 tykkäystä

Juuri näin!

Kun katsoo uusien osakkeiden määrää vs vahojen osakkeiden määrää, niin voi päätellä, että se on ainoa syy listautumiselle.

Uusien osakkeiden tuoma uusi pääoma - listautumisen kustannukset olisi ollut järkevämpää hakea pankkilainan ja yrityksen olisi ollut helpompaa jatkaa toimintaansa vs pörssiyhtiön kvartaali rumba yms.

Velkaa oli 44.1M€ ja korkokulut 1.46M€ eli korko olisi keskimäärin 3.3%. Sitten jos siellä kerran oli tuollainen 10% mukana ja otetaan se pois niin korko lopuille olisi 2.5% luokkaa.

5 tykkäystä

Olen todennäköisesti tulkinnut väärin tuon lainan takaisin maksuun liittyvät kohdat, kiitos kun korjasit :pray:

Siltikin, ei poista sitä että firma on parin viimeisen vuoden aikana ns. meikattu listauskuntoon ja pääomistaja on poistumassa takavasemmalle. Olisin huomattavasti luottavaisemmin, jos ulos olisi laskettu isompi määrä uusia osakkeita. Onko kyse sitten siitä, että muut omistajat eivät halua listautumisen yhteydessä diluutiota? En vain käsitä miksei tätä listautumista hyödynnetty vahvemmin ja laitettu kassaa pullistelemaan oikein kunnolla :slight_smile: Sen avulla sitten investointeja kierrätysmuovin käyttöön, yritysostoja jne.

2 tykkäystä

Operatiivinen kassavirta on edelleen vahva ja yritys on itse rahoittanut itsensä pankkilainojen turvin, kuten jo edellä mainittua. Yhtiö itse maalaa, että sen kapasiteettia on varaa nostaa ilman merkittäviä investointeja 30%. Yhtiön tuotanto ja logistiikka on hyvin automatisoituja, joten olisin erittäin huolissani ennemminkin jos yhtiö keräisi järjetöntä sotakassaa. Huomattavaa on edelleen että yhtiön kassavirta ja on sen verran kova, että velkakivun käyttö on oivallinen tapa nostaa entisestään pääomantuottoa - johon täällä ei kukaan tunnu kiinnittävän huomiota.

Vähän hymyilin kun luin tuota Musti ja Mirri- viittausta aikaisemmin sekä ilman ja yhdistettynä velkavipuun. Huonostihan siinäkin kävi vissiin ipon jälkeen ja velka oli ylitsepääsemättömän raskas kuorma. Tai sitten ei.

EV- lukujen käyttö on tosiaan suotavaa. Listautumisen jälkeen nettovelka/ebitda laskee jo 1,7 tasolle. Tämä on mielestäni erittäin kuvaavaa ja todella loistava taso sekä alhainenkin. En ymmärrä, miksi teollisuusfirman pitäisi tyytyä alempaan pääomantuottoon ja säilöä kassaa eikä hyödyntää velkavipua. Mun mielestä tuon kertoimen pitäisi olla suurempi ja tuleekin kasvamaan mainitusta.

Tykkään brändimiehenä aina tutkia paljon toimareita ja johtohenkilöitä muutoinkin sekä taustaa. Toimitusjohtaja tosiaan omistaa merkittävän osan (yli 8%, eikä myy nyt) sekä taustaa löytyy kv- kuluttajafirmoista nimeltä Colgate-Palmolive sekä Nestle.

Objektiivisuus ja terve kyseenalaistaminen pitää rikkaana, mutta tietty kärsimättömyys lukea sekä sisäistää, olla objektiivinen tai siis sen puute tässä tapauksessa, ektrapoloida, ei opeta oikein mitään. Itse tunnistan itseni mm. Musti ja Mirrin iposta kun huutelin kalliiksi. Tuostakaan ei ole kuin vuosi aikaa. Mitä tulee tuohon meikkauskuntoon niin tottakai, pääomasijoittaja myy aina, ennemmin tai myöhemmin. Alla Sponsorin sijoitukset;

Vuodesta 2015 aikaisimmat nykyiset sijoitukset joten kuvaa hyvin kauanko tämäkään pääomasijoittaja sijoituksiaan holdaa. Perhefirmat on sitten niitä buy&hold- tyyppisiä, eivät nämä. Muunmuuassa pääomasijoittaja on sellaisia surkimuksia saattanut pörssiin kuin Harvia ja Kamux. :grin:

Edelleen, olisin huolissani jos firma keräisi isoa kassaa annista - tällöin odottaisimme isoa yrityskauppaa joka muuttaisi täysin yhtiön tarinan tulevaan sekä kaiken sen sisällä. Orgaaninen ja siihen kasvuun panostaminen on huomattavasti hitaampaa, mutta kannattavampaa ja ennen kaikkea vähemmän riskisempää.

Vaikka eri alalla toimiikin, mulle tulee jostain syystä mieleen liiketoiminnallisesti Fodelia. Automatisoituja tehtaita ja alansa kannattavimpia firmoja, joka tekee parempaa pääomantuottoa. Kovat kasvukertoimet, toki omia brändejä, mutta private labelin määrä huomattava joka ei mitenkään päin omissa käsissä. Orthex jos ja kun kasvaa tavotteiden mukaisesti ja automatisoidut koneet hyrrää yhä tehokkaammin pelkkiä omia brändejä - huomattavasti paremmalla pääomantuotolla, mielestäni Orthex on kaikkinensa ketjussa mainitsemieni asioiden takia aliarvostettu. Etenkin lukujen osalta.

Tuosta raaka-ainepaineesta hyvää settiä sivulla 76 listalleottoesitteessä:

Orthexin näkemyksen mukaan sillä on hyvä neuvotteluasema suhteessa muovipolymeerien toimittajiin, sillä Orthexin arvion mukaan se on yksi suurimmista polymeerien ostajista Pohjoismaissa. Orthex ei suojaudu raaka-aineiden hintavaihtelulta tämän Listalleottoesitteen päivämääränä. Orthexin raaka-aineostot perustuvat kolmen kuukauden ennusteisiin. Orthex voi kuitenkin hajauttaa öljyn hintavaihteluun ja muihin häiriöihin liittyviä riskejä sitomalla hinnat muovipolymeerin toimitusketjun eri kohtiin.

EDIT Tuosta meikkaamiskunnosta tuli mieleen tosiaan nuo poistot, FASsista IFRSään (2018-2019) liittyen sivulla 70 listalleottoesitteestä luvut;

EBITA-marginaali, prosenttia…16,3 9,9 9,2 7,8
Aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset…55 53 4005 3983 (tuhatta euroa)
Liikevoittomarginaali, prosenttia…16,2 9,8 3,1 1,4

Tuosta nähdään todella nätisti FASsin poistot ja vaikutus. Kauniisti marginaali parantunut liikevaihdon kasvun myötä, ja tosiaan viime vuonna isompi harppaus ja sen vaikutus näkyy luvuissa.
Operatiivinen vipu, suuruuden ekonomia, mitä näitä nyt on. Mut lähen nyt merkkailemaan! :nerd_face:

28 tykkäystä

Tässä ketjussa piste eritoten silmään ao. viesti

Pitääkö tässä olla huolissaan @Massen terveydestä vai siitä että 44 ihmistä tykkäsi siitä ajatuksesta että @Masse uhkasi olla hiilineutraali vuonna 2030.

16 tykkäystä

Tässä parista Kauppalehden artikkelista poimintoja, joista osa asioista voinut jo tulla aiemminkin tässä ketjussa esille.

Artikkeli (5.3.2021):

"Vuosi 2020 oli yhtiölle hyvä, ja lukuja kelpaa esitellä tuleville sijoittajille. Liikevaihto kasvoi 14,2 prosenttia edellisvuodesta. Liiketuloksen osalta harppaus oli melkoinen. Viime vuonna tulosta syntyi 12,3 miljoonaa euroa, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 6,6 miljoonaa euroa.

Oikaistu liiketulosmarginaali oli viime vuonna 17 prosenttia, kun edellisenä vuonna se jäi 11 prosenttiin. Kauppalehden analyytikon Ari Rajalan mukaan aikaisempina vuosina liiketulos on jäänyt alle kymmeneen prosenttiin liikevaihdosta.

Viime vuoden korkeaa liiketulosmarginaalia selittää osin koronapandemian mukaan tuomat säästöt."

“Viime vuoden lukujen perusteella Orthexin kannattavuutta voi pitää erinomaisena myös oman pääoman tuotolla mitattuna. Oman pääoman tuottoprosentti oli 49, mikä tekee yhtiöstä Helsingin pörssin kolmanneksi kannattavimman.”

“Velanhoitokyky viime vuoden tulostasolla oli hyvä. Nettovelan suhde käyttökatteeseen oli 2,3.”

Entä miltä näyttää Orthexin osakkeen tuleva arvostustaso?

Rajalan mukaan maltilliselta. Yritysarvo per liiketulos eli ev/ebit on 121 miljoonan euron markkina-arvolla ja annin jälkeisellä nettovelalla laskettuna 11,6 ja yritysarvo per käyttökate eli ev/ebitda 8,8.

Helsingin pörssiin listatuilla yhtiöillä ev/ebit on keskimäärin 20 ja ev/ebitda 11,5.

”Antihinta ei vaikuta ainakaan ylihinnoitetulta”, Rajala sanoo.

Lisäksi artikkelissa mainitaan, että yhtiö myi tuotteita n. 40 eri maahan ja että Lohjan tehtaalla valmistui viime vuonna noin kuusi miljoonaa pakasterasiaa ja yli 800 000 sankoa.

Toinen artikkeli (julkaistu alunperin 28.2.2021):

Orthexilla on omat myyntiorganisaatiot Saksassa, Ranskassa ja Britanniassa, ja sen tuotteet ovat päässeet keskieurooppalaisten kauppajättien Carrefourin , Metron ja Bauhausin valikoimiin. Yhtiö yrittääkin nyt lisätä kauppaa etenkin Keski-Euroopassa.

”Päätavoitteemme on olla Euroopan ykkösbrändi säilytyksessä”, sanoo toimitusjohtaja Alexander Rosenlew .

"Orthex hakee kasvua erityisesti Saksasta, Ranskasta ja Britanniasta, joihin se perusti muutama vuosi sitten omat myyntiorganisaatiot. Viime vuonna yhtiö avasi varastotilan Saksaan.

Ruuan- ja kodinsäilytyksen markkinan koko on Pohjoismaissa noin 240 miljoonaa euroa, mutta yksistään Saksassa, Ranskassa ja Britanniassa noin kaksi miljardia euroa.

”Olemme Pohjoismaissa vahva markkinajohtaja, mutta näillä markkinoilla Euroopassa meillä on ehkä puolen prosentin tai prosentin osuus markkinoista”, Rosenlew sanoo.

Pohjoismaissa Orthex on jo haukannut ainakin viidenneksen kodin säilytyksen markkinoista. Kasvunvaraa on Rosenlewin mukaan yhä, mutta Keski-Euroopassa sitä on paljon enemmän."

Keski-Euroopan kasvussa yhtiölle tärkeitä ovat sen asiakkaikseen jo saamat jättimäiset kauppaketjut kuten ranskalainen Carrefour. ”Tuotteitamme on tänä vuonna 200:ssa Carrefourin myymälässä, mutta niitä voisi olla 2 000:ssa. Lisäksi laajennamme tuotevalikoimaa. Joissakin myymälöissä voi olla kaksi tai kolme tuotettamme, kun yleensä haluamme olla valikoimassa 50 tuotteella”, Rosenlew kertoo.

Orthexin johto silmäilee Keski-Euroopasta myös mahdollisia yrityskauppakohteita. Orthexilla on paljon kilpailijoita, mutta ne ovat Rosenlewin mukaan melko pieniä. Hän pitää selvänä, että muovialalla tapahtuu lisää yritysten yhdistymisiä. Tuotekehitys maksaa, ja isommat pärjäävät paremmin.

Tuotteista kerrotaan mm. seuraavaa:

­"Orthexin valikoimassa on nykyisin esimerkiksi vanhoista kalaverkoista tehtyjä ämpäreitä, kuluttajilta tulevasta pakkaus­jätteestä syntyneitä kukkaruukkuja ja keittiörasioita, jotka on valmistettu sokeriruo’osta tehdystä materiaalista."

“Viime vuosina Orthex onkin lisännyt kierrätettyjen ja biopohjaisten raaka-aineiden käyttöä. Niiden osuus kaikesta yhtiön viime vuonna valmistamasta tavarasta oli 13 prosenttia. Lohjan tehtaalla siivu oli tammikuussa jo liki kolmasosan. Kierrätetyn materiaalin käyttöä hidastaa Rosenlewin mukaan se, ettei siitä valmistettuja tuotteita saa käyttää ruuan säilytyksessä.”

“Ympäristöystävällisemmät tavarat kiinnostavat myös Keski-Euroopassa. ”Kun veimme vanhoista kalaverkoista tehdyt sangot Eurooppaan, Carrefour villiintyi täysin ja halusi niitä jokaiseen hypermarketiin Ranskaan”, Rosenlew kertoo. Saksalainen kauppajätti Aldi ottaa ämpärit valikoimiinsa ensi kesänä.”

16 tykkäystä

Olisi mielenkiintoista tietää kuinka iso osa myydyistä ruoansäilytysastioista on noita lasisia ja onko näissä millainen kannattavuus verrattuna muoviastioihin. Voiko esimerkiksi kierrätyslasia hyödyntää?
Ovat nimittäin kovasti yleistyneet koska eivät mene mikrossa miksikään eikä irtoa haitallisia aineita.

1 tykkäys

Löytyi myös tämmöinen Kauppalehden juttu (10.12.2020). Alla muutamia poimintoja:

Yhteistyökumppanina on suomalainen Woodly , joka valmistaa puuselluloosaan perustuvaa muovia. Woodly toimittaa raaka-aineen, josta Orthex valmistaa lopputuotteet.

”Kyseessä on ensimmäinen läpinäkyvä biopohjainen raaka-aine, jota voidaan käyttää säilytysrasioissa. Meidän tavoitteemme on valmistaa esimerkiksi lounasrasioita. Se olisi uranuurtavaa, sillä läpinäkyvää biomuovia ei ole käytetty muuten kuin pakkausteollisuudessa”, sanoo Orthexin toimitusjohtaja Alexander Rosenlew .

”Pystymme hyödyntämään normaaleja tuotantotapoja eli koneita ja muotteja. Tarkoitus on, että rasiat voi panna tiskikoneeseen ja mikroon.”

Tuotteet on määrä lanseerata ensi vuoden aikana. Rosenlew ei vielä osaa sanoa tarkkaa aikataulua, sillä tuotteiden koeajot ovat meneillään.

Tuotteet tulevat myyntiin Orthexin verkkokaupassa ja valikoiduissa vähittäiskaupoissa.

”Aloitamme mielellämme yhden tai kahden ketjun kanssa. Laajennamme, kun tiedämme, että prosessit toimivat ja saamme kapasiteettia nostettua”, Rosenlew kertoo.

Rosenlew uskoo, että puumuovista valmistetuilla tuotteilla on vientipotentiaalia. Kestävän kehityksen trendi vahvistuu niin Suomessa kuin Euroopassakin.

”Euroopan-vientimme kasvaa tällä hetkellä todella nopeasti. Strategiamme on olla edelläkävijä näissä asioissa, ja se avaa ovia. Isot asiakkaat Euroopassa ovat kiinnostuneita siitä, että hyllyistä löytyy ympäristön kannalta parempia tuotteita, ja kuluttajat ovat niitä valmiita ostamaan.”

Rosenlew sanoo, että puumuovista valmistettujen rasioiden hiilijalanjälki on pienempi kuin esimerkiksi metallisten tai lasisten lounasrasioiden, sillä niiden valmistus kuluttaa paljon energiaa.

23 tykkäystä

Suurille / strategisille asiakkaille ja etenkin nuoremmille kuluttajille kestävä kehitys on tärkeä tekijä valintaa tehdessä.

Orthex voi kyllä aidosti hieman differoitua tämän avulla ainakin lähitulevaisuudessa… ainakin kasvun vauhdittamiseksi, kannattavuus tuskin parantuu.

2 tykkäystä

Tämä aihe ja aspekti on kyllä edelleen hyvin oleellinen asia firman kohdalla ja siihen sijoittaessa, se ei siitä hirveästi muuksi muutu jossei fossiilisten raaka-aineiden käyttö laske sieltä yli 80%sta seuraavien vuosien aikana. Toki tämä on kaikilla muillakin toimijoilla edessä ja varmasti vielä kauempana kuten toimari maalailee kilpailijoista yleisesti. Innovatiiviselle ja ympäristöystävälliselle toimijalle on alalla kuin alalla loistobuustia nämä asiat.

Orthexin tavoitteena on, että 80 prosenttia kaikista sen tuotteiden valmistuksessa käytetyistä raaka-aineista ovat joko biopohjaisia tai kierrätettyjä materiaaleja vuoteen 2030 mennessä.

Itseltä oli mennyt pahasti ohi mutta kun noista raaka-aineista höpisin ja höpisen, niin seuraavaa mainittua oli listalleottoesitteessä:

Kymmenen prosentin kasvu tai lasku fossiilisten muovipolymeerien (eli neitseellisen muovin) hinnassa olisi vaikuttanut Orthexin verovaikutuksella oikaistuun tulokseen +/-1,6 miljoonaa euroa 31.12.2020 päättyneellä tilikaudella (+/-1,6 miljoonaa euroa 31.12.2019 päättyneellä tilikaudella).

Myös mainitaan edellä että Orthex on raaka-aineiden laskiessa “onnistunut” joko pitämään hinnat ennallaan tai nostamaan niitä. Kuten sijoittajat tietää, inflaatio on nostanut päätään ja ihan viimeisimpänä tietona yhtiöiltä itsestään Uponor kertoi tänään aiheesta ja vaikutuksesta. Hinnoitteluvoima on se mikä ratkaisee miten tämäkin asia iskee läpi. Vivulla tai ilman, riippuen missä kunnossa firma, tuotanto ja liiketoiminta yleisesti on.
Yhtiö mainitsee myös, että uusiutuvien hinnat ovat stabiilimpia kuin fossiilisten - ja kalliimpia. Tämä tuo hiukan marginaalipainetta, joskin samaan hengenvetoon todetaan tähän olevan ratkaisuja uusien tuotteiden hintavoiman takia.

Itse näen, että Orthexin pysyessä edes tavoitteiden mukaisessa 5% kasvussa sillä on hyvät mahdollisuudet kasvattaa liikevoittoa edelleen mainitsemieni liiketoiminnan tehokkuuksien takia. Toki vastaavaa kovaa myötätuulta ei ole luvassa raaka-aineiden puolelta enää. Yhtiö on alkanut myös viime vuosina ja vuonna karsimaan järjetöntä tuotepalettiaan (yli 2000 nimikettä), jolla oli ilmeisen hyvä vaikutus myös ja tulee olemaan kannattavuuteen jatkossa.

20 tykkäystä

Taisi jäädä Orthex nyt muiden antien varjoon, sillä vastoin odotuksia taitaakin Orthexin anti vielä jatkua huomennakin.

Mahtavaa, saiskohan näitä järkevän määrän! :+1: Siihen on hyvät edellytykset näillä näkymin ellei nyt kohta tule tiedotetta.

Miten niin? Antihan sulkeutui tänään ihan odotetusti kello 16.

12 tykkäystä