No siis jos joku raja pitää olla paljonko tilille saa laittaa, tällöin mielestäni raja tyyliin " xx kiloeuroa per kalenterivuosi" palvelisi säästötilin ideaa paremmin kuin kertaraja joka on vielä niin alhainen että vähänkään pidempään säästänyt ei saa edes kaikkia rahoja sisään… ja sen jälkeen jatkuva säästö palkkatuloista tms. joutuu säilömään joka tapauksessa muualle kun OST sanoo “Error: Account Full”.
4 tykkäystä
Eniten osakesäästötili kaipaa mahdollisuutta muidenkin kuin suorien osakkeiden hankintaan.
10 tykkäystä
Mikä erottaa suomalaisen demarin ja ruotsalaisen? Ruotsalainen demari pelkää, että kansa lopettaa äänestämästä heitä, jos kansa ei enää vaurastu. Suomalainen demari pelkää että kansa lakkaa äänestämästä heitä kun vaurastuu.
Kansan tulee antaa vaurastua.
43 tykkäystä
Suomalaiseen tapaan tästäkin päätöksestä löytyy arvosteltavaa, mutta yhtä kaikki muutos on ainakin omalla kohdallani ihan merkittävä.
Vaimon kanssa heti 100000 euroa lisää rahaa OST:lle ja lasten salkut sitten ajan kanssa perään, kun sinne jaksavat:)
Maistuu. Kiitos.
4 tykkäystä
En usko, että tuonne kaikki alkaisi paalaamaan rahaa, monella sijoittajalla ei vieläkään ole OST ja, jos ja ilmeisesti tuo korkoa korolle ilmiö pitää kutinsa, niin veron määrän pitäisi myös nousta tulevaisuudessa verovelvollisten nostaessa moninkertaistuneita pääomiaan.
Onko kenellään selitystä miksi tämä raja on edes olemassa?
Tuossa pari viestiä ylempänä Marvell on luultavasti totuuden äärellä + suomalainen kateus ja perinne “otsa hiessä sinun on leipäsi ansaittava”
2 tykkäystä
Onko kenellään selitystä miksi tämä raja on edes olemassa?
Ehkä sillä halutaan suojella kansalaisilta suuremmilta tappioilta, kun ensin luotiin himmeli, joka pitkäjänteisen säästämisen (indeksi-ETF:t, joiden välillä ei voi veroseuraamuksettta tehdä balansointia vaikka vuoden parin välein) sijasta kannustaa lähinnä aktiiviseen kaupankäyntiin ja spekulointiin, missä tunnetusti valtaosa ihmisistä ottaa lähinnä turskaa.
Verotulot. Eli mitä korkeammaksi OST:n raja nostetaan, sitä enemmän valtio menettää lähiajan verotuloja. Nyt laskelma oli, että nosto 100k:hon maksaa 30M, 200k:hon 60M ja OST:n katon poisto maksaisi noin 200M.
10 tykkäystä
Ilmeisesti näin tulee käymään, valtion kassa pysyy tyhjänlaisena tulevaisuudessakin, jos tuo pitää paikkansa, että OST lakkaa omistajan kuoltua ja perilliset maksavat koko summasta perintöveron. Jos salkku on 40-vuoden kerryttämisen jälkeen vaikka 300000€, niin perintövero on aika paljon pienempi, kuin 200000€ myyntivoittovero, mutta omaisuusverolla asia saadaan hoidetuksi valtion taholta näppärästi.
2 tykkäystä
Tuskinpa valtio siitä lopulta köyhtyy, jos kansa vaurastuu.
25 tykkäystä
Tämäpä juuri. Mutta jos se vauraus on osakesäästötilillä, jonka tuottoja ei veroteta kuin nostoissa, ei valtio saa verokertymää. Kertymä olisi myös vaikeammin ennustettavissa kuin nykyään.
Toki asian tärkeys selviäisi kun katsoisi mikä on erilaisten varallisuusverojen osuus valtion koko verokertymästä. Voihan olla ettei asialla ole mitään käytännön merkitystä verokertymän kannalta (=edustaa niin pientä osaa kokonaisuudesta).
1 tykkäys
Osaisko joku politiikan ja lainsäädännön tekoa tunteva heittää arviota millaisella aikataululla talletusrajan nosto voisi olla tulossa käytäntöön? Tarkoittaako hallitusohjelman kirjaus jo sitä, että asian vieminen eduskuntaan on jo päätetty? Jos näin, ilmeisesti syksyllä aikaisintaan käsitellään eduskunnassa. Jos eduskunta hyväksyy, voiko laki tulla voimaan heti vai onko vielä jotain muodollisuuksia sen jälkeen?
1 tykkäys
Riippuu kovasti, millä kiireellisyydellä asiaa ryhdytään ajamaan. Tarvittaessa uusi laki saadaan aikaiseksi viikossa, mutta sellaista kiirehtimistä ei voi suositella koska se helposti johtaa virheisiin. Normaali järjestys on suunnilleen tämä:
- ministeri antaa ministeriölle tehtäväksi valmistella lakiesitys
- ministeriö kirjoittaa hallituksen esityksen luonnoksen
- ministeriö laittaa luonnoksen julkiselle lausuntokierrokselle
- ministeriö tekee luonnokseen korjauksia
- ministeri esittelee esityksen hallitukselle ja hallitus päättää antaa sen eduskunnalle
- eduskunnan täysistunto jalkauttaa esityksen valiokunnille
- valiokunnat kuulevat asiantuntijoita
- valiokunnat kirjoittavat lausuntonsa tai mietintönsä
- lain sisältö päätetään täysistunnossa
- täysistunto päättää hyväksyä lain
- eduskunnan vastaus lähetetään hallitukselle
- hallitus esittelee eduskunnan vastauksen presidentille
- presidentti vahvistaa lain
Aikaa kuluu jo asian luonteen vuoksi askelissa 2, 3, 4, 7 ja 8. Lisäksi lakihanke joutuu usein odottamaan vuoroaan eri käsittelyvaiheiden välissä.
Lain hyväksynnän jälkeen palveluntarjoajien ja verohallinnon pitää tehdä tarvittavat muutokset järjestelmiinsä, joten lakiin kirjoitetaan todennäköisesti kuukausia kestävä siirtymäaika.
Realistista on minusta odottaa, että muutos tulee voimaan joskus ensi vuonna mutta siinä voi mennä huomattavasti pidempäänkin riippuen siitä, kuinka paljon työlistalla on kiireellisempiä hankkeita.
Ei.
Hallitusohjelma on hallitukseen kuuluvien puolueiden yhteisymmärrys siitä, mitä asioita hallitus ajaa ja ei aja seuraavan 4 vuoden aikana. Itse hallitusohjelma ei vielä käynnistä mitään hankkeita, vaan niistä tehdään erilliset päätökset. Asiat otetaan työlistalle kiireellisyysjärjestyksessä, ja vähemmän tärkeät asiat voivat joutua odottamaan vuoroaan vuosiakin. Osa hallitusohjelman kirjauksista saattaa myös jäädä tekemättä.
20 tykkäystä
Kiitos vastauksesta. Onko siis niin, että kiireellisinä voidaan hoitaa vain oikeasti kiireelliset asiat? Ei koskaan tämän kaltaista, jossa kyse vain yhden lukuarvon muuttamisesta jo olemassa olevaan lakiin. Aina pitää mennä koko proseduuri läpi ilman oikoteitä?
Vaikka kysymys ei ollut minulle osoitettu, niin vastaan silti. Jos laissa tuo euromäärä olisi jätetty päätettäväksi esim. valtioneuvoston asetuksella, niin sitä voisi säätää helpommin. Nyt ei ole, joten noi edellä mainitut stepit käydään, ainakin jossain mittakaavassa läpi. Tällainen lakimuutos kuten OSTin euromäärä vaikuttaa aika vähäpätöiseltä, joten tuskin sitä yritetään runnoa läpi kiireellisenä. Itse lakimuutos kuitenkin vaikuttaa todella pieneltä, jos siinä vaihdetaan vain numeroita 50000 - > 100000, joten HE:n tekeminen voi olla todella nopeaakin.
1 tykkäys
Siirtymäajan järjestelyt vaatinevat pohdintaa kuitenkin. Ja palveluntarjoajien järjestelmissä tuo voi olla hankalastikin kiinnitetty, mikä sitten saattaa näkyä lausuntovastauksissa. Voi toki mennä hyvinkin helposti myös, mutta sitä tuskin tietää ennen lausuntoja. Siksi lausuntokierrokset ja valiokuntakuulemiset ovat tärkeitä.
1 tykkäys
Joissakin vanhoissa tietojärjestelmissä tällaisia hankaluuksia kaiketi voi olla. Osakesäästötilit on järjestelmiin koodattu vasta pari vuotta sitten, oletettavasti nykykäytäntöjen mukaan, joten oikeastaan tämä muutos ei saisi olla muuta kuin luvun muuttaminen asetuksista.
1 tykkäys
Hyviä pointteja yllä jo. Lisään pari ajatusta:
Lainsäädäntäprosessi on hyvin määrämuotoinen, tärkeä toimi jossa ei ole merkitystä onko itse asia helppo vai vaikea toteuttaa. Lakimuutokset tehdään ymmärtääkseni aina samalla tavalla, iterointikierrosten lukumäärä voi toki vaihdella.
Kun laki on voimassa ja sitä lähdetään toimeenpanemaan, on merkitystä vielä voimaantulosäädöksillä eli mm. mahdollisilla siirtymäajoilla. Vasta noiden jälkeen aletaan puhua mainitsemistasi “vanhoista tietojärjestelmistä” eli päästään käytäntöön.
Tämä ei siis todellakaan ole mikään viikon tai kuukaudenkaan prosessi vaan muiden tärkeämpien ja mm. maailmantilanteen muutosten aiheuttamien asioiden seassa jopa vuosia toteuttamistaan odottava lakimuutos.
Mikähän homma, kun käteiset hävisi Nordean osakesästötililtä? Myin alkuviikosta joitain osakkeita, jonka johdosta tuli käteistä salkkuun ja saldokin päivittyi normaalisti. Nyt, kun kävin katsomassa salkkua, niin näyttääkin taas sitä saldoa, mitä se oli ennen niitä myyntejä. Vielä aamupäivästä saldo oli oikein.
Onkohan Nordealla jokin häiriö nyt? 