Skandinaviassa asuneena, työskennelleenä ja sijoittaneena laitan kuitenkin joitain vertailutietoja näytille ennen kuin joku tekee muuttopäätöksiä osakeverotussyistä Pohjoismaissa
Arvo-osuustilipohjaisessa sijoittamisessa Suomessa osinkoverohan on 30 000 € asti 30 % ja siitä yli menevältä osuudelta 34 %. Koska osingoissa on 15 % osuus verovapaata, ovat todelliset veroasteet edellä mainittuja alhaisempia eli kaikissa tapauksissa alle 30 %.
Ruotsissa tavanomainen osinkoveroprosentti on 30 % nurkilla. Tanskassa osinkojen verotaso on 27 % noin 5000 € asti ja sen jälkeen sijoittajan täytyy maksaa 42 % verot.
Esim. OECD on julkaissut vertailevia tilastoja osinkojen veroasteista. Niissä Suomi sijoittuu aika samalla tasolle Ruotsin kanssa, Tanska raskain verottaja.
Suomessahan on kohta osakesäästötili 100 000 € asti ja vakuutuskuoret yms. joista veroa menee vasta “kotiuttaessa” tuloja. Ruotsissa ISK-tili hieman eri lailla eli nykyinen hallitus vapauttaa pienet ISK-tulot veroista, mutta toisaalta - toisin kuin Suomessa - siellä on jatkuvasti nousussa ollut omaisuusvero tällaiselle sijoittamiselle.
Kun vertailee Pohjoismaita, niin varmasti löytää jonkun yksittäisen maan jonkun nurkan, jossa verotus alempi muita. Mutta taas jossain toisessa kohtaa samassa maassa verokarhun kouraisu syvempi.
Olisi mukavaa nähdä vertailu käppyröiden kera, missä vertaillaan eri sijoitustyylejä (kasvuosakkeet, osinko-osakkeet…) Ruotsin ja Suomen, miksei muidenkin maiden malleissa. Missä verotus ja säännöt suosivat enemmän tietynlaista tyyliä yms. Ja eri sijoitusstrategiat, kuten pitkäaikainen osta ja pidä vs. veivailu; missä järjestelmässä ei kannata nostaa varoja välillä pois.
Uskoisin Suomen-mallisen OST:n suosivan omaa tyyliäni, nimittäin osinko-osakkeita OST:llä suosivan, pitkäaikaisen korkoa korolle -lumipallon kerryttämisen.
Ja kiitos kertomisesta heti tuoreeltaan. @SamiK Olikin jo tarkoitus kysellä asiasta.
Pääsee Juurikkikin taas tekemään KISS -laskelmia (Keep It Simple Stupid). Onkin kiireiden takia jäänyt tämä harrastus vähemmälle. Siis mitä myydä AOT:ltä ja mitä ostaa OST:lle tilalle 50 k€:lla. Onko edes puolet samoja?
Voisi samalla kokeilla, josko KISS -metodia voisi terästää tuottovaatimuksesta lasketulla hinnan elementti -analyysillä, joka ehkä auttaisi ymmärtämään kalliita kasvuosakkeita harrastavien aivoituksia. Pörssihinnan jakaminen elementteihin avaisi tien myös riskitarkasteluun, mutta jääköön se tuleville vuosille. Juurikki ei edes tykkää numeroista, mutta kun ei näitä pelkkään loogiseen kalkyyliinkään saa väännettyä.
Pitääpä joulun aikana suunnitella tarkemmin. Helpoiten asia hoituu, kun miettii asiaa aina nukkumaan mennessä. Kun on käynyt asiat läpi unessa, voi valveilla yllättyä muka uudesta äkillisestä oivalluksesta, siis oletetusta älykkyyskohtauksesta.
Kun ensin laskeskelee, mitä firmoja on syytä myydä, vähentää, lisätä tai uutena ostaa, pääseekin tutkimaan ostoerälistasta, miten paljon olisi AOT:n myynneistä tulossa voittoa ja minkä osuuden voitosta voi kattaa tappioilla. Vai tarvitseeko niitä edes miettiä ennen vuoden 2024 välipäiviä?
Tänä vuonna Juurikki teki voittojen ja tappioiden tasapainotuksen räkätaudin takia aiemmin kuin ikinä, jo viimeisenä pörssipäivänä ennen joulua, siis eilen. Nyt on rahaa AOT-tilillä ja varmasti kiusaus käyttää ne AOT:lla jo välipäivinä, vaikka pitäisi malttaa säästää OST:a varten 2.1.2024 asti.
Hyvää Joulua myös osakevälittäjille. Kannattaa lomilla levätä hyvin, sillä saattaa tulla kiireinen tammikuu ja uusia ennätyksiä @ ostoja/myyntejä per pv, vk & kk.
Itse en myisi ainakaan mitään voitollista verojen takia. Ainoa poikkeus on jos on tänä vuonna vanhenevia tappioita.
Tappioiden hyödyntäminen on minulle aivan yhtä konkreettista rahaa kun kaikki muukin. Turhien verojen laukaiseminen mahdollisten osakesäästötilin tuominen verohyötyjen takia on minusta aika ristiriitaista.
Muista myös pitkän aikavälin etu hankintameno-olettamasta. Siis kovasti voitolla olevia ei kannata myydä AOT:lta ostaakseen ne takaisin OST:lle tästäkään syystä.
Pikkuvoitolla olevat voi kyllä tasapainottaa pikkutappiolla olevilla ilman veroseuraamuksia. Juurikkia ei huoleta kerätä tammikuussa laskennallista verovelkaa, kun onhan siinä vuosi aikaa tehdä tappiota, jos ei veroista tykkää. Voi niitä tappiolle menneitä putkahtaa esille vuoden aikana, vaikkei niitä edes yrittäisi järjestää.
Uskoisin Suomen-mallisen OST:n suosivan omaa tyyliäni, nimittäin osinko-osakkeita OST:llä suosivan, pitkäaikaisen korkoa korolle -lumipallon kerryttämisen.
Taitaa vaan olla niin, että aika harva saa 100K OST-sijoituksellakaan niin paljon osinkoja, että niiden uudelleensijoittaminen on kovin jouhevaa jos vähänkään joutuu normaaleja suomalaisten välittäjien välityspalkkioita maksamaan ja salkkua on vähänkään hajautettu.
Aki Pyysing taisi Sijoitustiedon keskusteluissa mainita, että ainakin Nordnetilla toimisi homma heti alkuun, tieto kuulemma yhtiöltä itseltään. En nyt äkkiseltään löytänyt linkkiä tuohon, mutta noin yleisesti ottaen Pyysing yleensä suhteellisen luotettava lähde on ainakin tällaisissa asioissa.
Kohtahan sitä pääsee kokeilemaan, enää vajaa kuusi tuntia tai runsas viisi tuntia ollakseni täsmällisempi🙂
Jos on sanottu, että heti alkuun, se voi tarkoittaa mahdollisesti myös pörssin aukeamiseen menneessä, eli aamu 2.1.2024 lienee osakesäästötilin talletusrajan lisäykselle vähintään yhtä mahdollinen kuin heti vuoden alkaessa.Tiistaina 2.1. olisi jopa ihmisiä töissäkin, mitä yleensä suositaan tällaisten muutosten yhteydessä. En siis itse ainakaan pety, jos toimii vasta silloin.
Nordea ei ollut yhtä nopea toiminnassaan kuin OP tai Nordnet. Ei ollut vielä mahdollista tallettaa uuden ylärajan mukaista summaa osakesäästötilille. Toisaalta ei ole kyllä mielestäni tullut mitään ilmoitusta palveluehtojen muutoksesta verkkopankkiin. Verkkosivuilla yleismaallinen maininta, että uuden rajan mukainen talletus mahdollista tehdä vuonna 2024.
Voi silti olla, että tekevät muutokset vasta ensimmäisenä pankkipäivänä, jotta henkilöstöä paikalla ratkomassa mahdollisia ongelmia.
Innolla voidaan odottaa, että mitäs tästäkin kehkeytyy …
En meinaa lisätä ost mitään.
Nordnetin sijoitusvakuutus kiinnostaa enemmän parempien ehtojensa ja pienemmän poliittisen riskin vuoksi (vrt taannoiset eläkevakuutukset)
Kulutkin siedettävät 0,35% 100k€ asti ja yli menevältä 0,15%
Jos puuhastelee epälikvideillä suomiosakkeilla ost on parempi. Siinä kun voi asettaa osto ja myyntiparametrit haluamansa laisiksi. Tällä tosin on ehkä väliä vasta isommilla positioilla.
Nordea todella pettymys, aspasta sain 2 kirjallista vahvistusta, että raja nousee 1.1.24, ei noussut. Myöskin soittivat vielä perään joulun välipäivinä, että raja nousee 1.1.24. Nyt rahat odottaa ja niitä ei pääse siirtämään. Toivoa sopii, että 2.1.24 se onnistuu.
Tuli vasta juteltua ystävän kanssa, joka oli aloittanut vapaaehtoisen eläkevakuutuksen joskus 1980-luvulla ja kyllä hän pääsi sitä nauttimaan jo 60-vuotiaana, vaikka nykysääntöjen mukaan se olisi mahdotonta.
Ei hän ollut saanut mitään jaksotettua laskelmaa, mutta kertoi ymmärtäneensä, että hänen eläkevakuutuksensa olisikin useiden eri lainmuutoksen ajankohtien mukaisia jaksoja, joilla kaikilla on omat sääntönsä ja kullakin jaksolla olisi oma rahasäkki, johon sovelletaan ko. vanhoja sääntöjä.
Poliittinen riski koskee aina lainmuutoksen jälkeistä aikaa. Takautuvasti ei länsimaissa lakeja muuteta. Tämä koskee myös Suomea ja osakesäästötiliä (OST).
-laskelmia (Keep It Simple Stupid). Onkin kiireiden takia jäänyt tämä harrastus vähemmälle. Siis mitä myydä AOT:ltä ja mitä ostaa OST:lle tilalle 50 k€:lla. Onko edes puolet samoja?
