Ehkä sen sijasta, että täällä aletaan heittelemään yhtiöiden nimiä sen suurempaa perustelua, kannattaisi asiaa ehkä lähestyä siten, että määritellään kriteerit hyvälle osinkoyhtiölle, jonka jälkeen päädytään tiettyihin yhtiöihin. Osinkosijoittaja oletettavasti haluaa, että vuotuiset osinkotulot kasvavat vuodesta toiseen, jolloin kannattaa arvoida, että minkälaisilla yhtiöillä on edellytykset osinkojen kasvattamiseen vuosien yli.
Omasta mielestäni hyvän osinkoyhtiönkriteerejä ovat mm.
Yhtiö toimii kasvavalla alalla. Yhtiön liikevaihdon ja tuloksen pitää kasvaa pitkällä aikavälillä, jotta osinkoja voidaan kasvattaa yli vuosien.
Toimialan herkkyys ulkopuolisille tekijöille. Toimialan oltavan mielellään suhteellisen defensiivinen, jotta erilaiset markkinashokit eivät tuhoa yhtiön tulosta. Varainhoitajat ja pankit jakavat vuolaita osinkoja, mutta niiden tulokset ovat herkkiä markkinashokeille. Jos ne jakavat lähes koko tuloksen ulos osinkoina, menee osingot todennäköisesti leikkuriin, jos tulokset laskevat. Ei ole sattumaa, että Jenkkien osinkoaristokraatit ja -kuninkaat toimivat defensiivisillä toimialoilla.
Vahva vapaakassavirta. Osingot jaetaan vapaasta rahavirrasta, ei tuloksesta. Vapaa rahavirta on hyvin karkeasti = liiketoiminnan rahavirta - CAPEXit. Itse tykkään vähentää (tai lisätä) vielä nettolainanmaksun (tai -oton) vapaaseen rahavirtaan mukaan, mutta tämä on makuasia. Jos yritys tekee jäätävää tulosta, mutta joutuu investoimaan kaiken takaisin liiketoimintaan, ei osingonmaksukyky ole lopulta häävi. Edellämainitut varainhoitajat ja pankit ovat hyviä esimerkkejä liiketoiminnoista, joihin ei tarvitse juuri investoida pääomaa takaisin. Toki heilläkin kuluja on, mutta esimerkiksi uusiin tehtaisiin tai koneisiin ei tarvitse säännöllisesti investoida.
Korkea ROE. Kertoo liiketoiminnan laadusta ja siitä, että yhtiön tase on tehokkaassa käytössä sekä yhtiö tekee hyvää tuottoa sijoittajien varoille.
Mitä yhtiöitä mielestäni sitten osuu näihin kriteereihin?
Isommista yhtiöistä mm. Sampo, Nokian Renkaat, Fortum sekä Orion.
“Pienemmistä” yhtiöistä voisi mainita mm. Harvian, Revenion, eQ:n ja Tokmannin.
Filosofisempi kysymys tähän - mietittekö osinkotuoton suhteessa alkuperäiseen hankintahintaan vai nykyiseen kurssiin? Eli kumman tuoton miellätte omaksi tuotoksenne?
Esim. vaikkapa Harvia, yhtiö on loistava osingonmaksaja alusta asti mukanaolleille, jos lasketaan alkuperäiseen osakkeen hintaan suhteutettuna. Yhtiö ei ole lähellekään niin hyvä osingonmaksaja nykyiselle osakekurssille laskettuna. Eli 2021 toteutuneelle ja 2022 ennustetulle osingolle*:
Alusta asti omistanut - hankintahinta 5,00€:
osinkotuotto 10,2% ja 24,0%
Nykykurssilla 52,40€
osinkotuotto 1,0% ja 2,2%
(Kysymykseni saattaa äkkiseltään kuulostaa tyhmältä mutta kun mietitte tarkemmin, eläkesalkun kokoamisen näkökulmasta asialla on isokin merkitys.)
Itse vertaan osinkotuottoa hankintahintaan. Kurssin nousu/lasku itselle eri tuotto. Tietenkään lopulliseen euromääräiseen tuottoon laskutavalla ei ole merkitystä, mutta itse tykkään laskea näin.
Hankintahintaan tietenkin. Eikö tuotto ole aina “myynti/ostohinta”?
Samalla logiikalla pitäisi vissiin ajatella, että IPO:sta saadut harviat eivät ole ollenkaan tuottoisia vaan oikeastaan tappiollisia koska kurssi oli syksyllä +20% tähän päivään verraten…
Jos osinkoja näin ajattelee jää ikuisesti jumiin tälläisiin hankintoihin vaikka tarina kuinka muuttuu. Markkinalta et ikinä tule löytämään kasvavaa, vakavaraista markkinajohtajaa 24% osinkotuotolla. Jos kasvu hiipuu ja osinkotuotto jää jumiin 2% nykyhinnalla niin tuo muhkea 24% YoC on oikeasti se 2%. Ehkä vastakysymys kuuluisi näin miten mittaat salkkusi arvoa? Markkina- vai hankintahinnalla?
Huomioisin vaihtoehtoiskustannuksen, eli hevosen vaihtamisesta tulee transaktiokuluja ja myyntivoittoveroja maksettavaksi, jonka takia vaihtohevoseen saa yleensä kiinni pienemmän pääoman kuin alkuperäisestä hevosesta irroitetaan.
Tällä huomiolla lisättynä tarkastelisin tuottoa nykyisellä pörssikurssilla.
EDIT: Lisäyksenä, en kuitenkaan tavoittele korkeaa nykyistä osinkotuottoa, vaan tervettä kasvavaa ja skaalautuvaa vallihaudallista liiketoimintaa järkevällä ostohinnalla. Usein tästä seuraa ennen pitkää sitä kasvavaa voitonjakoakin ja pidempään pitämistäni yrityksistä nämä alkavat olla alkuperäiseen ostohintaan nähden aika isoja suhdelukuja. Osinkoja tulee itselle “paljon” ja ottaisin itse asiassa monessa kohtaa mieluummin osakkeiden takaisinostoa voitonjaon menetelmänä kuin lisää osinkoa, koska menetän osinkoverojen verran pääomaa sijoittaessani osingot takaisin.
Itse mittaan salkkuni arvon markkina-hinnalla ja osinkotuoton myös markkinahinnalla. Mutta jos ajatellaan aloittelevaa osinkosijoittajaa, joka haluaa itsellensä eläkepäiviä tms. varten hyvää osinkoa maksavien yhtiöiden salkun ja tarkoitus on “elää osingoilla”, koskematta pääomaan niin tämä näyttäytyy hieman eri tavalla.
Esimerkiksi voi ajatella, että ostaa nyt sadalla tuhannella eurolla 4% osinkotuoton osaketta, jolla saa 4000 euroa vuodessa. Sitten vuosien saatossa yhtiö kasvaa ja kasvaa ja sekä osakekurssi että osinko nousee moninkertaiseksi (vaikkapa 3x), jolloin salkun arvo on 300 t€ ja osinko 12 t€/vuosi. Osinkotuotto-% on sama mutta osingoilla eläminen on paljon helpompaa. Sama toisinpäin - yhtiön kurssi voi laskea ja osinkoa leikattaisiin samassa suhteessa, edelleen osinko-% on sama mutta eläminen muuttuu mahdottomaksi.
Tästä jos jonkinlaista johtopäätöstä tähän väliin haluaa niin nykyinen osinkotuotto-% on vähän huono mittari pidemmän aikavälin salkunrakennukseen. Kannattaa laskea vaihtoehtoja ihan euroissa ja katsella myös “kalliimpia” yhtiöitä, joiden osinkotuotto-% on kalliimman hinnan takia kovempi kuin “halvoilla” yhtiöillä mutta samalla kasvunäkymät ovat paremmat. Muutoin voi olla, että kasaa sellaisen salkun, jossa on vain yhdentyyppisiä yrityksiä, jotka ovat samanlaisessa elämänvaiheessa toistensa kanssa.
Redditissä on r/dividends -ryhmässä jatkunut mielenkiintoinen battle royale osinkopapereista ja ETF:istä. Nyt alkaa loppu lähestyä ja konsensus tällä hetkellä:
Saa nähdä miten lopputulos. Tää ei siis ole mikään tieteellinen TA + 50 vuotta historiaa -tutkimus, vaan ihan mielipiteiden mukaan, eniten tiputusääniä saanut pois.
Tämä osingoilla vai ilman keskustelukin lienee suhdanne ja sentimentti riippuvaista. Voipi olla että sellainen tasainen osinkovirta voisi karhumarkkinassa houkutella monia uusia sijoittajiakin, jotka ovat vain tottuneet siihen että kaikki menee ylös ja E komponentilla ei ole merkitystä
Yksi minua (paljon) viisaampi sijoittaja sanoi, että osingonjaon merkitys on tapauskohtaista - esim. jos yhtiö pystyy investoimaan voittovaransa hyvin kannattavan liiketoiminnan laajentamiseen, ei välttämättä ole tarpeen maksella osinkoja ja silti yhtiö voi olla loistava sijoituskohde. Mutta edes jonkinmoisten osinkojen maksamisessa on se, että johto muistaa pitää fokusta myös omistajissa, kun heillekin pitää oma osuutensa lähettää.
Päivittyykö Inderesin osakevertailussa osinkoprosentit kulloisenkin päivän kurssin mukaan? Siis excel-tiedostossa?
Miten yleensä osinkotuotto menee kurssimuutosten suhteen? Jos nyt koettaisiin kurssien/indeksin puhallus vaikka -20% ilman, että yritysten tuloksen teko heikkenee, nouseeko osinkotuotto-% vai laskevatko yritykset osinko/osake summaa ensi vuodelle ehkä kassaa kasvattaakseen ja pitääkseen osinkotuoton “tolkullisena”?
Esimerkiksi Verkkokauppa.com tämän vuoden osinko päivän kurssin mukaan on 6,8% joka alkaa olla ihan kohtuullinen. Toki 2021 osinko oli tuplaten.
Eihän osakkeen kurssilla ja osinkoprosentilla ole mitään järkevää korrelaatiota, eli jos tuloksen teko ei heikkene ja osinko politiikkana on maksaa ulos tietty prosentti, niin silloin osinkoprosentti nousee, jos kurssit vain rommailevat ihan muuten vain. Kyllähän viime vuonna nähtiin varsinkin jenkkilässä aika mielenkiintoisia osinkoprosentteja, jos pohjilta osti. Taisi REIT puolella näkyä sellaisia 80% vuosiosinkoja, jos maaliskuussa osteli
Edit: @Nortti1 tuossa hyvin mainitsikin, eli jos kurssi on ihan firmasta johtumattomista syistä todella matalalla, niin osinkojen sijaan sitten vaan omia ostoon isolla kädellä.
Inderesin ennusteissa näyttää Lehto Groupille 6,7% osinko 2022. Mihin tämä perustuu?
Kasvupuolelta myös Innofactorille ja Honkarakenteelle antaa ihan kivaa osinkoennustetta kasvupotentiaalin lisäksi.
Muutenkin koittanut miettiä mihin voisi käteistä sijoittaa kun minkäänlainen kasvunäkemyksen otto ensivuodelle ei oikein kiinnosta. Osinkosijoittajan tyylillä tulee oltua enemmän buy and hold kuin kasvua hakiessa ja näin tulee tehtyä vähemmän kauppaa eli kuluja.
Toisaalta näin piensijoittajana ostokulu esim. 1% on iso siivu saadusta osingosta joten kuluja täytyisi saada pienemmäksi tai ajatella asiaa esim. viisien osinkojen päähän.
Täällä päästy siihen tilanteeseen että 2022 osinkoennuste koko vuodelle pieniniä puroina 2000+ euroa, 9% vuoteen. Tarkoittaisi jatkossa 1-2 ostoa kohtuu kuluilla. Toisaalta erityistilanteita varten välittäjän superluotto, jota himppu nytkin käytössä 0,99% korolla. Sitten USA lisäilyyn välittäjän NN erityinen päivä marraskuun lopulla, jolloin pienet täydennykset onnistuu veloituksetta.
Jos indeksitasolla tulisi reilumpaa laskua, niin miettinyt että aktivoisin osingoilla kk-säästöt kuluttomiin rahastoihin… Eli Osingot sijoittuisivat automaattisesti ja toisivat turvallista hajautusta. Tässä olisi hauskaa se, että tietäisi niiden rahastojen olevan suoraan osingoilla maksettuja, eli ilmaisia, jotka edelleen jauhaisivat tuottoa: Näin syntyisi ilmainen korkoa-korolle-Ikiliikkuja
Sattuisiko joku tietämään hyvää listaa Ruotsalaisista osinko-osakkeista, joita kannattaisi tutkiskella? Harmillisen vähän Ruotsista seurantalistalla, niin voisi enemmänkin ottaa mukaan.
Surantalistalla tällä hetkellä:
Castellum
Investment AB Latour
Investor AB
Volvo
Cibus
Axfood
Vitec Software group
Palautettakin voi tietysti antaa miksi jokin näistä ei ole seuraamisen arvoinen.
Nuilla voi löytää arvostustasoiltaan toki hyviä, mutta haussa olisi laadukkaita osingonkasvattajia. Tuolta Nordnetin hausta ei saa kovin helposti sortattua laatukriteerejä.
// Esim tuo mainitsemani Vitec on ihan överi arvostuksella nyt, mutta oikeaan hintaan kyllä laadukas ostos.
