Osingoilla vai ilman? Osinkoketju

[Nortti1]

@Perttu_Hamalainen

Voitoista kait maksetaan pääomavero. Pörssilistattujen osingoista osa (15%) on verovapaata.

Käytännössä pääomatulojen verotus osinkoina on kovempaa kuin myyntivoittoina.

OST tapauksessa molemmat ovat verottomia, joten tarkkaillaan vain AOT.

Osinkoveron hyvitysjärjestelmää alettiin purkaa oliko se nyt 2004 vai 2005. Sitä ennen osingoista ei tarvinnut maksaa veroa, ja osingot olivatkin täydellinen väline voittojen maksuun, eikä omien ostoja tarvittu.

Jos haluat tietyn summan käteistä verojen maksun jälkeen, ja vertaillaan tapauksia joissa yritys jakaa voittoa osinkoina, tai sitten ei jaa osinkoa ja joudut myymään osan osakkeista saadaksesi saman summan käteistä verojen jälkeen.

Osinkojen bruttosummasta 85% on verollista. 13423 € brutto-osingot antavat verojen jälkeen 10t€ netto käteistä. Valtiolle menee 3423€.

Jos osakkeesi on yli 10v omistettu, tai noussut alle 150%, on myynnin bruttosummasta korkeintaan 60% verollista. Korkeintaan 12195€ bruttomyynneistä jää 10t€ netto käteistä verojen jälkeen. Valtiolle menee korkeintaan 2195€.

Jos osakkeesi on alle 10v omistettua, on myynnin bruttosummasta korkeintaan 80% verollista, ja näin korkeisiin lukuihin ylletään lyhyillä omistusajoilla harvoin. Korkeintaan 13158€ bruttomyynnit, 10t€ nettokäteinen ja valtiolle korkeintaan 3158€.

Jos taas puhutaan pienistä arvonnousuista, suurin osa bruttomyynnistä muuttuu nettokäteiseksi ja valtiolle menee hyvin vähän tai ei mitään.

Jos sijoittajan osakkeiden käypä arvo on sijoittajan saamien kassavirtojen diskontattu nykyarvo, niin silloin edellämainittujen esimerkkien valossa on verotehokkaampaa myydä osakkeita käteisen tarpeeseen kuin vastaanottaa osinkoja.

Tämä voi tuntua nurinkuriselta, mutta näin se kuitenkin on.

Poikkeuksena sijoittaminen pienillä summilla, jolloin kaupankäyntipalkkiot saattavat muuttaa laskelman osinkojen eduksi.

Ja mikä parasta ilman osinkoja: Silloin kun ei tarvitse käteistä, ei ole pakko myydä mitään, eikä valtio vedä välistä mitään.

[Kerakolli]

Olet ymmärtänyt hankintameno olettaman jotenkin hassusti. Hankintameno olettama on esim. alle 10 vuotta omistetusta osakkeesta 20% myynti hinnasta. Verottaja valitsee verovelvollisen kannalta paremman vaihtoehdon.

[Nortti1]

@Kerakolli

Olet ymmärtänyt hankintameno olettaman jotenkin hassusti. Hankintameno olettama on esim. alle 10 vuotta omistetusta osakkeesta 20% myynti hinnasta. Verottaja valitsee verovelvollisen kannalta paremman vaihtoehdon.

En ole, ymmärrän täysin miten se toimii.

Väitteeni ei kyllä edes käytännön tilanteissa vaadi hankintameno-olettaman olevan edes olemassa.

[Torniojaws]

@Nortti1

verotehokkaampaa myydä osakkeita käteisen tarpeeseen kuin vastaanottaa osinkoja.

Toki sitten käytännössä tuossa voi tulla ongelma siitä, että ei-härkämarkkinoissa voit jäädä hyvinkin jopa tappiolle “pakkomyynnissä”, kun taas osinko noin periaatteessa ei voi tuottaa tappiota. Jos siis ajattelee holdaavansa pitkään/ikuisesti, eikä myydä irtoamisen jälkeen.

[Nortti1]

Näin on. Mutta ei ole pakko myydä, jos ei tarvitse käteistä. Osingoissa jää verojen verran tappiolle.

Tosin osingon jakaminen voisi ideaalisesti olla hienovarainen signaali siitä, että yhtiö itse ajattelee oman osakkeensa olevan yliarvostettu, ja kuplamarkkinassa omien ostojen sijaan suosittaisiinkin osinkoja.

[Kerakolli]

“En ole, ymmärrän täysin miten se toimii.”

Nyt ymmärrän minäkin paremmin. Kiitoksia.

[Nortti1]

Ikävä puolihan tässä on, että se ei ole ollenkaan intuitiivista.

Mutta laskin noita esimerkkiskenaarioita tuossa auki, jotta tarkoitukseni aukeaisi.

Tiivistettynä siis, jotta saat saman summan rahaa käteen lopulta verojen jälkeen, ja jos sinulla olisi mahdollisuus valita muuten identtinen sijoitus, mutta joko osinkoa jakava versio, tai vain myydä osa itse silloin kun haluat (millaista lahdollisuutta ei ikävä kyllä ole, vaan joutuu sijoittamaan eri firmaan), niin tuo missä ei jaeta osinkoja siirtäisi vähemmän rahaa valtion kassaan ja näin ollen sinulle jäisi enemmän käteen.

[CitizenJ]

@Pertza66

Ylipäätään kun tällä hetkellä katselee kursseja, vaikka joku yritys aloittaa omien ostot, ne ei tässä tilanteessa paljon nosta kursseja, vaan kurssit heiluu kuinka sattuu, pelkojen mukaan, toki onhan niin, että jos osakkeiden lukumäärää pienennetään, niin jäljellä olevien osakkeiden arvo nousee, ainakin teoriassa, mutta epävarmoina aikoina muut ulkoiset seikat vaikuttavat väkevästi kursseihin.

Tottakai kurssit heiluu makron ja sentimentin mukaan, mutta kyllä se EPS kasvu, jota omien ostotkin saavat aikaan on se perustavanlaatuinen syy miksi kurssit pitkällä aikavälillä nousee. Jos tähän ei usko, ei osakkeisiin kannata sijoittaa.

[eizbee]

Ylläolevaan osinko/myynti-asiaa miettiessäni askartelin alla olevan taulukon.
Onkohan tuo laskettu oikein ?
Millä tuottoprosenteilla ja osinkoprosenteilla tuo kääntyisi toisinpäin?

[Tuide]

Yläolevassa laskelmassa ylemmän osingonmaksajan tuotto p.a. on 10% (nousu 5% + osinko 5%). Alemman tuotto p.a. on vain 5% arvonnoususta joten laskelmat menevät siinä hieman epäsuhtaan. Miltä näyttäisi jos molemmilla sama vuosituotto?

[Pertza66]

Jotkut ajattelevat osinkoista, “parempi pyy pivossa, kuin kymmenen oksalla”. On tietysti niin, ettei niitä osinkojakaan ole jaossa, ellei tulosta tule. On myös ikäkysymys nuo osingot, eli itse olen eläkkeellä ja käytän myös elämiseen osakkeista saatuja tuloja. Nuorempana on tietysti eri juttu, on parempi pitää koko pääoma “tienaamassa” ja silloin firman omienostot ovat hyvä juttu.

la 25. maalisk. 2023 klo 9.26 CitizenJ sivustolta Osakesijoittaminen <notifications@inderes.discoursemail.com> kirjoitti:

[Aapon_salkku]

Tällaista miettinyt, onko toimintamallissa mitään järkeä ja jos ei, niin miksi?

Kuvitellaan, että minulla olisi 200 keur rahaa ja ne olisi tarkoitus sijoittaa kaikki tämän kevään aikana pörssiin. Ostin koko rahalla Nordeaa 24.3. ja näin ollen saan 3.4. heiltä osingot tilille. Nämä osingot sijoitan sellaisenaan Fortumiin 14.4. ja he maksavat minulle osingot 24.4., jotka sijoitan sellaisenaan Sampoon 19.5. Sampo maksaa sitten osinkonsa minulle 29.5. Tätä voisi jatkaa sitten niin pitkään, kun rahaa riittää tai on kustannus mielessä järkevää hankkia osaketta.

Eli, ajatus on se, että saadut osingot laitetaan tuottamaan lisää osinkoja mahdollisimman nopeasti. Toimiiko kukaan tällaisen suunnitelman kanssa, jossa saadut osingot on tarkoituksellisesti laitettu töihin seuraavaan yhtiöön, joka maksaa vielä “samalta vuodelta” osinkoa?

[Ostarinkunkku]

Itse elän osingoilla pitkälti koko vuoden ja se on noin 50k€ brutto keskimäärin. No tuon verran saan siis nyt osinkoja per vuosi. Olisi hyvin tuhoisaa ruveta myymään osakkeita saman verran per vuosi. Aika nopeasti myytävä loppuisi eli pääoma katoasi. Lisäksi alkaisi riskitaso nousemaan pääoman häviämisen myötä. Tarkoitus kuitenkin keplotella vielä 30-40 vuotta tällä strategialla.

[Nortti1]

@Pertza66

On myös ikäkysymys nuo osingot, eli itse olen eläkkeellä ja käytän myös elämiseen osakkeista saatuja tuloja. Nuorempana on tietysti eri juttu, on parempi pitää koko pääoma “tienaamassa” ja silloin firman omienostot ovat hyvä juttu.

Ei ole ikäkysymys, vaan voisit yhtä hyvin myydä osakkeita käteisen tarpeeseen.

Mutta toki tämä samalla vaatisi eri osakkeet salkkuun, jotta osinkoja ei tulisi, mikä hankaloittaa tällaista strategiamuutosta tai voi tehdä sen sinulle käytännössä mahdottomaksi.

[Niinpaljonturskaa]

Minulle osingot ovat osa sijoittamisen mielekkyyttä, ei niinkään tuottoa, jota saa muillakin tavoin.
Mielekkyyttä ne tuovat silloin, kun salkkuun ei tule syystä tai toisesta laitettua lisää pääomaa. Tällöin osingot ovat salkun ainoa kassavirta ja mahdollistavat uusien sijoitusten tekemisen ilman vanhojen myyntejä.

[CitizenJ]

Sulla on nyt käynyt pikku virhe joko päivämäärässä tai ajattelussasi. Nordean osinko irtosi eilen, kuten lähes 10% kurssilaskusta voi päätellä. Eli jos ostit vasta 24.3, et saa osinkoa.

Kannattaa muutenkin laskea paperille tätä suunnitelmaasi auki, niin huomaat, että ei tässä oikeen järkeä ole.

Kurssit tippuvat keskmäärin noin osingon verran, kun osinko irtoaa.
Esim Nordealta irtosi eilen 0,8€ osinko ja lopputulos oli tämä.

Pääsisit siis suunnitelmasi mukaan toimiessa tavallaan maksamaan saamistasi osingoista osinkoverot moneen kertaan. Maksimoisit siis käytännössä maksamasi verot ilman hyötyä. Lisäksi välityspalkkiot kasvavat ylimääräisen veivauksen seurauksena.

[Nortti1]

@Aapon_salkku

Eli, ajatus on se, että saadut osingot laitetaan tuottamaan lisää osinkoja mahdollisimman nopeasti. Toimiiko kukaan tällaisen suunnitelman kanssa, jossa saadut osingot on tarkoituksellisesti laitettu töihin seuraavaan yhtiöön, joka maksaa vielä “samalta vuodelta” osinkoa?

Jos jollakin mekaanisella strategialla saa ylituottoa, sijoittajat alkavat sitä hyödyntää, kunnes sillä strategialla ei enää saa ylituottoa. Markkinamekanismi on itsekorjaava.

[Qwerty123]

Eikö se alkupääoma jäänyt Alpon salkussa Nordeaan ja vain osingot meni eteenpäin? Tällöin eteenpäin menevä summa toki pienenee parilla kertaluokalla joka välissä.

[Aapon_salkku]

Juurikin näin, Nordeaan jää alkuperäinen pääoma.

Pikkuhiluilla ei tuollaista mallia toteuteta. Vaatii siis alkuun pelimerkkejä. Pointti oli siis siinä, että pyritään maksimoimaan korkoa korolle efekti mahd. nopeasti.

[Blackparta]

Jos nuo firmat salkussasi ei maksaisi osinkoa vaan ostaisi vaikka omia osakkeita poistaen ne kierrosta, niin teoriassa niiden arvo nousisi vuodessa about nyt maksetun osingon verran enemmän. Tällöin 50k:n myynnin jälkeen salkkusi olisi samassa arvossa kuin tässä osinkoskenaariossa näin suurin piirtein. Kurssit ei kokisi osinkodippiä jos ostot tapahtuu pitkin vuotta. Osingot tietty kivat lähinnä psykologisessa mielessä. Itseä harmittaa verojen maksu välissä, mutta toki jotenkin kummasti se takaisin tuleva raha kuitenkin vähän lämmittää. Kuten tässä perjantain Nordean dipissä nähtiin niin ei ne osingot paljoa naurata jos osti vähän ennen niiden irtautumista. Saa maksaa verot osingoista ja kärsiä kurssin laskusta.