Ei tartuta nyt siihen, että kurssi laskee osingon irtoamisen seurauksena. Näinhän se tekee, mutta maailma ei pääty kuitenkaan siihen. Jollain aikavälillä ne voivat palautua tai sitten eivät.
Pointti on edelleen se, että eikö tuollaisella mallilla pystyisi nopeuttamaan korkoa korolle efektiä vai olenko tämän suhteen väärässä?
Revenion osinkodippi oli eilen +2,49%,en valita 
Paljon riippuu markkinasta dipit ja palautumiset,jossain vaiheessa esim. tämä pankkiosakkeiden aliarvostus purkautuu ja Nordea nousee helposti pari euroa,ja ostelee vielä omia osakkeitakin nyt halvalla.
Tuskin kukaan ottaa osingot ja myy osingon irtoamispäivänä,kuten todettu ei maailma siihen päivään pääty.
Ei tuo ainakaan matemaattisesti toimi, vaan lisääntyneiden verojen ja kulujen vuoksi vaikutus olisi päinvastainen.
En myöskään usko, että osingon maksun ympärillä tapahtuu osingonirtoamisdipin lisäksi anomalioita, joita pystyisi hyödyntämään treidaamalla säännönmukaisesti. Markkinat kyllä korjaisivat tämmöiset pois.
Jos Nordeasta irtoavaa osinkoa ei kannata sijoittaa eteenpäin Fortumiin ja Fortumista irtoavaa osinkoa eteenpäin Sampoon, niin mitä sille irronneelle osingolle sitten kannattaa tehdä? Mitä mä en nyt ymmärrä?
Mä olen itseasissa itse nyt tullut siihen ajatukseen, että yritän jatkossa välttää ostamasta yritystä jolta irtoaa vähän ajan päästä osinko. Mielummin ostan enemmän osakkeita samalla rahalla osinkodipistä niin saa jatkossa enemmän nauttia arvonnoususta ja osingoistakin.
Toki erikoistilanteita voi tulla ja jos odottaa kauan niin ne voi mennä ohi. Ostin Nordeaa vähän ennen osingon irtoamista, mutta osingot ei vaikuttanut tähän vaan paljon halventunut hinta. Piti sitten lisätä osinkodipistä vielä lisää. Fiksumpaa olisi ollut jättää tuo ensimmäinen osto väliin, mutta tämä on jälkiviisautta. Ajattelin että kurssi voisi korjata rajusti ylös ja jäisin rannalle jos en toimisi. Näinhän ei käynyt eli arvio meni huonosti, mutta silti uskon että lopulta se on hyvä sijoitus vaikkei niin hyvä kuin osinkodipin jälkeen.
Ei osinkojen uudelleen sijoittamisessa mitään väärää ole.
Oli kyse strategiasta, jossa ostetaan osingoilla osakkeita, joista on kohta irtoamassa osinko ja siitä voiko tällä tavoin saavuttaa tehostettua korkoakorolle efektiä.
Vastaus on ei ja itseasiassa olisi verotehokkaampaa tehdä näin.
Siitä olen samaa mieltä, että korkoa korolle efektin tehostaminen ei noin onnistu. Sen sijaan osinkojen uudelleensijoittamista yhtiöön, jonka osinko ei vielä ole irronnut, en suoralta kädeltä näe huonompana vaihtoehtona. Varsinkaan jos pääoma on OST:illa. AOT:llä voi kylläkin käydä huonommin, jos kurssi ei osinkodipistä enää nousekaan lähtötasolle.
Pitäisi varmaankin pistää luvut Exceliin, niin hahmottsisin asian paremmin.
Itse käytin tuota taktiikkaa, eli myin runsaasti voitolla olevaa osaketta osan pois ja ostin pankkien yleisestä pelkonotkahduksesta Nordeaa ennen osingon irtoamista.
Osinko tietysti alentaa osakkeen arvoa irtoamisen jälkeen, usein jopa enemmän, kuin osinkon suuruus on, mutta kysymys kuuluukin palautuuko osake kuinka nopeasti entisiin hintoihin mitä oli ennen osingon irtoamista?
Jos vaan kärkkyy niitä osinkoja, niin liekö
Suurtakaan merkitystä sillä kuinka nopeasti kurssi palautuu?
@Aapon_salkku aiheeseen vielä,
limiitti luotolla voisi sijoittaa saapuvat osingot jo ennakkoon, joko suoraan siihen osinko dippiin?
Tai johonkin muuhun kuoppaan osumalla, ja osinko sitten kuittaa limiittiä nollille päin.
Tässä ketjussa on hieman ollut puhetta osinkojen psykologisesta vaikutuksesta. Omalla kohdallani osingot ovat juuri se asia, mikä motivoi sijoittamaan. Osingon määrällä tai osinkotuotolla ei varsinaisesti ole väliä, kunhan osinkoa korotetaan joka vuosi.
Yleensä osingon maksupäivänä sijoitan saadut osingot sekä omaa rahaa takaisin yritykseen, jotta seuraavalla kvartaalilla saan enemmän osinkoja. Tämä toimii myös hyvin ajallisen hajautuksen näkökulmasta. Kurssilaskukin tuntuu paljon mukavammalta, kun samoja laadukkaita yrityksiä saa paremmalla osinkotuotolla.
Salkusta löytyy pääosin Yhdysvaltalaisia blue chip-yrityksiä, koska Suomeen ei oikein ole laajamittaisesti rantautunut osinkoaristokraatti-ajattelutapa. Suomessa myös moni yritys maksaa osinkoja vain kerran vuodessa, mikä on mielestäni liian harvoin ja korostaa osinkodippiä.
Ei varmasti ole kaikkein optimaalisin tapa sijoittaa, mutta oma säästöaste nousi huomattavasti ja sijoitusten stressaaminen laski kun siirryin tähän sijoitustyyliin. Onko muilla ollut vastaavia ajatuksia?
Osingot ja omien osakkeiden takaisinostot ovat “seuraus” kannattavasta liiketoiminnasta ja järkevien kasvuinvestointi mahdollisuuksien rajallisuudesta. Jos ei voida tehdä yritysostoa / laajentaa omaa liiketoimintaa siten, että saavutettaisiin vähintään sama tai mielellään parempi ROIC uudessa liiketoiminnassa kuin olemassa olevassa liiketoiminnassa, on järkevää jakaa liikevoitosta osinkoja omistajille ja tehdä omien osakkeiden takaisinostoja. Yritys, joka investoi kehnosti kannattavaan liiketoimintaan (pahimmillaan velkarahalla) vain liikevaihdon kasvun saavuttamiseksi samalla, kun ROIC-WACC erotus pienenee investoinnin seurauksena, tuhoaa omistaja-arvoa.
Suosin omissa omistuksissani yrityksiä, jotka ovat joko osinkolinkoja (=tuottavat kassavirtaa muihin hankintoihin) tai pystyvät yhtä aikaa kasvamaan kannattavasti ja jakamaan hyvää osinkoa (=salkun pitkän aikavälin pääasiallisen tuoton tekijät). Esimerkki ensimmäisen ryhmän yrityksestä vaikkapa Nordea ja jälkimmäisestä Valmet. Yleensä edellytän myös kasvuhakuisemmilta omistuksiltani vähintään 2,5 - 3,0 % osinkotuottoa sijoitushetkellä. Osinkotuotto toimii mielestäni myös eräänlaisena “vakuutuksena” sen varalle, että sijoituskeissi ei kehitykään haluttuun suuntaan, niin ainakin jotain tuottoa jää mahdollisesti käteen. Toisaalta ainahan on teoriassa mahdollista, että kurssi laskee yrityksen hapannuttua niin paljon, että osingoilla ei ole käytännössä mitään merkitystä “tuoton pelastajana”, mutta pyrin lähtökohtaisesti välttämään spekulatiivisimpia ja riskisimpiä yrityksiä, joissa kurssikehitys on tyyliin +/- 90 % vuodessa luokkaa. Ja nämähän eivät osinkoa maksakaan, niin automaattisesti ovat poissa laskuista 
On, ja tiedostan että ei välttämättä ole se optimaalisin tapa yleisesti, mutta vältän tällä tyylillä ainakin osan sijoittamisen psykologisista ansoista ansoista joihin olen edeltävinä vuosina sortunut.
Oma toiveeni Suomalaisille yhtiöille olisi jakaa osinko neljässä osassa, tai vähintään puolivuosittain. Kerran vuodessa osingon irtoaminen on tuskallista ja kuten mainittu altistaa omituisiin osinkodippeihin ja niitä pitäisi muistaa seurata 
Eiköhän se nykyteknologialla voisi tapahtua vaikka joka viikko tai joka päivä. Olisihan se kiva ostaa aamun osingoilla aamukahvit. Tai tietysti myös lounas ja illallinen, jos. Huono idea, entäs viikonloput?
Olen pitkälti samoilla linjoilla.
Kun en ole yritystalouden ja tulevaisuuden ennustamisen asiantuntija, näen osingon yksinkertaisena happotestinä: jos osinkoa ei makseta, niin epäilen heti refleksinomaisesti, että jossain on koira haudattuna.
Voisi olla myös yrityksille myös turvallisempaakin. Jos koko osinko maksetaan ulos toukokuussa ja heinäkuussa puhkeaakin COVID-23, niin siinä voisi tulla äkkiä ylimääräiselle käteiselle käyttöä.
Neljä kertaa vuodessa maksettava osinko tarkoittaisi sitä, että kassassa olisi aina jonkin verran puskuria hätätilanteita varten.
Toisaalta kevään kertaosingossa saa edellisen vuoden tuloksesta osingon heti, kvartaali- tai puolivuotisosingot tulevat huomattavan “myöhässä” osakkeenomistajalle.
Ja esim. Nordeaakin koskenut EKP:n osingonjakokielto… Tuollaisen mahdollisuuden takia pitäisi osinko jakaa niin aikaisin alkuvuodesta kuin mahdollista 
Yleisellä tasolla tykkään itsekin osingoista ja niiden tuomasta kassavirrasta, kuten moni aiempi kirjoittaja. En toisaalta pane pahakseni verotehokkaampia omien ostojakaan. Molempi parempi.
Mielestäni osinko ainakin vähän pehmentää lyhyen ajan kurssiheilahteluita.
Esim. minulla on Ruotsista Resurs Holding AB. Salkussa se on -27% koska kurssi on laskenut niin voimakkaasti viime aikoina. Mutta firmana se silti tekee voittoa ja maksaa myös osinkoa. Olettaisin, että sieltä se lokakuunkin osinko tulee, tänä vuonna siis.
Sitten kun olen taulukkolaskentaohjelmaan laittanut mun koko sijoittajahistorian kaikki osakkeet, niin kyllä sen näkee jo lyhyen ajan, eli 2-3v ajalta että osinko on tärkeä sijoittamisen tulojen kannalta. Sieltä tulee sitä säännöllistä, joskin pientä, mutta säännöllistä tuloa kuitenkin ja kun vuodet vierii niin tälläinen Resursin tyyppinen firma on ihan kiva omistaa juuri sen säännöllisen osingonmaksun takia.
Ilman osinkoa tämä(kin) sijoitus olisi aika lailla surkea, nyt se on sentään kelvollinen 
Osinkoa ei taida kannattaa haalia hinnalla millä hyvänsä. Hyvä esimerkki tästä on esimerkiksi Nokia. Voi hyvänen aika, että on kuraa koko firma. En tahdo kyetä ymmärtämään sen kaupankäyntivolyymeja saatika sitä, että sitä niin innoissaan ostellaan jos kurssi sattuu olemaan vähän “tavanomaista” alempana. Toki se lienee kokolailla sama millä sitä kauppaa käy, jos vain osto- ja myyntihinnoilla on merkitystä. Silloin volyymi ainakin mahdollistaa sujuvan kaupanteon. Nokian omien ostot vuosia sitten olivat kuin takassa rahaa polttelisi ja osingot eivät riittäneet mihinkään kurssilaskun kompensoimiseksi. Osingot varmaan olivat silti monella se ainut Nokiasta käteen jäänyt positiivinen asia, joten sikäli niillä oli aikanaan merkitystä.
Nyt kun maailman pörssit tuntuvat kulkevan vaakalentoa, korostuu osinkojen merkitys ainakin itselläni entisestään. Osinkoni kasvavat kymmeniä prosentteja vuodessa, josta osa on osinkojen korotuksia ja osa lisäsijoituksien tuomaa kasvua. Samalla osakkeet pysyvät paikallaan tai osin jopa laskevat.
Olen pitänyt huolen siitä, että paino kotimaan pörssiin on pieni, kun täällä ei osinkojen kasvu-uraa oikein tahdota kunnioittaa. Toki jos osinkoprosentti on jo toistakymmentä, niin ei se ajoittainen osinkojen maltillinen fluktuaatio ole ihan se pahin painajainen. Myös tilanne, jossa “osta ja pidä” -paperin ostohinta on tullut netto-osingoista takaisin, helpottaa kummasti oloa karhumarkkinassa ja pörssien paikallaan polkiessa. Itselläni suurin YOC on reilusti yli 20 %.
Osingoilla vai ilman? No ilman muuta osingoilla. Se on se mitä firmasta jää käteen, jos kyydissä istuu hamaan tappiin asti, tai ainakin viimeisille alamäille. Vuotuisten osinkojen avulla on myös äärimmäisen helppoa laskea oman taloudellisen riippumattomuuden prosentuaalinen tilanne. Toisaalta on verrattain kiva tunne lisätä omissa laskelmissa osinkotulot vuosiansioihin. On kiva huomata tienaavansa isosti enemmän, kuin keskiverto kollega. 
Silti soisin kaikille sijoittamisen edut. Ei muuta kuin maailmalta isot osinkovirrat virtaamaan kotimaata kohti ihan suit sait sukkelaan!
Minulle osingot eivät ole maailman tärkein edellytys, kun osakessäästämiseni perustuu muutenkin tärähtäneisyyteen.
Omistan osakkeita jotka joskus maksoivat osinkoa, mutta ei minulle. Ja osakkeita jotka tuskimpa edes aloittavat osingon jakamisen. Ja sitten näitä osakkeita jotka maksavat osinkoa, mutta ei edes sen hetken päivää pelasta taloudellisesti tai mitenkään henkisesti.
Olen yrittänyt etsiä tietoa rajasta, milloin osingosta menee vero, mutta en ole löytänyt. Nimittäin ihan pikkusummista ei näköjään veroa mene. Lastenlasten salkkuihin tulee vielä alle 10 euron osinkoja, eikä niistä ole otettu veroa. Onko tietoa, missä kulkee raja?