Osingoilla vai ilman? Osinkoketju

Omasta mielestäni, firma joka maksaa toistuvaa osinkoa, vielä parempi jos alati kasvavaa, on tehnyt jotain oikein. Bisnes sujuu ja toimitusjohtaja hymyilee.

Voihan yritys, joka on tappiolla maksaa myös osinkoa, mutta se on sitten lainalla tapahtuvaa ja kovin pitkään se tie ei voi toimia.

Ainakin kun omaa osakepoimintaa katsoo, niin melkein kaikki firmat, jotka eivät ole maksaneet osinkoa, ovat olleet kaikista surkeimpia sijoituksia. Pelkästään ottamalla osingonmaksun kriteeriksi olisi jääneet nämä firmat kokematta. Esimerkkeinä Sotkamo Silver, Solteq, Incap, Modulight, Eagle Filters Group, Endomines, Digitalist Group, Nexstim, Tulikivi, Concejo AB, Drillcon ja Martela.

Mutta jos mietitään tilannetta, jossa osingonmaksua ei olisi koskaan keksitty, niin mielestäni se muuttaisi aika lailla sijoitttamisen luonnetta. Kasvuosakkeet olisivat enemmän suosiossa ja oliskohan pidä ja osta taktiikka niinkään tuottava, mitä se nyt on. Itse kyllä tuossa kohtaa sijoittaisin rahani indeksiin, enkä edes lähtisi seikkailemaan kasvuyritysten maailmaan.

Onhan se niin, että valitsemalla jatkuvan osingonmaksun kriteeriksi jää kasvuyritykset aika lailla ostamatta, mutta ihan samalla tavalla jää myös nuo surkeimmat firmat käymättä läpi. Jos omia osakepoimintataitoja miettii, niin näen tässä kyllä enemmän plussaa kuin miinusta.

8 tykkäystä

Omasta mielestäni, firma joka ostaa omia osakkeita toistuvasti, vielä parempi jos alati enemmän, on tehnyt jotain oikein. Bisnes sujuu ja toimitusjohtaja hymyilee.

8 tykkäystä

Ja vielä rautalankaesimerkkinä:

Firma A:

Osakkeita yhteensä: 100 kpl
Omistus: 10 kpl
Osinko: 10
Kurssi: 100
Markkina-arvo: 10 000
(Osinko 10 x 10 = 100 maksetaan)
Osakkeita yhteensä: 100
Kurssi: 90 (eli laskee osingon verran)
Markkina-arvo: 9 000
(Sijoitetaan osingot takaisin kurssin 90)
Omistus: 11,11 (kappaletta) eli myös 11,11 % osakekannasta

Firma B:
Osakkeita yhteensä: 100 kpl
Omistus: 10 kpl
Osinko: 0 (ostetaan sen sijasta omia osakkeita 10 kpl kurssiin 100, jotka mitätöidään)
Firman arvo omien ostojen jälkeen: 9 000 (laski omien ostojen verran)
Omien ostojen jälkeen kurssi 100 ja markkina-arvo 9 000.
Omistus 10 (kappaletta), mutta ulkona olevien osakkeiden määrä väheni 90:een, joten omistusosuus 10/90 = 11,11 % osakekannasta

1 tykkäys

Tähän haluaisin myös esimerkin missä osinkoa ei sijoiteta takaisin kyseiseen yritykseen. Käytetään se vaikka kulutukseen. Ja jos verot saisi vielä leivottua sisään.

Edit piti siis vastata tuohon ylläolevaan esimerkkiin mutta kun ei osaa nii ei osaa

1 tykkäys

Vaikka tämä ei välittäjäketju ole, niin Nordean kaupankäyntikulut on pohjoismaissa 1% 800euron ostoihin asti. Ja tätä isompiin 0,2% min 8e. Eli 100e ostosta on vaa 1 euron välityspalkkio.

Ja koska tässä piensijottajia ollaa, niin osinkolaput on tietty OST:lla, ettei tartte veroista murehtia. Jos haluu ilman osinkoa Helsingin pörssistä jotain, niin vähiin käy järkevät laput.

Enkä tosiaa ole mikää osinkopuolueen jäsen, mieluiten firmat vois investoida ne rahat saksaa, että sais isonpaa tulosta tulevaisuudessa :upside_down_face:

No… kokeillaan. Tuossa pitää tehdä oletuksia ostohinnoista ym., mutta lasketaan melko epäedullinen skenaario myyntivoittoveron kannalta omien ostoille.

Oletetaan osakkeiden pitoajaksi alle 10 vuotta ja ostohinnaksi 10, eli kurssi on kymmenkertaistunut.

Tuo edellinen esimerkki kuvasti tilannetta kuluttomassa ja verottomassa maailmassa, mutta oletetaan osinkovero 25,5 % ja pääomatulovero 30 % sekä 20 % hankintameno-olettama.

Firmasta A saa bruttona 100 osinkoa ja verojen jälkeen siitä jää 74,5 yksikköä kulutukseen. Omistuksessa on 10 kpl 90 yksikön arvoisia osakkeita ja se 74,5 yksikköä käteistä.

Firmasta B myydään 1 kpl osakkeita hintaan 100, jolloin jäljelle jää 9 osaketta (arvo 900 yksikköä) ja myydystä osakkeesta maksetaan valtiolle veroina 24 yksikköä, jolloin kulutukseen jää 76 yksikköä eli 1,5 yksikköä enemmän kuin osinkoina nostetussa tapauksessa. Jos osake on omistettu yli 10 vuoden ajan, veroa menisi vain 18 yksikköä, jolloin kulutukseen jäisi peräti 82 yksikköä vs. osinkona saatuun 74,5 yksikköön.

3 tykkäystä

Mitä nuoremmasta henkilöstä on kyse, sitä tärkeämpi on tuo korkoa korolle ilmiö, nuorena sijoittajana ei nautita kuormasta, vaan laitetaan raha töihin täysimääräisesti, mutta itse olen eläkeäijä, niin on mukava vähän syödä kuormasta voittoja pienen eläkkeen kyytipojaksi😆.
Olen muutenkin suuntautunut uusissa ostoissa noihin ETF-rahastoihin.

Parasta kehitystä omalla osinkosijoitusuralla olisi pörssiosakkeiden todella pitkä mörniminen alle käypien arvojen. Saisi täyttää patjat ja suulit erinomaisista osinkopapereista ja sitten lopussa nauttia myös arvonnoususta. No saahan sitä haaveilla. :stuck_out_tongue:

Mitä enemmän pörssi dippaa, sitä mukavampaa omalla strategialla on elellä. Osinkopotti kasvaa vuodesta toiseen vaikka salkun arvo olisi mitä. Siinä todella kokee omistavansa yrityksiä, jotka tekevät rahaa omistajilleen. Olkoonkin vaikka siirto taskusta toiseen. Ainakin ennen kaikkea se on siirto minun taskuuni irti ko firman kassasta ja voin päättää mihin osinkoveturiin, uuteen tai jo tuttuun, sijoittaisin seuraavaksi.

Mikä tunne se onkaan, kun kokonaisosinkopottiin vuodessa lisätään numeroita. Jo 1. vuotena pääsee helposti vähintään 2-numeroiseen pottiin, kenties jopa 3-numeroiseen. Nelinumeroinen on jo jonkinlainen saavutus ja osoitus oikeanlaisesta sinnikkyydestä asiaan. Viisinumeroisia osinkopotteja ei sitten kovin monelta enää käsittääkseni löydykään. Strategian arvostelijoilta tuskin ainakaan. Siinä vaiheessahan puhutaan jo oikeasti merkittävästä osuudesta vuosiansioita, eikä mahdollinen työkyvyn menetyskään ole välttämättä enää elämää totaalisesti raunioittava tapahtuma. Kuusinumeroinen osinkopotti vuodessa tarkoittaakin taloudellista riippumattomuutta. Työn teko on enää vapaaehtoista, eivätkä yhteiskunnan apukeinot, eläke yms., ole enää välttämättömiä.

Osinkomäärän seuranta tuo suurta mielenrauhaa myrskyisissä oloissa. Sitä voi joka kuukauden alussa laskea eteenpäin tulevan 12 kuukauden osingot (PADI = Projected Annual Dividend Income) vähintäänkin likimäärin. Totuus tulee olemaan oikeasti vielä enemmän. Tämä luku on kutenkin se, joka kasvaa joka ikinen kuukausi ja pistää kyllä hymynkareen suupieleen. Ei tarvitse osata ajoittaa, ei tarvitse osata myydä huipulla ja ostaa pohjalla. Sen kun vaan ostaa joka kuukausi tasaisesti. Nam! Ei tarvitse myöskään paniikinomaisesti hengitellen miettiä indeksin liikkeitä. Sen ei ole väliä. Matalammat hinnat, nopeampi padin kasvu. Win-win!

Pystyn elämään sen asian kanssa, että verot syövät tuottoa. Ainahan kompromissejä joutuu tekemään, mutta sitä varten on sitten verosuunnittelu. Ei niitä täysimääräisenä joudu mikään vuosi maksamaan. Maksan siis siitä veroa, että saan rahaa omaan käyttööni ja voin päättää mitä sillä teen. Lappujen määrä säilyy samana tasan niin kauan kuin en lähde hötkyilemään. Ajan kanssa sitten on koko yksittäinen positio tullut osingoilla kuitattua ja riski tuntuu erittäin helpolta sietää. Toisin olisi jos kaikki tuotto olisi ladattu osakkeen hintaan sisään. Laskupäivät tuntuisivat itsestäni varmaan todella hirvittäviltä. Jos en myy ja rommaa, meni tuotot siinä. Jos myyn ja nousu jatkuu, jään ilman sitä tuottoa, joka paperiin pumpataan. Takaraivossa kolkuttelisi alati ajatus siitä, että onko nyt oikea aika irtautua, vai kannattaako vielä odottaa. Eihän sitä tiedä talouden Nobelisti tuottavimpana päivänäkään. Parempi taitaa olla käyttää strategiaa jossa vain valitaan kuukauden menopeli.

Pian tulee taas kuun vaihde ja padin tarkistus. Tiedän jo, että taas ollaan isommassa luvussa. Aika siistiä. :slight_smile:

33 tykkäystä

Se verosuunnittelu on juuri sitä että välttää tälläiset vuosittaiset verot mitkä syövät korkoa korolle efektiä.

Kyllä vain. Tämä oli juuri se ajatus.

Jos yritys ostaisi omia osakkeita, voisit silti orjallisesti päättää aina myydä voitonjaon verran osakkeita, jolloin omistusosuutesi ei kasvaisi ja saisit rahulia. Saisit muutoin saman kassavirran, mutta verojen takia käteen jäisi juuri verojen takia enemmän. Se ei olisi mikään kompromissi.

Se on sitten oma asiansa, jos ei vaan syystä tai toisesta kykene noudattamaan sijoitussuunnitelmaansa, eikä kykene myymään osakkeita voitonjaon määrällä. Mutta jos osaa ostaa osakkeita sijoitussuunnitelman mukaan, niin uskoisin että osaisi myydäkin.

Suhtaudun itse osinkoihin versus yrityksen omien osakkeiden ostoihin neutraalisti. Yhdessä tilanteessa yhtiön on parempi maksaa osinkoja, toisessa omien ostot ovat paikallaan. Lisäksi sijoittajan omilla tarpeilla ja mieltymyksillä on merkitystä.

Viimeksi olen asiaan ottanut kantaa muutama päivä sitten, kun toivoin Nordean käynnistävän ennennäkemättömän mittaluokan omien osakkeiden osto-ohjelman. Nykymarkkinatilanteessa omien osakkeiden ostot ovat kuitenkin monille muille yhtiöille aika hankala väline.

Yritys ostaa omia ja teoriassa kurssin pitäisi nousta. Mutta kun markkinarealiteetit ovat toiset eli kurssit vain laskevat ja laskevat. Tällöin jakovaran mennessä vain omien ostoon sijoittaja ei saisi osinkoja ja joutuisi rahatarpeissaan myymään omistuksiaan alehinnoittelun vallitessa. Ei houkuttele.

Tän vuosikymmenen puolella Hgin pörssin omien ostoista vain Nordean aktiot on johtanut plus-merkkiseen tulokseen. Muistaakseni DI kirjoitti hiljattain, ettei paljon sen paremmin ole mennyt Tukholmassakaan.

Toisenlaisen ongelmaesimerkin antaa Warren Buffetin parin viikon takainen komento Berkshire Hathawaylle lopettaa omien osakkeiden ostot. BH:n markkina-arvo on noussut niin reippaasti yli substanssiarvon, että omien ostot ovat tässä tilanteessa omistajien rahan tuhlausta. Valitettavasti harva yhtiö kykenee näin ajoittamaan omien ostot oikein, mikä on välttämätön vaatimus kyseisten osto-ohjelmien onnistumiselle.

2 tykkäystä

No ei pitäisi. Omien ostossa kurssin ei kuulu nousta eikä laskea. Kassasta katoaa voitonjakoon käytetty raha ja se laskee kurssia, vastaavasti osakkeita poistuu samassa suhteessa, joka nostaa kurssia. +/- 0.

Tuo on yleinen ja outo väärinkäsitys ajatgella, että kurssin pitäisi nousta. En keksi, mistä se kumpuaa.

Osingoissa:

  • kurssi laskee osingon verran
  • omistusosuus ei muutu, sijoittajan osakemäärä ei muutu
  • taskuun tulee osingot (miinus verot)

Omien ostoissa:

  • kurssi ei muutu
  • omistusosuus nousee, sijoittajan osakemäärä ei muutu
  • taskun ei tule rahaa
6 tykkäystä

Kiitos palautteesta! Omien osakkeiden oston yhteydessä osakemäärä vähenee ja näin nousee osakekohtainen tulos, joka on monelle osakesijoittajalle aika keskeinen mittari.

Mitä tulee osinkojen maksamiseen ja sen jälkeiseen kurssin laskuun, niin asia ei ole ihan suoraviivainen. Monilla useaan kertaa vuodessa osinkoja maksavalla yhtiöllä tätä osinkodippia ei mainittavasti ole. Kun asiaa on tutkittu, niin tilastot näyttävät tätä.

Selvästi kurssin osinkodippi on taas nähtävissä ison kertaosingon maksajilla, mutta tässä tapauksessa kurssi voi palata. Esim. Nordnet teki asiaa selvitystä isosta yritysryppäästä ajan kanssa ja pääjohtopäätös oli: “korkean osinkotuoton omaavien yhtiöiden osakekurssit laskisivat keskimäärin vähemmän kuin osingon määrällä

Ja tuo on tietenkin puutteellinen mittari, jos sijoittaja ei lainkaan huomioi esim. yrityksen tasetta. Yritys on paljon muutakin kuin vain tulos. Jos arvonmääritys pertustuu vain yhteen puutteelliseen mittariin, niin silloin mennään tietenkin metsään. Samalla tavalla mennään metsään jos arvostuksesta huomioidaan vain kassavarat eikä lainaan esim. tuloksentekoa. Ei siinäkään olisi mitään järkeä.

En usko, että ajattelet niin, että jos yrityksen kassasta katoaa miljardi euroa rahaa taivaan tuuliin, ei se vaikuttaisi markkina-arvoon…

Kun sijoittaja arvottaa tuloksen ja käteisen ennen ja jälkeen voitonjaon, on osingon ja omien oston vaikutus se mitä kirjoitin. Omien ostot ei kurssiin vaikuta, osingot laskevat sitä.

Jätit aika oleellisen osan pois tuosta: “Kävimme läpi kaikki viime vuoden osingonmaksut ja pääomanpalautukset ja vertasimme niitä kurssireaktioihin…”

Yhden kevään data ei mitenkään voi olla kattava selvitys yhtään mistään. Ja monilla tuntuu unohtuvan se, että siihen kurssiin vaikuttaa osingon irtoamisenkin aikana kaikki ne asiat, jotka kurssiin vaikuttavat vuoden kaikkina muinakin päivinä. Kurssi ei siis luultavasti juuri koskaan laske tasan osingon verran. Mutta osingon vaikutus kurssiin on tasan sen osinko.

Tom Lindström voisi tehdä saman laskuharjoituksen tämän kevään osinkojen suhteen ja yllättyä kun dippi tuntuu yhä vaan jatkuvan… Mutta ei hän sitä tietenkään tee, sillä Lindströmien suhtautuminen osinkoihin on lähinnä uskonnollista. (No, niin on suurimman osan muistakin piensijoittajistakin suhtautuminen…)

2 tykkäystä

Helpointa olisi hajauttaa ympäri maailmaa noihin ETF-rahastoihin ja nimenomaan noihin jotka eivät maksa osinkoja ulos, vaan sijoittavat uudelleen kasvamaan korkoa korolle (Acc). Teoreettisesti ETF-rahastot tahkoavat tulosta 7/24, jokaisena viikkona vuodesta toiseen, tällöin ei tarvitse miettiä yksittäisien firmojen pärjäämisiä, toisaalta indeksin voittaminen on vaikeaa. Tietysti edellä mainittu on teoriaa, eikä asiat lyhyellä tähtäimellä mene, kuin vesi lautaa pitkin.

1 tykkäys

Mitä mieltä AI eli tekoäly on omien osakkeiden ostoista versus osingoista.

https://twitter.com/vontuchman/status/1773446303017480648?t=zEA7Dr4zssKb5A2766n5bA&s=19

4 tykkäystä


Tältä näyttää oman buumerisalkun osinkokehitys. Oikeastaan aikaisemmin ei ole juuri minkäänlaista painotusta ollut osinkoon, mutta tämähän alkaa nyt muuttumaan. Tänä vuonna ensimmäiset reilut painotuksen muutokset ja siitä sitten hiljalleen eteenpäin. Osinkopinna suhteuttuna salkun kokoon taisi olla ykkösellä alkava, joten kasvuvaraahan tuossa on tältä kannalta ajateltuna. Uutta pääomaa ei ole tullut laitettua kohta kymmeneen vuoteen, joten orgaanista on kasvu

Jostain syystä Nordnet ei näytä Innofactorin pääomanpalautusta osingoissa. Sieltä taitaa vajaa tonni tulla plus jenkkien kvartaalit ja parit syksyllä jaettavat osingot niin kasvu tänä vuonna jo ihan kohtalaista. Painotusta kasvavissa firmoissa ja mausteena etuoikeutettuja osakkeita, kun sopivia sattuu vastaan

Saikohan tällä jotain ampiaispesää huitaistua, kun tämä on ollut niin kovin kuuma peruna viime aikoina :sweat_smile:

22 tykkäystä