Mikä on sun määritelmäsi “osinko-osakkeelle”? Tyyliin, korkea osinkoprosentti (heikot tulevaisuudennäkymät?), pitkään kasvanut absoluuttinen osinko, jossain ajassa voimakkaasti kasvanut osinko? Osinko-osake voi tarkoittaa tosi montaa eri asiaa eri ihmisille. Useimmiten kuitenkin vain korkeaa osinkoprosenttia - mikä musta on aika huono peruste sijoittaa,
Vakaata kassavirtaa saa onneksi rahastolla kuin rahastolla tekemällä itse sen kassavirran eli myymällä osuuksia oman suunnitelman mukaisesti. Se on usein paljon tuottavampaa verotuksen takia kuin tuotto-osuudet. Eli maksat vähemmän veroa ja saat silti 100%:isen ennustettavan kassavirran jos rahasto muutoin sopii sijoitussuunnitelmaan. Boonuksena saat säätää kassavirran tasoa itse. ETF:issä ongelma voi olla myyntikulut, jotka riippuvat välittäjästä ja summista.
Mä en tuotto-osuuksiin laittaisi latiakaan verotuksen takia, jos saman saa kasvuosuutena. Ja vielä enemmän tuo kannattaa jos et nyt heti sitä kassavirtaa tarvitsekaan, vaan olet lähinnä kartuttamassa varallisuuttasi.
Jos oikein muistan, niin noissa osingot jakavissa ETF:ssä on erittäin helppoa päästä maksamaan tuplaverotusta maksetuista osingoista. Voi olla pidemmän päälle parempi vaihtoehto sijoittaa johonkin matalakuluiseen SP500-rahastoon ja ottaa siitä kassavirtaa ulos myymällä pieniä siivuja yksinkertaisella verotuksella.
Olenko muuten ainut, jonka mielestä tuo osingonkorotushistoria on kovin yliarvostettu tekijä? Se on tietynlainen laatutakuu monessakin mielessä, mutta kyllähän se jatkuva paine allokoida yhä enemmän kassavirtoja osinkoon asettaa firman pahimmillaan todella hankalaan paikkaan, jos bisneksen laatu alkaa kärsiä ja kassavirrat eivät enää kasva. On harvoin hyvä asia, jos pääoman allokointipäätöksiä ohjaa jokin niinkin merkityksetön asia kuin osinkoaristokraatin leima.
Ihan validi pointti ja vaikea olla eri mieltä. Olisiko aristokraatti merkittävästi huonompi jos se yhtenä vuotena pudottaisi hetkeksi osinkoa ja palaisi kasvu-uralle saman tien? Toisaalta, on se aristokraattistatus silti hyvä ulkoinen paine pitää kiinni matalasta osingonjakosuhteesta vaikka yhtiökokouksessa piensijoittaja huutaakin että “Mites ne osinkot, saisiko kuitenkin vähän lisää??”. (Kyllä, näin on käynyt usein Suomessa.)
Musta erityisesti pelkän osinkoprosentin tuijottaminen sijoituspäätöksen perustana ei ole järkevää. Yrityksen osalta arvostan itse kasvavaa ja mahdollisimman kestävää osinkoa, jossa merkittävä osa tuloksesta laitetaan myös omien ostoihin ja kaikkein mieluiten uskottaviin investointeihin. Eli kääntäen: en niin kauheasti arvosta osinkoa vaan tuloksen ja kassavirran kasvua.
Pelkän osinkoprosentin jahtaaminen johtaa vain siihen, että ostetaan salkkuun firmoja, joiden osinko on lähes varmasti laskemassa. Ostetaan firmaa, jonka kurssi lähtenyt laskuun ja lasketaan osinko-% vanhan maksetun osingon perusteella. Lisäksi osinkohen verotus ei ole kovin edullista AOT:llä.
En ole koskaan tajunnut osinkoprosentin ihannointia. Tai keväisiä “Vielä ehdit mukaan osinkokevääseen!”-mainoksia, joita Nordnet harrastaa.
Itse luovuin yhdestä osinkoa maksavasta saksalaisesta etf:stä juuri ylinääräisten osinkoverojen takaisinmaksun työläydestä. Siis likaa työtä hakea niitä takaisin. Mielummin osingot sellaisista maista, jossa sopimus Suomen kanssa.
Itsellä oli vielä viime vuonna mm. Shellin ja L’Orealin osakkeita. Nehän maksaa kasvavaa osinkoa. Mutta tutkittuani asiaa huomasin, että aika vaikeita on nämä ulkomaisten osinkoverojen takaisinhakemiset, vaikka olisi maalla sopimus Suomen kanssa. Vai onko jollain kokemusta, että hyvinkin helppoa homma, kun sen systeemin on kerran opetellut? Tällä hetkellä vain suomalaisia firmoja.
Nyt taidat olla väärässä. Sehän ei mene noin Saksan kohdalla. Saksan kohdalla verot peritään väärin ja sopimusten vastaisesti, ellei verotettava hae Saksalta palautuksia.
Saksa näyttää perivän 26,4 %: 25 % + 1.4 % solidaarisuusveroa. Suomen verottaja toimii sillä oletuksella, että Saksa olisi pidättänyt vain 15 % ja perii puuttuvat verot päältä. Eli tulee 11,4 % liikaa veroja, jotka pitäisi periä takaisin Saksasta. Prosessi voi olla hidas ja työläs. Google kertoo lisää, miten se tapahtuu.
Sopimus ei vielä tarkoita että menisi oikein. Alisäilyttäjän pitää hoitaa se myös sopimuksen mukaisesti. Esim. kanadalaiset ei mene oikein kuin Nordnetillä ja Danskella(?).
Voi sen noinkin ajatella, vaikka on tuossakin pieni ongelmallisuus: joillekin firmoille olisi oikeasti järkevintä jakaa enemmän voittoja omistajille, jos parempia käyttökohteita pääomalle ei ole (omasta salkusta Texas Pacific Landille terveisiä). Jos silloin lähdetään suojelemaan tulevaisuuden osinkostatusta, niin ei sekään ole ideaalista, vaikkakin huomattavasti vähemmän paha asia kuin maksaa liikaa osinkoa.
Pörssistä ei taida liiaksi asti löytyä sellaisia yrityksiä, jotka jakavat osinkoa epätasaisesti “tilanteen mukaan”. Sääli, sillä jos yritys kykenisi vaihtelemaan liiketoimintaan/buybackeihin investoinnin ja vuolaamman osingonjaon välillä nopeasti, olisi se merkki erinomaisesta kyvystä kohdella omistajia hyvin.
Itse tavoittelen ennustettavaa, tasaista ja kasvavaa osinkoa koska pitkän tähtäimen tavoite on maksaa ainakin osa elämisestä osingoilla. Ei se paljon mieltä lämmitä jos on budjetoinut vaikka maksavansa laskun x osingoilla ja sitten osinkoa leikataankin ja pitää repiä ne rahat muualta.
Verosopinusten vastaiset ennakonpidätykset kyllä korpeavat joka kerta kun osinkoja ym. napsahtaa tilille.
Takaisinhan niitä pystyy hakemaan useammalta vuodelta kerrallaan, mutta käytännössä itse olen suosiollisesti luopunut siitä ja antanut “roistovaltioiden” pitää ryöstämänsä satasen ja jättänyt lisäinvestoinnit ko. maiden osalta jäihin.
“Roistovaltioita” voivat olla mm. Norja, Tanska (ml. Färsaaret), Saksa ja Ranska.
Olen tästä muutamalle poliitikolle puhunut vaaliteltoilla ja sähköpostia laitellut, mutta tulokset ovat luokkaa “kuunnellaan ja ollaan ymmärtäväisiä, mutta mitään ei tunnu tapahtuvan”.
Onko esim. Osakesäästäjien liitto ajanut jäsenistönsä etuja tässä asiassa? Ylimääräinen verorasitus jo korkean veron päälle ei ole oikeudenmukaista etenkin kun monet tahot saavat osinkonsa nollaverolla. Piensijoittaja kustaan tässäkin silmille.
Lisätty/muokattu:
Olisiko tässä jollekin toimijalle bisneksen paikka? Ko. firmalle annettaisiin valtakirja hakea liikaa peritty ennakonpidätys pois ja saisivat siitä provision.
Pakko todeta, että Saksan osalta ole hyvä teltoilla kanssa puhunut. Syynä juurikin tuo usa etf ostokielto, jos ei ole suomenkielisiä selosteita. Vaikka jokin firma tarjoaisi vaihtoehtoa niin se listataan Saksaan ja siitä kova ja työläs prosessi saada liikamaksut sieltä.
Näissä kannattaa tosiaan huomata se, että vaikka osinko etf noteerataan saksassa, niin ei siitä peritä saksan tuota 2X% veroa ensin, vaan Irlannin verosopimusten mukainen. Tämä johtuu siitä että etffien kotimaa on usein irlanti tai vastaava, eikä varsinaisesti saksa - vaikka se siellä noteerataankin. Eli sinällään ei tarvitse mitään lähteä perimään takaisin, vaikka Paapaa niin väittääkin.
Irlannissa rekisteröidyt toki oma juttunsa. Nyt puhuin nimenomaan saksassa majaa pitävistä etf:sitä. Ei niitä montaa ole. Sellainen kun osuu kohdalle niin tulee esiin se työläys. Toki jokainen käy läpi aina sijoitusksensa ennen sijoittamista.
Itselläni suurin ongelma on se, että välillä osuu jenkeissä listattuja tuotteita, joita ei tarjota euroopassa.
Onko kyseinen firma kenellekään entuudestaan tuttu?
Speksien valossa näyttää olevan ok, ”ruhtinaallinen” kuukausittainen osinko joka pysynyt viime vuodet samana huolimatta korona-ajasta. Onko tuossa jotain mitä tällainen maallikko ei ymmärrä tutkia tarkemmin, eli käytännössä joku sudenkuoppa miksi tätä pitäisi välttää.
Nais, Hercules Capital maksaa 15 centtiä lisäosinkoa 35 centin perusosingon päälle eli peräti nosti perusosinkoa vs. huhtikuu (33 + 15). Irtoaa 10.8. ja maksetaan 16.8. eli “Suomen aikaa” 18.8. (T+2).
E:
Itse asiassa nostivat perusosinkoa 33 → 35 centtiin, lisäosan ollessa sama 15 centtiä, eli vielä parempi!
Omasta salkusta löytyy Nordeaa, Valmettia ja Capmania. Tavoitteena ostaa lisää suomalaisia osinkoa maksavia yhtiöitä joka kuukausi ja pitää ikuisuuteen. Seurannassa tällä hetkellä kesko, citycon, kemira…
En tiedä sopiiko ketjuun, mutta yleisellä tasolla kysyisin, että miten osinkoa maksavat (suomalaiset) yhtiöt käyttäytyvät tälläisissä lasku markkinoissa yleensä, eli pysyykö osingon maksukyky.
Suomalaisten firmojen osinkopolitiikka on maksaa tietty prosentti tuloksesta ulos. Tämä tekee sen, että vaihteleva tulos tuottaa vaihtelevat osingot. Siitä voi päätellä mitä laihempina vuosina tapahtuu.
Kuten tietänetkin, maailman parhaat osingonmaksajat ovat kaikki USAsta. Siellä firmojen kuten Coca-Cola, Johnson & Johnson, Abbvie, 3M jne. jne. toimitusjohtajien prioriteettina ei ole ainoastaan pitää osinkoa samalla tasolla vaan kasvattaa sitä vuosittain. Tähän on noiden firmojen kohdalla voinut luottaa vuosikymmeniä. Siinä jos jossain saa nukkua yönsä hyvin, kun sijoitustyylinä on kasvavan osingon strategia eli dividend growth investing. Hyvä valikoima osinkoaristokraatteja eli dividend aristocrats on hyvä pohja osinkosalkulle. Kasvavan osingon näyttöä on silloin minimissään se 25 vuotta. Monella yli tuplat siitä.
Itselle jää vain valinnan paikka ja kulujen huomioiminen. Degiro ja Interactive Brokers ovat meille suomalaisille halvimmat saitit ostaa osinko-osakkeita USAsta.
Tämä ei ollut suositus. Tätä voi itse tutkia vaikka menemällä 10 vuotta taaksepäin ja laittaa kuvitteellinen 5000 € kotimaahan ja USAaan osinkostrategialla ja katsoa millaista osinkoprosenttia tulee tänä päivänä alkuperäisen sijoituksen suhteen ja paljonko osinkoa tuli matkan varrella yhteensä.
Tein backtestin ihan mielenkiinnosta, alla kooste.
Rajoituksista johtuen 2015 eteenpäin, ja en saanut edes kymmentä Suomalaista osaketta, joten allokaatiossa eroa. Jenkkiosakkeisiin laitoin ensimmäisiä kuninkaita ja aristokraatteja, jotka tuli mieleen. Voin ajaa uudestaan, jos haluaa vaihtaa firmoja. Telian laitoin Elisan tilalle ko ei löytänyt Elisaa…
