Outokumpu - Jatkuvaa vuoristorataa vai vakavasti otettava sijoituskohde?

[Salmiakki]

Itseä pistää silmään tuo olettamus kun puhutaan “milloin Outokumpu jälleen tekee tappiota…”.
Tämä siksi koska Outokummun kilpailijat (foorumilta luettuna) pystyvät myös heikompana aikana tekemään matalaa tulosta.

Mikäli ei syystä tai toisesta pystytä tekemään positiivista tulosta syklistä riippumatta niin silloinhan ollaan nähdäkseni täysin syklin armoilla ja mielestäni perusteltua myös silloin hinnoitella yhtiö ottaen huomioon tämä epäkohta.

Foorumilla ollaan paljolti vakuuttuneita siitä että Outokumpu saa nyt tässä syklissä velat maksettua ja ne olisivat käytännössä jo historiaa mutta onko tämä nyt aivan “kirkossa kuulutettu” asia? Mielestäni ainakin Inderesin analyysissä jäätiin vielä odottavalle kannalle.

Itse kyllä omistajana haluan uskoa että tämä tuloskunto nyt pysyisi niukasti plussan puolella myös heikompana aikana, joka sitten mielestäni sallisi yritykselle korkeampaa arvostusta syklin yli mutta ymmärrän / koitan ymmärtää myös tätä Inderesin näkemää uhkaa…

[VisL]

Jos osakevaihtoa ollaan myymässä niin samaan pääsee kaikilla muilla paitsi PIDÄ-suosituksella. Eli en osta tätä näkemystä. Näkemykseni mukaan OP:n analyytikot yrittävät tuoda lisäarvoa asiakkailleen siinä missä muutkin analyytikot.

Tässä suositushinta-asiassa näkyy että poterot on kaivettu syviksi. Ympäröivää maailmaa yritetään selittää omasta poterosta näkyvän maiseman mukaan.

Nostan hattua Inderesin analyytikolle. Hyvä analyysi, hyvin esitetty näkemys joka selvästi on vastavirtaan. Aika näyttää kenen analyysi oli paras ja kuka toisteli kauppamatalan jargonia tuottamatta lisäarvoa asiakkaalle.

[Alter_ego]

Outokumpu itse katsoo, että yhtiö on hyvissä asemissa vähentämään päästöjä, eritoten Torniossa. Tavoitehan on -30% kokonaishiilijalanjäljestä tällä vuosikymmenellä. Sähköä isompi asia on Torniossa käytetty koksi.

(maksullinen juttu aiheesta => https://www.lapinkansa.fi/outokumpu-yrittaa-korvata-koksin-puulla-paastoloik/4031259)

Päästövähennykset vaativat varmaan investointeja eli pääomia, ja se lienee yksi syy miksi velat halutaan nyt pois alta.

[jps]

@jerpu

Inderes on nostanut ennusteita monta kertaa mutta loppu tulos on aina sama. Eli käytännössä vaikka tulosta olisi tehty paljon vähemmän niin tavoitehinta ja suositus olisi ollut sama. Tätä en itse ymmärrä.

Tästä olen samaa mieltä. Vähennä-suosituksen pystyn hyvin ymmärtämään suhdannekäänteen ja sitä seuraavan kannattavuuden laskun odotuksella. Mikäli @Petri_Gostowski on päätynyt omien laskelmiensa ja tausta-aineiston perusteella tähän nälemykseen, niin siihen hänellä on vankat perusteet. Aika sitten näyttää onko arvio oikean suuntainen vai meneekö pieleen. Itse arvostan todella paljon perusteltuja näkemyksiä, riippumatta siitä ovatko ne omien arvioideni kanssa yhden suuntaisia.

Tavoitehinnan pitäminen ennallaan Inderesin odottamaa paremman tuloksen ja lähiaikoja koskevien tulosodotusten jälkeen on taas hieman epäloogista. Kun Q3’n tulos oli 9 senttia odotettua parempi ja velkalasti pieneni huomattavasti, niin korkojen väheneminen vaikuttaa jatkossa selvästi EPS’ään. Samoin Q4 tullee olemaan selvästi aiempaa ennustetta parempi ja velkalasti ja sitä seuraava korkojen väheneminen parantaa EPS’ää huomattavasti. Kun jo tänä vuonna kertyy osakekohtaista tulosta ennen Q3’a julkaistuun arvioihin verrattuna parikymmentä senttiä enemmän, niin mielestäni ainoa looginen selitys tavoitehinnan pitämiseen ennallaan on usko nykyisen paremman kannattavuuden jälkeen aiempaa ennakoitua jyrkempään laskuun suhdannekäänteen jälkeen.

[Ledificazione]

Tähän mennessä aika on näyttänyt, että kaikki tai lähes kaikki analyytikot ovat aliarvioineet menneillään olevan supersyklin jyrkkyyttä (rosterin hintojen nousu noin 200 % vs edellinen huippusykli 20 %). Lisäksi kaikki analyytikot ovat aliarvioineet supersyklin aiheuttaman käyttökatteen paranemisen jyrkkyyden Outokummussa. Erityisen ankarasti virheellinen näkemys on ollut Inderesillä.

Inderes arvioi syyskuussa, että koko vuoden 2022 EPS tulee olemaan 0,51. Joten 1Q2022 tulosta tulee noin 0,15 €/osake. Syyskuussa 1Q2022 oli jo myyty täyteen, joten ATH spot-hinnat ja ATH pitkien sopimusten hinnat olivat jo tiedossa, volyymit olivat tiedossa (eivät muutu hirveästi), kulut olivat tiedossa ja varastovoitot -tai tappiot voi helposti arvioida. Jos tuo 0,55 FY2022 olisi oikea toteuma, ainoa oikea suositus olisi MYY. Mutta se tulee olemaan aivan hirvittävällä tavalla väärä. Petrin on avattava viimeistään 1Q2022 jälkeen, millä laskukaavalla hän päätyi noin järkyttävällä tavalla väärään ennakkoarvioon. Tämä siksi, että Outokumpu on verrokkeihin nähden raskaasti aliarvostettu, ja se tulee meille osakkeenomistajille erittäin kalliiksi.

Analyysi voi perustua aliarvioituun, oikeaan tai yliarvioituun tulevaisuuden tuloksentekokykyyn. Jos analyysi perustuu väärään ennakkoarvioon tulevista kassavirroista, se on silloin väärä. Outokummun kohdalla tuo ennakkoarvio on ollut koko ajan väärä, ja se on johtanut väärään analyysiin. Inhimillistä se toki on, että tulevaisuuden ennakoinnissa mennään metsään.

[boomeri]

Hyvä kun otit tuon esille(Tornio).Samaisessa artikkelissa on maininta myöskin uudesta kuonasulaton rakentamisesta, todennäköinen muutaman vuoden päästä. En ole kuullut että hanke kokonaan olisi kuopattu. Muutoinkin sain sellaisen vaikutelman, että päästöjä saadaan siellä vähennettyä nykytekniikalla jossain määrin helpohkosti.
Perjantaina Yhdysvaltain edustajainhuone hyväksyi infrastuktuuripaketin josta liikenee 110 miljardia dollaria teihin ja siltoihin. Siitä vielä äänestetään, mutta sen läpimenoa pidetään todennäköisenä. Tästä Heikki mainitsi lähiajan haastattelussa ja arvio sillä olevan teräsmarkkinoille positiivinen vaikutus. Voisiko tuota joku avata mitä se merkitsee käytännössä Calvertille?

[MoneyWalker]

@Seinakadun_Keisari

Paino sanalla nettovelka, 932me löytyy pitkäaikaisia lainoja yhteensä, näistä 15me korkokulut niin voimme arvioda yli 6% korkokustannuksia lainoille, se on ihan liikaa.

Tarkennuksena tähän 30.9.2021 korollista velkaa oli 1093 M€ ja Q3 korkokulut 15M€. Korko olisi siten ollut 5,5%. Vuositasolla tämä olisi 60 M€. Päivitetty käyttökatteen parannusohjelma sisältää 30 M€, josta ehkä osa voisi olla saavutettavissa velan vähentämisellä tai edullisempaan rahoitukseen vaihtamalla, kun Outokummun luottokelpoisuus paranee.

@OldFeki

Omasta mielestäni Inderesin analyysi on aukoton. Outokumpuun sijoittaneena olisin tietenkin toivonut hieman rohkeampaa näkemystä siihen suuntaa, että lyhyen aikajänteen tulosodotus auttaisi myös keskipitkän ja pitkän aikajänteen tavoitteiden ylittämisessä.

Inderesin analyysista puuttuu paljonkin, koska ei ole Laaja raportti. Tästä ei tosin voi Inderesiä syyttää, koska laajan raportin tilaisi kaiketi Outokumpu asiakkaana. Foorumin keskustelun perusteella vaikuttaa, että yhteisö hyötyisi merkittävästi laajasta raportista, jossa on käyty läpi liiketoiminnan riskiprofiili, toimiala, kilpailuedut ja -heikkoudet sekä strategia. Ping @Petri_Gostowski

@buttis

On kyllä käsittämätön logiikka tuossa Indereksen analyysissä ja tavoitehinnan asetannassa. Odotukset ennen Q3 osaria olivat xxx, ja ne kaikki ylitettiin valtavalla marginaalilla ja myös yli konsensuksen ja osittain yli rangen ylälaidan. Tavoitehinta pysyi samana. Onko todella siis niin että tämä toteutunut reilu tulosylitys (plus LV ja näkymäylitys) oli nollan arvoinen DCF mallissa?

12 kk tavoitehinta saa aivan liian suuren painoarvon foorumilla. Katsoisin mieluummin Inderesin laskemaa DCF-arvoa. Sehän noussut tasaisesti edellisen vuoden aikana eli sen jälkeen kun Outokumpu julkaisi uuden strategiansa. Laitoin alle kuvaan lisäksi raporttia edeltävän päivän päätöskurssin. Seuraavat aika hyvin toisiaan. Markkina ei ehkä ole täysin epätehokas.

Oma näkemykseni tosin poikkeaa aika paljon markkinasta ja laskin DCF-arvoksi nyt 11,74 €. Odotan laskusuhdannetta 2023-2025 ja nousuhdannetta 2028-2030. Liikevoittomarginaali on heikossa suhdanteessakin vähintään 4% johtuen käyttökatetason pysyvästä 250 M€ paranemisesta.

@xlat

Miten näette, onko mahdollista ja/tai todennäköistä, että vähäpäästöinen teräs saisi samantyyppistä nostetta kuin vähäpäästöiset polttoaineet? Eli voisiko tästä saada nostetta, kannattavuuden parantumista ja syklisyyden vähentymistä tulevaisuudessa? Ja onko päästöpuolella Outokummulla sellaisia pysyviä kilpailuetuja, että se kykenisi oikeasti hyödyntämään tätä asiaa?

Päästöpuolella Outokummun kilpailuetuja ovat:

• kromikaivoksen ja terästehtaan pieni etäisyys (33 km)
• Hanhikiven ydinvoimala (noin 200 km), kunhan valmistuu
• tuulivoimapuistoja vieressä

[jps]

@MoneyWalker

Päivitetty käyttökatteen parannusohjelma sisältää 30 M€, josta ehkä osa voisi olla saavutettavissa velan vähentämisellä tai edullisempaan rahoitukseen vaihtamalla, kun Outokummun luottokelpoisuus paranee.

Korot eivät vaikuta käyttökatteeseen.

[Ledificazione]

Teräksen kysyntäpuolella Malinen mainitsi, että korkeamman jalostusasteen ja parempien katteiden tuotteiden kysyntä on vasta heräilemässä.

Läpimennyt USA:n infrastruktuuripaketti tulee kasvattamaan merkittävästi seuraavina vuosina teräksen kysyntää Pohjois-Amerikassa. 45 000 siltaa vaatii korjaamista, ja niitä korjataan 40 miljardilla dollarilla. Ruostumatonta terästä tarvitaan silloin, kun silta rakennetaan ruostumattomasta teräksestä. Tällaista rakentamisvimmaa ei ole nähty 50 vuoteen.

66 miljardia dollaria pistetään rautateihin. Junaraiteet ovat hiiliterästä, mutta ruostumatonta terästäkin kuluu varmasti eri tarkoituksiin. 1200 miljardin paketin muu rakentaminen tulee vaatimaan paljon rosteria esimerkiksi betonirakentamisen vuoksi. Teräsbetonin raudoitus on vaativissa olosuhteissa rosteria.

Kun tämän paketin toteutukseen lähdetään teräksen ATH hinnoilla, ei se ainakaan vähennä teräksen hinnannousupaineita. Voi olla, että USA:n ja EU:n terässopu tulee tositarpeeseen. Teräspulan helpottamiseen voidaan tarvita eurooppalaista terästä, vaikka EU on myös tuontiriippuvainen teräksessä.

[MoneyWalker]

@jps

@MoneyWalker

Päivitetty käyttökatteen parannusohjelma sisältää 30 M€, josta ehkä osa voisi olla saavutettavissa velan vähentämisellä tai edullisempaan rahoitukseen vaihtamalla, kun Outokummun luottokelpoisuus paranee.

Korot eivät vaikuta käyttökatteeseen.

Eivät niin. Tarkoitan, että velan vähentäminen on vaihtoehto tiukalle kulukuurille.

[Seinakadun_Keisari]

@MoneyWalker

Päivitetty käyttökatteen parannusohjelma sisältää 30 M€, josta ehkä osa voisi olla saavutettavissa velan vähentämisellä tai edullisempaan rahoitukseen vaihtamalla, kun Outokummun luottokelpoisuus paranee.

Ei vaikuta käyttökatetasolla, eikä liikevoittotasollakaan, vasta sen jälkeen.

EDIT: olikin jo mainittu

@MoneyWalker

Eivät niin. Tarkoitan, että velan vähentäminen on vaihtoehto tiukalle kulukuurille.

En näe vaihtoehtoina vaan toisiaan tukevilla toimilla.

[MoneyWalker]

Tässä on juurikin se dialemma, jonka haluan nostaa tapetille. “Cost Discipline” kohdistuu aina johonkin tuotannontekijään suoraan tai epäsuoraan. Outokummun tapauksessa ainakin jollakin kalvolla haettiin säästöjä kuljetuskustannuksista. Tarpeeksi kun säästää, niin vaarana on toimitusvarmuuden tms. heikkeneminen. Henkilöstökuluissa säästämisessä alkaa puhe työntekijän selkänahasta. Kun yritys maksaa rahoittajille 60 M€ ja halutaan säästää 30 M€ lisää muualta, niin ei enää näytä hyvältä.

Malinen kertoi kylllä, että nettovelkaa pienennetään, mutta sehän pienenee velkaa lyhentämättä, kun operatiivinen rahavirta on positiivinen. Olisin kaivannut selkeää tavoitetta (esim. 30 M€) rahoituskustannusten pienentämiselle.

[Seinakadun_Keisari]

En tiedä miksi noi olisi toisiaan poissulkevia, maksamalla velat pois Outo saa takuuvarman 5.5% tuoton sijoitukselleen, käyttökate säästöt tulevat siihen päälle. Velkojen pois maksu ei ole mitään toiminnan tehostamista vaan rahoituksen järjestelyä, molempia tarvitaan.

Btw, mielestäni pitkäaikaisia lainoja oli tuo 932me, lyhytaikaiset lienee ostovelkoja yms jossa korkovaikutus yleensä pieni.

[MoneyWalker]

Nähtäväksi jää, missä kohtaa säästöt ovat jo liikaa. Nuo 30 M€ säästöt ovat vasta tunnistettuja kohteita. En eri asia saada ne oikeasti aikaiseksi. Mutta hyvä jos onnistuu ilman, että toiminta samalla kärsii. Lainojen lyhentäminen on nyt helpompi ja nopeampi tie.

Kyllä tuolla taseessa on 150 M€ lyhytaikaista korollista velkaa. Ovat käytännössä 12 kk sisällä erääntyviä lainoja.

[Seinakadun_Keisari]

@MoneyWalker

Nähtäväksi jää, missä kohtaa säästöt ovat jo liikaa. Nuo 30 M€ säästöt ovat vasta tunnistettuja kohteita. En eri asia saada ne oikeasti aikaiseksi. Mutta hyvä jos onnistuu ilman, että toiminta samalla kärsii.

No jos katsotaan että puhutaan karkeasti 7 miljardin liikevaihdon firmasta niin prosentuaalisesti nuo ei ole mitään älyttömiä säästöjä ja jokaisen firman pitää tehostaa toimintaansa jatkuvasti.

Mutta sinänsä kyllä samaa mieltä (?) että juustohöylällä pääsee vain tiettyyn pisteeseen, jossain kohtaa tarvitaan rakenteellisia uudistuksia.

[Ganso36]

@Ledificazione

Syyskuussa 1Q2022 oli jo myyty täyteen, joten ATH spot-hinnat ja ATH pitkien sopimusten hinnat olivat jo tiedossa, volyymit olivat tiedossa (eivät muutu hirveästi), kulut olivat tiedossa ja varastovoitot -tai tappiot voi helposti arvioida. Jos tuo 0,55 FY2022 olisi oikea toteuma, ainoa oikea suositus olisi MYY. Mutta se tulee olemaan aivan hirvittävällä tavalla väärä. Petrin on avattava viimeistään 1Q2022 jälkeen, millä laskukaavalla hän päätyi noin järkyttävällä tavalla väärään ennakkoarvioon.

Tätä en ole vielä hiffannut: jos noita pitkien soppareiden hintoja ei ole julkistettu (mikä ei olisi Outokummun kannalta järkevää), niin miten Petri olisi “järkyttävällä tavalla väärässä” ?

Vai onko Outsa jo avannut Q1 tuloksensa ensi vuodelle?

[Tompe]

En uskalla väittää että juuri outokummun osalta olisi merkitystä, mutta tosiasiassa isoilla analyysifirmoilla on erikseen “sisäiset” analyytikot (buy-side) joiden analyysin on tarkoitus jäädä itselle. Tässä investopedian artikkelissa on tuotu esiin eroja buy-side vs sell-side analyytikot: Buy-Side vs. Sell-Side Analysts: What's the Difference?

[Seinakadun_Keisari]

Pystyisitkö @Petri_Gostowski avaamaan FY22 ennustetta kvartaalitasolle, helpottaisi avaamaan näkökulmaasi?

Btw, pakko todeta että muistaakseni 2017 ihmettelin kovasti Petrin ennustetta tulevalle vuodelle, oli mielestäni todella alakanttiin mutta meni lopulta kuitenkin lähelle oikeata, siksi en halua dumata Petrin arviota, joskin pidän sitä erittäin varovaisena.

[MoneyWalker]

Analyytikkojen tavoitehintojen (14 kpl) ja kurssin ero on revennyt poikkeuksellisen suureksi. OUTOKUMPU OYJ : Target Price Consensus and Analysts Recommendations | OUT1V | FI0009002422 | MarketScreener

Yleensä tavoitehinnat seuraavat viivellä kurssia. Nyt on poikkeava tilanne.

Ylimmän ja alimman tavoitehinnan spreadi on lavea, mikä on normaalia kurssinousussa.

Myös EPS-ennusteita on reivattu perjantaina reilusti ylos vuosille 2021-2023. Keskimäärin 2022 EPS-ennuste on 0,92 €.

Kovasti ihmettelen, ellei ensi viikolla nähdä Outokummun kurssin nousevan merkittävästi.

[Jopinaattori]

Olen täysin samaa mieltä useiden kirjottajien kanssa siitä, että ensi vuoden tulos tulee omaan todella raju. Ainakin kahden ensimmäisen kvartaalin käyttökate tulee olemaan lähemmäs 1/euroa/osake eli kaksinkertainen verrattuna Q4/2021, kiitos kohonneiden spot-hintojen ja erityisesti uusien vuosisopimusten. Loppuvuoden tulos riippuu spot-markkinoiden kehityksestä H1:n aikana.

Inderesin laskelmat vuodelle 2022 ovat merkittävästi alakantissa.

Täysin toinen asia on se, että onko Outokummun osakkeen oikea hinta 5,50 euroa. Mikäli toimiala pysyy syklisenä, voi hyvinkin olla, että 10 vuoden keskiarvolla 5,50 euroa on jatkossakin hyvä mediaanihinta.

Mielestäni Inderesin tulisi kuitenkin sanoa asiat niiden oikeilla nimillä eli todeta ensi vuoden tuloskasvu (nythän luvut eivät ole edes oikealla hehtaariluokalla), mutta samanaikaisesti todeta, ettei Outokumpua voida arvottaa (jos on sitä mieltä) pelkästään seuraavan 14 kk (vuoden loppuun 2022) ulottuvalla tuloksentekokyvyllä, vaan nykyisessä suosituksessa tule huomioida alan syklisyys.

Toisin sanoen suositushinta ei perustuisikaan seuraavaan 12 kk vaan se olisi fair value pidemmällä aikavälillä.

Koska yhtiö pääsee ensi vuonna (selvästi) nettovelattomaksi, ei jatkossa enää nähtäisi 2,xx euron kurssitasoja.

Mitä tulee nykyiseen osakekurssiin, niin alan syklisyys huomioiden en usko kurssin nousevan lähellekään 10 euroa, vaikka ensi vuoden tulos antaisikin siihen aihetta, koska suuret sijoittajat, jotka kuitenkin loppupeleistä määrittelevät osakkeen kurssin, lähtevät keventämään salkkujaan jo huomattavasti aiemmin. Muutoksen tähän voisi tuoda lähinnä suuremmat muutokset teräsmarkkinoilla (CO2 ja kauppapolitiikka), jolloin markkinan lainalaisuudet voisivat muuttua edeltäneistä 10 vuodesta. Nythän Inderesin näkemys perustuu osittain peruutuspeiliin eli uskotaan markkinoiden toimivan kuten ne toimivat 2010 -luvulla. Mielestäni tämä on se suuri kysymys, jonka vastauksesta riippuu hyvin paljon mikä on osakkeen pitkäaikainen mediaanikurssi, jonka ympärillä liikutaan hyvin ja huonoina aikoina.

Ensi vuonna koittavan yhtiön nettovelattomuuden johdosta osakekurssin vaihteluväli ylimmän ja alimman välillä todennäköisesti pienenee, varsinkin jos yhtiö pystyisi maksamaan osinkoja myös huonompina aikoina.