Itse ihmettelen myös tätä politiikkaa. Luulisi Jordanin entisenä pankkimiehenä myös ajattelen tätä vaihtoehtoa. Osingon maksu lienee kuitenkin Solidiumin intresseissä, ei omistusosuuden kasvu. Tätä taustaa vasten uskoisin, että omia osakkeita olisi ostettu jo aiemmin, mutta valtio on tässä kantona kaskessa. Fortumin osinkoaukko on suuri, joten Outokumpu saattaa maksaa ensi keväänä 40-50 snt tai enemmän.
Toivoisin kunnon osinkoa, sillä Outokummun kyydissä pitkään olleena osinkotuotto on jäänyt todella vaatimattomaksi. Nyt olisi aika saada kerrankin kunnon osingot. Toi sun ajatus valtion kassaan jäävästä Fortum/Uniper-aukosta ja sen täyttämisestä Outokummun osingoilla voi pitää paikkansa Toki Outokumpu voisi hankkia omia osakkeitaan hillitysti muutamilla sadoilla miljoonilla, jonka perusteella tulevaisuuden EPS nousisi ja yhtiö pääsisi tavoitteeseensa maksaa kasvavaa osinkoa vaikka tulos pysyisi samana.
Painetta valtion tilanne varmastikin antaa jo ensi kevään korkealle osingolle. En kuitenkaan tarkoita, että Outokummun osinko jotenkin korvaisi koko Fortum-siivun, mutta painetta kaiken kaikkiaan on monestakin suunnasta, varsinkin kun Solidium on keventänyt mm. Sampoa vuosien varrella.
SSAB nojaa vielä vahvasti kiviihilikoksin käyttöön. Sillä on suuret investoinnit edessä ennen kuin kivihiilestä on päästy eroon. En tiedä onko SSAB:lla merkittävää teknologista edelläkävijyyttä tuossa. DRI pelkistys on kuitenkin melko koeteltua tekniikkaa ja laitoksia voi ostaa vaikka Outoteciltä sitten kun vetyä saa markkinalta kustannustehokkaaseen hintaan.
Outokumpu jalostaa jo nyt pitkälti maailmaan puhtaimpiin lukeutuvalla sähköllä kierrätysterästä ja on suhteellisesti ympäristötehokkain toimija markkinalla. Koksia kuluu ferrokromin pelkistämisessä mutta tuonkin voisi Suomessa korvata biokoksilla mikäli markkina antaa tuosta jotakin preemiota.
Mielestäni vihreyteen ei kannata investoida ellei ole ideaa miten vihreys muutetaan rahaksi. Neste onnistuisi tuossa loistavasti. Mutta onneksi teräksenkin osalta asiakaspuolella tuntuu olevan kasvavaa kysyntää vihreydelle. Fiskars ensimmäisenä asiakkaana:
Spekulaatiota olisko rosterin perushinnan pohjat saavutettu Euroopassa. Kokonaishintakin on maltillistunut
Base prices were unchanged for the third consecutive week, having previously fallen more-or-less continuously since late March.
Fastmarkets’ weekly assessment for stainless steel cold-rolled sheet 2mm grade 304 base price domestic, delivered Northern Europe was €1,100-1,150 ($1,098-1,148) per tonne
Fastmarkets’ weekly assessment for stainless steel cold-rolled sheet 2mm grade 304 transaction domestic, delivered North Europe was €3,000-3,100 per tonne
Alkaa Keski-Eurooppalainen kilpailija tippumaan pelistä pois. Aperam sulki Belgiassa sijaitsevan rosteritehtaan korkean energian hinnan vuoksi. Näin se tarjonta vähenee ja konkreettinen esimerkki Tornion tehtaan kilpailukyvystä.
Venäjän aloittaman sodan energiaboikotoinnin johdosta sähkön hinnat Euroopassa ovat tolkuttomat niin teollisuudella kuin kuluttajillekin jahka suojaukset / kiinteät hinnat loppuvat.
Samaan aikaan Venäjä myy boikottienergian kuten öljyn ja hiilen nousseide markkinahintojen alittavaan hintaan mm Kiinaan ja Intiaan. Ja joittenka rosterotuotantoa puolestaan tuodaan Eurooppaan osin tullitta tuontikiintiöiden sisällä, osin tulleilla.
Kiinan ja Intian sähköhintoja tuskin päästömaksuilla rokotetaan, ja tuskin sähkökään aivan eurooppalaisen markkinahenkisesti veloitetaan kaikki se viimeisen kalleimman kilowatin mukaan.
Edit: näkyy viranomainen Kiinassa kertovan sähkön hinnan, nyt noussut 0,81 rmb/kwh eli noin 11-12 c/kWh. Hiilen (70% energian tuotannosta) valtio ei kuitenkaan vastaa, mutta muistaakseni Kiinan valtio oli organisoimassa jotain hankintarinkiä, ainakin rautamalmille.
Kyllähän sähkönhinta Suomessa on ennen kilpailukykyinen ollut, ja Outokummullakin niin kauan kuin suojaukset riittävät. Mutta koko ajan ne kuluvat, ja uusitaan jollain periaatteella nousevaan tasoon.
Tänään spottihinta päivällä n 60c/kWh ja huomenna 80c/kWh. Keskiyöllä halvempaa.
Kun perinteisesti hinta ollut kuluttajallekin alvillisena viimeiset 20 vuotta 4-7 c/Kwh.
Outokummulla ei valitettavasti ole omaa (omakustanbus)tuotantoa, ja yritys sellaiseen kaatui Fennovoiman loppumiseen ja >100 meur alaskirjauksiin. No eipä siitä tähän hätään olisi iloa.
Täällä myös juttua hinnannoususta ja Aperamin sulkemasta tehtaasta. Ilmeisesti sulkemisen taustalla on osittain myös poliittiset seikat: Aperam yrittää painostaa päättäjiä toimiin energian hinnan laskemiseksi.
Aperamin ohella myös Acerinox rajoittaa tuotantoa energiakustannusten nousun johdosta… Joustavat 15pv temporary layoffs
Kai sitä kohta Outokumpu Torniokin 3,5 TWh sähkönkulutuksellaan voisi myydä suojattua sähköä markkinoille ja antaa metsästys- ja marjastuslomaa? Saisikohan parempaa katetta kuin rosterilla?
Hyvä blogikirjoitus. Tuo linkki ei toiminut. Toivottavasti tämä toimii:
Lyhellä aikavälillä (mikä se on?) Outokumpu on suojautunut hyvin sähkön hinnan nousulta ja pidemmällä aikavälillä vähemmän.
Ferrokromin tuotantoa optimoidaan korkeimpien tuntihintojen ulkopuolelle. Kaipa tässä oleellinen piiloviesti on, ettei rosterin tuotantoa ole ajettu alas kuten kilpailjoilla.
We are currently optimizing our ferrochrome production by not producing ferrochrome at the highest hourly prices and can thus avoid the worst peaks in prices.
Eli kun sähkön hinta nousee tason X yli niin tuotantoa rajoitetaan isolla kädellä. Ja koska hinta on aamusta iltaan korkea niin vain yöksi kiihdytetään jos silloinkaan, näin näkisin tämän asian eli ei hyvältä näytä.
Ferrokromin tuotantokapasitteetti on 530 000 tonnia vuodessa ja esimerkiksi vuonna 2021 tuotanto oli 515 000 tonnia. Nyt on siis selvää, että rajoittamalla tuotantoa korkeimpien tuntihintojen ulkopuolelle ferrokromin tuotanto laskee.
Yleisellä tasolla Outokumpu on kertonut myyvänsä 25% ferrokromista kilpailijoille. Jos teräksen tuotantoa ei ole supistettu, niin ferrokromia ei riitä myyntiin entisessä määrin. Kuinkahan paljon sitä on myyty Aperamille ja Acerinoxille?
Loogista tietysti on että ferrokromin hinta nousisi selvästi saatavuuden heikentyessä ja lopulta sitä olisi taas kannattavaa tuottaa. Hyvä että omaan käyttöön on ylituotantoa. Näyttää kyllä kilpailijoiden kannalta aika paljon huonommalta.
Mutta mikä ihme tuon tämän päivän rommauksen aiheutti?
Tätä on tämmöinen eläkesäästäjäsijoittaja ihmetellyt pitkään, miksi markkinat kohtelevat Outokumpua aika kovilla liikkeillä. Usein molempiin suuntiin, mutta viimeaikoina enemmän alaspäin.
SSAB-ketjussa voi olla ainakin osittainen vastaus: OP on julkaissut laskelmia SSABn ensi vuoden tunnusluvuista, ja liikevaihto laskee rajusti. Jossakin määrin samat vaikuttimet Outokummullakin, esim maailmantalouden heikko kehitys vaikuttaa teräksen kysyntään.
Tällä hetkellä Eurooppalaiset terästehtaat suunnittelevat ja melko varmasti tulevat rajaamaan tuotantoaan. Romu on jo aika alhaalla mutta yksittäisenä tekijänä hinnassa on suurin tekijä energianhinta. Tehtaat haluavat suojella luonnollisesti varojaan ja koska tällä hetkellä kukaan ei tiedä mitä energia tulee hetken päästä maksamaan, niin tehtaat näillä toimilla rajoittavat omaa riskiä. Todennäköisesti tämä johtaa taas siihen, että terästä ei välttämättä tule olemaan niin paljon markkinoilla ja hinnat ovat jo nousseet isoilla toimijoilla.
Oma mutu on, että suhteellisen isojakin treidereitä on kadonnut kokonaan markkinasta tai he operoivat minimaalisilla varastoilla. Jos mutuni pitää paikkansa voi terästen hinnat nousta nopeasti, koska saatavuus tulee olemaan todella heikkoa. Olettaisin myös, että Eurooppalaiset tehtaat tulevat painostamaan lisää tuontitulleja liikkeillään, joten kaiken kaikkiaan markkina on mielestäni todella sekaisin ja kehityssuunnat voivat olla todella rajuja. En vielä ole valmis itse lyömään vetoa tilanteesta ja todennäköisesti tuotannon supistaminen syö tehtaiden tulosta mutta toisaalta tämä voi kääntää suunnan siten, että vuosi 2023 tuleekin olemaan vahva vuosi tehtaille.
Toki Outokumpu voisi hankkia omia osakkeitaan hillitysti muutamilla sadoilla miljoonilla, jonka perusteella tulevaisuuden EPS nousisi ja yhtiö pääsisi tavoitteeseensa maksaa kasvavaa osinkoa vaikka tulos pysyisi samana.