Nikkeli on tosiaan kohonnut 2000-luvun keskiarvojen yläpuolella.
JOS nyt kuvitellaan, että ainakin Euroopassa rosterin varastotasot ovat asettuneet Acerinoxin jo 2kk kestäneen lakon, ja Outsan 1kk lakon seurauksena aneemisesta markkinasta huolimatta terveempään asentoon niin voi hieman pohtia tuota nikkelin hinnan merkitystä. Periaatteessa:
-jos odotukset ovat että nikkelin hinta nousee, asiakkaat tilaavat varastoon koska saavat rosteria halvemmalla nikkelillä
-jos odotuksen ovat että nikkelin hinta laskee, asiakkaat odottavat tilaustensa kanssa halvempaa nikkeliä rosteritarpeisiinsa
Vähän kuitenkin karhuilua,
Euroopan tilanne on kuitenkin omanlaisensa, maanosa on kroonisesti näivettyvä väestökasvun puuttuessa, sekä näkymättömästi, hitaasti mutta varmasti hyvää tarkoittavat sääntelyt (ympäristöasiat, energian hinta, verotus, yms) ohjaavat energiaintensiivistä teollisuutta ulos EU:n alueelta, tai usein markkinaa EU:n ulkopuolisille pelureilla. Jolloin myös lopputuotteet kannattaa teettää siellä missä raaka-aine tehdään, ja missä raaka-aine on edullista.
Nyt nikkelin hintaa on nostamassa venäläisen Nikkelin bännäys LME:stä, mikä nyt kuulostaa juuri oikealta asialta. Käytännössä, venäläinen nikkeli matkaa jatkossakin EU:n alueella mutta toiselle tapaa. Eli
-Kiina, Intia, yms ostavat “markkinahintaa” halvempaa nikkeliä venäläisiltä
-nikkeli käytetään em maissa rosteriin, EV-akkuihin, yms
-rosteri käytetään Kiinassa ja Intiassa, ja sitä viedään maailman markkinoille jossa vaikutetaan kauppavirtoihin ja hintatasoihin
-rosteri käytetään Kiinassa, Intiassa yms tuotteisiin, jossa likainen sotarosteri viedään “piilossa” vaikkapa EU:n tai USA:n alueelle. Pesukoneet, mikrot, ruokailuvälineet, autot, investointituotteet, yms
Mitä tulee varsinaiseen CBAM-juttuihin, käytännössä mikä lienee varmaa on että eurooppalaisilta pelureita viedään perinteiset ilmaiset päästöoikeudet pois, mikä nostaa kaiken EU-tuotannon kustannusta (EU ja vienti), vaikka päästöjen vähentämiseen se ohjaa.
EU:n ulkopuolisia penalisoidaan EU-tuonnin osalta, ja enpä ihmettelisi yritysrakenteita syntyvän, jossa vaikkapa “China stainless clean export” käyttää sen puhtaan tuotannon osan juuri EU-vientiin, ja jäljelle jäävä “China stainless dirtier” myy rosterin paikallisesti ja maailman markkinoille.
Kuluttaja kuitenkin käy ostoksille iloisesti kuten ennen, sieltä ostetaan mistä halvimmalla saadaan. Ruokailuvälineiden, kodinkoneiden yms valmistusmaa ei paljon paina, saati että olisi jotain käryä likaisesta ja verisestä salaisuudesta joita laitteiden sisälle kätkeytyy.
Todella vaikea nähdä miten em ongelma tulisi ratkaistua, jos raaka-aineiden ja laitteiden valmistajille ei olisi velvoitetta energialipareen kaltaiseen CO2-lipareeseen länsimarkkinoilla, ja silti kuten todettu, maailmassa riittää tilaa lukemattomissa muissa maissa.