Näkeekö sataman toimitus määriä jostain? Kl keskustelu palstalla liikkui tietoa että laiva ralli on ollut melkoista. Kuulostas aika hyvältä omistajan näkökulmasta👍panostus alkaa olemaan kyllä tapissa mutta lisä tankkaus houkuttelee hyvien uutisten tulviessa tupaan. Nyt kolaamaan tuota pe***leen lunta😅
1 tykkäys
Päivitys (@Maukkaperusjatka)
Päivittelen näitä Tornion sataman vientilukuja silloin tällöin tänne, nyt en päivittänyt koska Outsa sai osarinsa aikaan ennen kuin Tilastokeskus satamadatat kasaan. Ja juuri nyt 12/2020 on yhä edelleen viimeinen datapiste. Pitääkin tsekata KL-puolelta onko siellä jotain mielenkiintoista datalähdettä.
Tornion sataman Metalli/Metallituotteiden vienti +15% siinä missä OK Europe volyymi +5%
4Q vienti Tornion satamasta aika tasaista
http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__lii__uvliik__kk/statfin_uvliik_pxt_12is.px/
3 tykkäystä
Ferrokromilla hyvää nousua viime aikoina, vuoden vaihteesta +24% kertovat, ja arvioivat nousun jatkuvan.
Tosin: nykyiseksi hinnaksi nousun jälkeen mainitaan hintataso, joka on noin European Benchmark -indeksin mukainen.
Tosin 2: Mefare Resourcesin vanhan mutta tuoreimman osarin käyristä voi nähdä, että Benchmark -price on 25-50% kalliimpi kuin “Mechant price”, joka puolestaan on jotain Benchmark -hinnan ja tuon Argus Median käyrän välistä
Pitäisikö näistä päätellä ja mitä verrattuna arvioosi 1,25 $/Lb (4Q oli 1,14; 1Q2021 1,175) ??
5 tykkäystä
Mihinköhän Torniosta viedään malmia? Kuulostaa äkkiseltään typerältä
5 tykkäystä
Outokummun mukaan yhtiö ei käytä rautamalmia ruostumattoman teräksen tuotannossa eikä sillä ole kytköksiä Finnwatchin raportissa mainittuihin brasilialaisiin rautamalmikaivoksiin.
Sen sijaan kytköksiä löytyy MetsoOutoteciltä, jolle Vale on Brasiliassa suuri asiakas.
4 tykkäystä
Minä ihmettelin kanssa että mitä ihmettä Outokummulla on tekemistä Valen ja rautamalmin kanssa?
3 tykkäystä
Sanoisin, että noi spot-hintojen muutokset kyllä tukevat sopimushinnan nousua, mutta tarkkaa tasoa niistä on mielestäni vaikea päätellä. Mutta kuten odotettu niin nykyinen kysyntä/tarjonta on jossain määrin epätasapainossa ja se näyttää johtavan hintojen nousuun.
Sitten pitää muistaa, että Outokummullakin on erilaisia soppareita, joiden hinnoittelussa käytetään eri mekanismeja. Eli sopimushinta ei aina heijastele täysimääräisesti hintatasoa esim kvarttaalitasolla.
1 tykkäys
Ilmeisesti kyse nikkelin tuotannosta.
Valella on Brasiliassa vain yksi nikkeliä tuottava kaivos, Onca Puma. Se sijaitsee aivan xikrin-alkuperäiskansan maa-alueen vieressä. Kaivoksen läheisyydessä virtaa Cateté-joki.
1 tykkäys
Vale on merkittävä itsenäinen kaivosyhtiö liikevaihdoltaan 35 Mrd USD+, ennemminkin kuin Outokummun alihankkija.
Mutta, ilmeisesti Valella on operaatioita tuolla kahdenlaisia, “Ferro Carajas” osalta maksaa alkuperäiskansalle ja Ferronikkelin osalta kiistää. No, toki tuo on Valen oma statement joten saattaa olla puolueellinen näkemys…
Ihmetyttää, miksi Outokumpu on MTV3:lle antanut lausunnon rautamalmista, kun Finwatch -raportti puhuu Ferronikkelistä.
http://www.vale.com/EN/aboutvale/news/Pages/Vale-sobre-as-operacoes-de-onca-puma.aspx
4 tykkäystä
Kun tekee bisnestä kaivosyhtiöiden kanssa niin ei niistä voi tietää miten ne toimii. Minusta tuo uutisointi on taas todella ala-arvoista. Ei Outokumpu voi tietää miten sen jokainen asiakas toimii. Lisäksi milloin viimeksi olette nähneet uutisen Hesarissa Aasian terästehtaiden työntekijöiden olosuhteista.
5 tykkäystä
No sikäli uutisointi on hanurista, että toimittajat eivät ymmärrä edes ferronikkelin ja rautamalmin eroa, mutta ei tämän nostaminen tikunnokkaan muuten ala-arvoista ole.
Kyllä Outokumpu ja muut raaka-aineiden käyttäjät tietävät tarkalleen, miten raaka-aine tuotetaan ja sitä seurataan yhtiöiden taholta tiiviisti. Vale ei siis ole Outokummun asiakas vaan raaka-ainetoimittaja. (Vai onko sitäkään 
)
MetsoOutotecille Vale on iso asiakas globaalisti ja yhtälailla yhtiön pitää olla selvillä siitä, mihin sen laitteita käytetään. Brasiliassa Metso myös vuokraa laitteita Valelle, eli Metson omistuksessa olevilla laitteilla saastutetaan luontoa (Jos saastutetaan ). Siinä pitää olla erityisen tarkkana, vaikka yhtiön laitteiden siirtymiseen maailmalla omistajalta/projektista toiseen ei voikaan vaikuttaa. Mutta se on toinen juttu se.
3 tykkäystä
Selasin Finnwatchin raportin lävitse, mielestäni tämä joukkorahoituksella ja ammattiliittojen rahoituksella tuotettu raportti jättää paljon toivomisen varaa tieteellisen objektiivisuuden suhteen; mielestäni jutussa menevät puurot ja vellit sekaisin, esimerkiksi eriarvoisten tietolähteiden sekoittaminen ja asioiden syy-seuraussuihteiden osoittaminen.
Kuitenkin, raportin mukaan on todistettu vientitietokannasta Outokummun ostaneen Ferronikkeliä Valelta. Valella vain yksi alan kaivos Brasiliassa. Outokumpu ei vastineessaan kiellä tätä, vaan enemmän kiertää vastauksessaan. Sen sijaan rautamalmiosallisuudet kiistää kertomalla, että ei käytä.
Outokummun avoimuuden puutteesta huolimatta Finnwatch pystyi todentamaan sen ferronikkeliostot Brasiliasta. Valella on Brasiliassa vain yksi nikkeliä tuottava kaivos, Onça Puma, joka valmistaa ferronikkeliä ruostumattoman teräksen valmistukseen. Onça Puman ja Outokummun välinen yhteys vahvistettiin hyödyntämällä kaupallista vientitietokantaa.
3 tykkäystä
SMR tuoreella videollaan purkaa auki markkinakysyntää, NAM allokaatiossa, Euroopassa/Saksassa huolissaan saavatko materiaalia & hinta noussut helmikuussa Saksassa jopa 500 EUR/t, jne.
Sinänsä rosterivolyymin (tuottajat) 2021 arvioivat olevan about sama kuin 2019, eli EUR -10% ja US -15% tulisi kuitatuksi.
Mikä on erittäin positiivista Outokummun kannalta, kun keväällä tultiin alas lujaa, tavaraa kertyi kaikesta huolimatta varastoon. Ja nyt kun on noustu, varastoja on noususta huolimatta syöty. Esimerkiksi, tihrustamalla Euroopassa 4Q2020 1180.000 tons meni loppuasiakkaille käyttöön “Real Demand”, Tuottajat tuottivat vain 1080.000 tons “Apparent Consumption”, eli 100.000 tons (lähes 10%) syötiin varastoista. Näin 1Q2021 Tuotannon arvellaan nousevan kysyntää ja varastotöydennyksiä heijastellen karkeasti 4Q tasosta 1180.000 (+10%), 2Q 1300.000, 3Q 1270.000 ja 4Q 1150.000t
Ja sama NAM.
9 tykkäystä
Acerinox julkaisi 2020 tuloksen, tuloskuntoa piisaa…
https://www.acerinox.com/opencms901/export/sites/acerinox/.content/galerias/galeria-descargas/informacion-eco-financiera/informes-trimestrales-doc/Acerinox-2020-Business-Year-Results-Report.pdf
https://www.acerinox.com/opencms901/export/sites/acerinox/.content/galerias/galeria-descargas/informacion-eco-financiera/memoria-e-informe-anual/Annual-Financial-Report-2020.pdf
2 tykkäystä
Täytyy sanoa, että Outokumpu vs verrokit Acerinox & Aperam - Outokummun suorituskyky on melkoisen surkea! Mistähän moinen… Toki Aperamilla on Brasilia hyvä suoja tukena, sekä sähkölevybisnes. Outokummulla Ferrokromibisnes.
EDIT: todettakoon, että Outokummun lukujen surkeus siis suuri plussa 
, kertoo kehittämispotentiaalista ja tätä kautta kurssipotentiaalista
Outokummun antamat näkymät rohkeammat kuin Acerinox/Aperam, mutta niin on ns varaakin. 200 MEUR säästöohjelmalle 2021-22 siis syytäkin, mutta Aperamilla on 150 MEUR säästöohjelma silläkkin (2021-23), ja Acerinoxilla 125 MEUR ohjelma, josta 2021-23 jäljellä 125-37=88 MEUR
Tulokset:
Acerinox Stainless 4Q Adjusted EBITDA margin 116/1067=10,9% ja 2020 358/4055=8,8%
Outokumpu 4Q Adjusted EBITDA margin 78/1350= 5,8% ja 2020 250/5639=4,4%
Aperam 4Q Adjusted EBITDA margin 109/916= 11,9% ja 2020 293/2897=10,1%
Näkymät:
Acerinox: 
Outokumpu:
Aperam:
11 tykkäystä
Niinpäs, kesäkuun loppupuolta ja sitä varsinaista kysyntäpiikkiä odotellessa:
-
Euroopan komissio ilmoitti helmikuun lopussa käynnistävänsä tutkinnan kesäkuunloppuun asti voimassa olevien teräksen tuontia rajoittavien toimenpiteiden jatkamisesta.
-
Tällä hetkellä voimassa olevat teräksen tuontia rajoittavat toimenpiteet koostuvat aikaisempaan tuontiin perustavasta tariffikiintiöstä, jota sovelletaan tiettyjen terästuotteiden unioniin suuntautuvaan tuontiin. Mikäli asianomainen tariffikiintiö on käytetty loppuun, kohdistuu kiintiön ylimenevälle osalle 25 % lisätulli tuotteen nettohinnasta.
-
Euroopan komissiolla on kesäkuun 30. päivään asti aikaa päättää jatkaako se suojatoimenpiteiden voimassaoloaikaa…
-
Teräksen tuontirajoitusten jatkamista vaatii eurooppalaisen terästeollisuuden etujärjestö Eurofer.
Järjestön mukaan tuontirajoitukset ovat edelleen tarpeen paikallisen terästeollisuuden ja työpaikkojen suojaamiseksi halvan tuontiteräksen aiheuttamilta haitoilta.
Lisäksi mikään ei viittaa siihen, että Yhdysvallat aikoisi poistaa 232 §:n mukaiset terästä koskevat toimenpiteet ja mikäli EU poistaisi tuontirajoitteet, olisi erittäin suuri riski, että maailman laajuinen teräksentuotannon ylikapasiteetti ohjautuisi unionin alueelle…
- Vastakkaista näkemystä (=kuinka ollakaan
) edustaa kuitenkin terästä käyttävä teollisuus (mm.autoteollisuutta edustava ACEA, maatalouskoneteollisuutta edustava CECE ja tuulivoimateollisuutta edustava WindEurope), jonka mukaan ala kärsii korkeista teräksen hinnoista ja pitkistä toimitusajoista, koska EU:n terästuotanto ei pysty vastaamaan nopeasti elpyneeseen kysyntään. Terästä käyttävän teollisuuden mukaan terästeollisuuden suojeleminen johtaa kilpailun vääristymiseen , jonka lopullisen hinnan maksaa kuluttajat lopputuotteiden hinnoissa, ja siksi tuontirajoituksista pitäisi luopua…
Niinpä niin, sikahalpaan, jos ilmaisu sallitaan, saasteteräkseen ollaan kuin vaivihkaa hullaannuttu näinä poliittisesti vihreinä kaksinaismoralismin aikoina…
Jännä juttu kuinka aasialaisen ns. “saasteteräksen” häpeilemätön dumppaaminen EU-alueelle ei sitten näköjään kilpailua vääristä…
Tahi sitä ei ainakaan erikseen kehdata mainita…
9 tykkäystä
Op aamukatsauksessa teräksen tuotirajoitteista. WTO n mukaan voitaisiin jatkaa enää vuosi jos tuottajat eivät pysty näyttämään että halpatuonnista on merkittävää haittaa eurooppalaisille tuottajille. Saastuttamisesta ja vihreistä arvoista ei yllätys yllätys mainintaa eikä hiilitulleistakaan.
2 tykkäystä
Linkkisi ei auennut !
Ao pitäisi aueta.
Ei tosta taida kuitenkaan enää kassavirtaa tulla jos ei mennäkään… voisi kyllä uutisessaan mainita
Outokumpu received a positive court decision in a claim in Spain related to old divested copper businesses
Outokumpu divested its copper businesses in 2003–2008. One of the divested companies, domiciled in Spain, later faced bankruptcy. The administrator of the bankrupt company filed a claim against Outokumpu Oyj and two other non-Outokumpu companies for recovery of payments made by the bankrupt Spanish company in connection with the divestment.
In 2014, the court of the first instance in Spain accepted the claim of EUR 20 million brought against Outokumpu and the two other companies. In 2018, the Court of Appeal ruled the case in favor of Outokumpu.
The Spanish Supreme Court has now ruled the case in favor of Outokumpu and released Outokumpu from all claims and liabilities. All legal cases against Outokumpu related to the recovery have now been closed.
6 tykkäystä