Outokumpu - Jatkuvaa vuoristorataa vai vakavasti otettava sijoituskohde?

Vähän spekulaatiota lähiaikojen näkymästä; uusi koronavariantti höystettynä inflaatiomurheilla (jotka variantin myötä mahdollisesti kylläkin hieman laantuvat) sekä ottaen huomioon vahvan sijoitusvuoden 2021 ja siitä seuraava voittojen kotiutus joulukuun aikana aiheuttavat varmastikin volatiliteettia markkinoilla. Odotukset ensi vuodesta ovat “normaalit” eli palataan kasvavaan volatiliteettiin ja osakemarkkinoiden tuotto-odotus jäänee normaalille tasolla 6-8%. Lisäksi arvostustasot korkeat, joten myös tulosodotukset ovat korkealla. Pienikin pettymys saanee siis aikaiseksi voimakkaan kurssireaktion. Moderna ilmoitti tänään, että uusi variantti väistänee ainakin osittain rokotteiden suojan. Uuden rokotteen kehittäminen, jakelu jne. kestävät ainakin kevääseen asti. Vastaavasti syklin paras vaihe juuri käsillä tai jo osittain ohitettu.

Tässä itse pohdiskelen, että Outokummun momentum olisi nyt käsillä ja varmastikin tulee hyviä osareita muutama putkeen, mutta yleinen markkinatilanne ja epävarmuustekijät eivät päästä kurssinousua “läpi”. Ja nyt kun aletaan hinnoittelemaan Q4/22 ja Q1/23, ei olisi tämä uusi variantti ja siitä seurannut epävarmuus voinut tulla varsinkaan Outokummun osalta huonompaan saumaan. Toki, osake on noussut reilusti pohjilta, mutta toisaalta aliarvostuksen purkautuminen (jota tässä on tovi odoteltu) näyttää yhä enemmän epätodennäköiseltä.

Jos aikaisemmin kesällä ja syksyn aikana 6 euron päälle ei löytynyt osakkeelle ostajia, niin nyt tilanne näyttää mielestäni vieläkin haastavammalta kun lähdetään hinnoittelemaan syklin käänteen taakse. Mitään romahdusta ei varmasti ole tiedossa, kun kysyntää varmasti rosterille riittää. Mutta alkaako jo hintataso vähitellen kääntymään kohti “normaalimpaa” ja tätä kautta myös teräsyhtiöiden näkymät normalisoitumaan? Itse on vaikea nähdä perusteluja, miksi maksaa esim. Outokummusta yli 6 euron hintaa. Tai kääntäen, mistä löytyy se iso volyymi yli 6 euron tasoilla, että kurssi pysyisi kun myyntipainetta varmastikin löytyy enemmän kuin kysyntää niillä tasoilla.

No, oli niin tai näin, laitoin kaikki laput myyntiin vajaa pari viikkoa sitten 5,80 tasoilla. Liian pitkään mielestäni kestänyt tämä aliarvostuksen purkautuminen, joten siitä päättelin, että markkina ei vaan yksinkertaisesti usko Outokumpuun (eikä viimeisiin viikkoihin myöskään koko sektoriin) siinä mielessä, että kannattaisi riskillä odotella pidempään. Lisäksi itselläni tuo marraskuun inflaatiolukema alkoi mietityttämään lisättynä joulukuu-ilmiöllä. Laskeskelin, että jos lokakuun huippukorkeat inflaatioluvut, jotka nyt ikään kuin yllätyksekseni ohitettiin melko kepeästi, toistavat vielä marraskuussa, voi markkinoilta tulla tällä kertaa ihan oikea reaktio. Ja sattuman kautta tuli nyt vielä tämä varianttikin peliin mukaan. Joskus osuu ajoitus tuurilla kohdilleen, siis jos miettii lyhyttä perspektiiviä. Itse kuitenkin rakennan salkkuani vähän pidemmällä näkymällä, joka sekin mielestäni Outokummun kohdalla (osakekurssin näkökulmasta) näyttää liian riskiseltä nyt kun tulee näitä odottamattomiakin tekijöitä mukaan. Siksi myin osakkeet pois.

Tämä nyt ihan omana näkemyksenä. Mutta tosiasia lienee se, että jotenkin tässä itsekin jo alkoi tottumaan pelkkiin onnistumisiin viimeisen vuoden aikana ja vähän tavallaan sokaistui sille, että tällainen 20-30% yleiskehitys vuositasolla olisi jonkinlainen “normaali” osakemarkkinoilla. Ensi vuosi ja 6-8% tuntuu tässä valossa kovin pieneltä, joten oikealla osakepoiminnalla alkaa olemaan taas selvästi isompi rooli onnistumista ajatellen. Outokummun osakekurssin kohdalla näkemys kääntyi itselläni vähitellen kesän yltiöoptimistisesta jopa lievästi pessimistiseen, kun markkina tuntuu toimivan lopulta kuitenkin vastoin kovia tavoitehintoja ja kovaa (hetkellistä?) tuloskuntoa. Siltikin, kurssilasku tarjoaa aina mielenkiintoisen paikan ostaa ja kovin tässä alkaa taas ostonappulakin kiinnostamaan, jos sitten kuitenkin tulisi positiivisia uutisia sektorin osalta keväämmällä.

Toki nyt on vähän vaikea ottaa kantaa Outokummun näkymiin kurssikehityksen kannalta, kun koko markkina laskee, mutta olisi mielenkiintoista kuulla mitä mieltä muut ovat yleisellä tasolla Outokummun mahdollisuuksista vielä hyödyntää kuluvaa sykliä (siis arvostuksen näkökulmasta). Eli riittääkö vielä luottoa siihen, että tämän syklin aikana kannattaisi alkaa tankkaamaan tätä korkeammalla tasolla osaketta?

EDIT: Juuri tulivat euroalueen marraskuun inflaatioluvut, jotka olivat odotuksiakin korkeammat.

9 tykkäystä

Pientä markkinapäivitystä MEPS:ltä, tässä mainitaan Base Price tuleviin tilauksiin 1750…1920…2000 EUR/t, toimituksiin 2022-Q2.

Koen ristiriitaiseksi artikkelin tietoa, että varastotasot nousseet (no kaikki on suhteellista, vähänkin on tyhjästä nousua), kysyntä pehmennyt (no tämäkin vastaavasti suhteellista), mutta toisaalta puhutaan “supply shortage”, toimituksien siirtoa, tonniallokaatioiden laskua …

Niin tai näin, Base Price on erittäin vahva läpi 1h2022, ja neuvottelutilanne vuosisopimuksiin samoin, onhan em mainittu kysynnän pehmentyminen myös autoteollisuuden pikku hiljaa mutta 1h2022 parantuvaan komponenttipulaan linkittyvä. Premium gradeakin pitäisi alkaa menemään investointeihin ja teollisuuteen.

@JMoney, minusta mainitsemasi koronahuolet ja inflaatiohuolet ovat osakemarkkinoiden kannalta yleisluonteisia, mutta minusta näyttää että rosterimarkkina on ihan ok kuten tuli laajemmin jo aiemmin kirjoiteltua, ja näyttää että rosterimarkkinoilla on hinnoitteluvoima inflaation suhteen näillä markkinoilla toimiva. Mutta nouseeko kurssi vaikka sitten reilusti yli 6 EUR niin aika näyttää, mutta minusta analyytikkoennusteet kautta linjan rajusti aliarvioivat selvimmin arvioitavissa olevan ajanjakson eli 2022. Jos niin olisi, se voisi olla kurssinousua tukeva draiveri, tiedä häntä. Tietenkin tämä vastaan voi tulla yllätyksiä kuten omicron, korkoshokki, tai vaikkapa tullipolitiikan yllättävä muutos.

Mill delivery performance, generally, remains poor. Market participants report that steelmakers are postponing orders, previously scheduled for December dispatch, into the new year, amid overbooked rolling programmes. One producer is also, reportedly, reducing its customers’ tonnage allocations by up to 50 percent, for the second quarter.

The supply shortages of stainless cold rolled coils and sheets, in Europe, continue to drive up local prices. Basis values vary between steelmakers and are dependent on the month of production agreed. For example, the price of 304 cold rolled coil, booked in November for future delivery, ranged between €1750 and €1920 per tonne. A small number of buyers reported receiving offers of up to €2000 per tonne.

However, inventory levels are improving, in most grades and sizes of material. This, combined with a softening in demand, is likely to restrict the rate of price increases that buyers are willing to accept in the coming months.

Outokumpu’s published alloy surcharge for grade 304 stainless steel flat products will increase by €121 per tonne, in December. This is due to an upturn in the cost of nickel and ferrous scrap, during the reference period. The MEPS Europe average 304 cold rolled coil basis value is now equal to the all-time high, witnessed in January 2007. That record figure will, almost certainly, be surpassed in December, as prices are forecast to rise.

18 tykkäystä

Hieman taas päivitystä Rosterin hinnasta. Rosterin base price on noussut viime viikosta 50-100€ ja hinta on nyt 1900-2000€. Rosterin kysyntä ylittää edelleen tarjonnan. Rosterin base price on nyt Euroopassa korkeammalla kuin 2007 eli uusi ennätys on tehty.

https://www.metalbulletin.com/Article/4019001/Stainless-and-special-steels/European-cold-rolled-stainless-steel-base-prices-move-further-up-on-lack-of-material.html

21 tykkäystä

Ferrokromin hinta on jatkanut nousuaan myös. Uutisen mainitsema ferrokromi ei ole kromipitoisuudeltaan samaa kuin mitä Outokumpu saa Kemistä. Outokummun mukaan Kemistä saadaan 50-54% kromipitoista materiaalia, kun uutisessa puhuttiin 65-70% promipitoisesta materiaalista. Minun täytyy myöntää, että en ole todellakaan perillä tästä asiasta tämän enempää, mutta pointtina oli, että q1 2022 ferrokromin hinta on luultavasti korkeampi kuin q4 2021 hinta. q1 2022 hinta julkaistaan luultavasti noin kahden viikon päästä.

https://www.metalbulletin.com/Article/4018544/Stainless-and-special-steels/Strong-demand-supports-high-carbon-ferro-chrome-prices-in-Europe.html

18 tykkäystä

mitä @Opa olettaisi, aikooko outokumpu maksaa tuloksensa osingoilla, omien osakkeiden ostoilla vai miten?`

1 tykkäys

Inderesin 2021e P/B 0,73 ja 2022e P/B 0,66 niin tuntuisi aika hölmöltä jakaa osinkoa omien ostojen sijasta.

Olisi kiva kuulla joku hyvä vasta-argumentti tälle ajatukselle.

4 tykkäystä

Näin osinkopolitiikassa, ja koska viitataan ‘koko suhdannekierron aikana’ niin tämä ohjaisi maksamaan kahden 0-vuoden jälkeen jakamaan yli alalaidan 30%.
Eli oma veikkaus on 2021 osinko >40% nettotuloksesta, loput velkaisuuden vähentämiseen
No tokihan osinkopolitiikan firm ehtii päivittämään mutta niin nyt.
Omien ostosta, en jotenkin usko kun keväällä oli just anti mutta lets se e

Outokummun osinkopolitiikka päivitettiin vuoden 2018 alussa. Uuden osinkopolitiikan mukaan osinkoja maksetaan 30–50 % nettotuloksesta koko suhdannekierron aikana.

5 tykkäystä

Kaksi syytä tulee mieleen, ensimmäiseksi piensijoittajia on Outokummussa paljon ja suuri osa heistä odottaa osinkoja ja toiseksi yhtiön julkistama osinkopolitiikka. Mikäli näistä tingittäisiin, niin uskoisin sen herättävän aika paljon närää.

1 tykkäys

Itse uskon, että Outokumpu maksaa 30% nettotuloksestaan osinkona vuodelta 2021. Ainakin minulla on jäänyt käsitys, että Malinen todella haluaa lyhentää velkaa ja mahdollisimman nopeasti, kuten kevään anti sen näytti. Tietysti Malinen ei päätä osingosta, mutta on hänellä varmaan suuri sananvalta asiaan. Lisäksi kun keväällä kerättiin rahaa annilla, niin olisihan se koomista, jos sitä nyt jaettaisiin ulos paljon.

Meidän täytyy muistaa, että osinko maksetaan rahana, eikä teoreettisenä rahana. Outokummulla oli noin 350 miljoonaa euroa kassassa q3 lopussa ja ensi viikolla yhtiö lunastaa 250 miljoonan euron joukkovelkakirjan. Jos oletetaan, että liiketoiminta on kassavirta positiivista niin voisi olettaa, että kassassa on noin 200 miljoonaa velan maksun jälkeen. Kassavirta vahvistuu jatkuvasti kun se alkaa seurata tulosta, eli itse veikkaan, että toukokuussa kassassa olisi noin 600-800 miljoonaa euroa toukokuussa, jos ei oteta huomioon, että velkaa maksettaisiin myös alkuvuonna 2022.

Otetaan siis skenaario, jossa rahaa on kassassa toukokuussa 700 miljoonaa. Siitä ensin maksetaan velkaa pois suunnitelmien mukaan esim 300 miljoonaa, jolloin korollista velkaa olisi jäljellä noin 500 miljoonaa. Sitten kassassa olisi 400 miljoonaa. Kassaa ei kuitenkaan voi vetää täysin tyhjäksi vaan Outokummulla tulisi olla ainakin noin 200 miljoonaa euroa kassassa. Osingon maksuun on siis jäljellä 200 miljoonaa eli noin 0,4€ per osake. Vuonna 2021 tehdään varmaan noin 1,2€ nettotulosta eli 33,3% voidaan jakaa osinkona.

Tietysti kassavirta voi olla vielä kovempaa ja velkaa ei välttämättä lyhennetä niin paljon kuin äsken oletin, mutta Malinen on mielestäni indikoinut, että velan lyhentäminen on prioriteetti number 1. Tosin kannattaa muistaa, että 0,4€ olisi todella kova osinko 5,15€:n osakkeelle. Osakkeen osinkotuotto olisi 7,8% ja osinkoa maksettaisiin vain 33,3% tuloksesta. Tämä mielestäni tuo esille sen, kuinka aliarvostettu osake tämä on.

22 tykkäystä

Osinkohan voidaan maksaa esimerkiksi kahdessa osassa, jolloin vaikutus kassaan jakaantuu.

5 tykkäystä

Opa; Olisiko sinulla mahdollisuutta laittaa ketjuun äänestys Q1/22 EBIT -tuloksesta yhtiötasolla, ei osakekohtaisesti?

En ole Opa, mutta kai se kyselyn luominen minultakin onnistuu. Hieman kontekstia asiaan. Q1 2021 ebit oli 116 miljoonaa, q2 2021 ebit oli 163 miljoonaa ja q3 2021 ebit oli 234 miljoonaa. Yhtiön ohjeistuksen mukaan vuoden 2021 viimeisellä kvartaalilla liikevoittoa tehdään enemmän kuin 234 miljoonaa.

Kuinka paljon Outokumpu tekee liikevoittoa vuoden 2022 ensimmäisellä kvartaalilla?

EBIT Q1 2022
  • Alle 199 miljoonaa
  • 200-249 miljoonaa
  • 250-299 miljoonaa
  • 300-349 miljoonaa
  • 350-399 miljoonaa
  • Yli 400 miljoonaa

0 voters

6 tykkäystä

Kiitos “Moihe”. Kovin alhaiseksi jätit ylälaidan. Mutta laitetaan omakin lippu uurnaan.

1 tykkäys

Onko jollakin tietoa minkä tyyppisiä sähkösopimuksia Outokumpu tai vastaavat suuret teollisuuden yritykset tekevät?

Outokumpu on kuitenkin sähkön suurkuluttaja ja viime aikojen pörssisähkön prosentuaaliset hinnankorotukset on olleet sillä tasolla että lienee jo jonkinlaista vaikutusta yrityksen tulokseenkin?

1 tykkäys

Muistaakseni Outokumpu tekee 12-24 kuukauden kiinteähintaisia sähkösopimuksia.

6 tykkäystä

Nyt on tämä 250 M€ joukkovelkkakirjalaina maksettu pois. Outokumpu lunasti ennenaikaisesti takaisin 250 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan | Kauppalehti

“Korollisen nettovelan ja käyttökatteen suhde on samalla laskenut yhteen, mikä on selvästi alle tavoitetason pitää nettovelan ja käyttökatteen suhde alle kolmen.”

28 tykkäystä

China boosts steel demand for 2022- Is the next boom coming now?

The Chinese government wants to achieve stable economic growth for 2022. To achieve this, the Politburo announced new proactive fiscal and monetary guidelines on 6 December 2021. And the lowered the reserve requirement ratios of large banks by 0.5 percentage points and those of small and rural banks by 0.25 percentage points on 6 and 7 December.

Chinese real estate sector in focus

The Chinese real estate sector is the largest steel consumer in China, consuming about 30% of annual steel output. In 2021, this sector had suffered and was in slight distress – as shown e.g. by the Evergrande crisis.

With the lowering of reserve requirement ratios and the introduction of new financial guidelines, the central government is now strengthening the consumer in order to boost demand in the real estate sector.

This measure should then lead to stronger domestic steel and stainless steel demand in 2022.

But what is the steel supply side doing?

The Politburo meeting has mainly brought new measures that are of interest to consumers. But new measures on the supply side are missing. Does this point to an easing of Chinese production restrictions?

China wants to reduce steel overproduction and CO2 emissions

China’s declared goal is to significantly reduce the emission of climate-damaging gases and the overproduction of steel. To this end, laws and guidelines have already been put in place in 2021 to shut down old steel plants and encourage the construction of new plants with lower production volumes and cleaner production.

Chinese energy shortage not yet gone

China is suffering from a persistent energy shortage. Among other things, this has been triggered by a lack of rain, a related drought and thus a drop in energy production from hydropower. Although coal prices have been capped, which has reduced costs for energy producers, this only accounts for part of China’s problems.

The aluminium and steel and raw materials industries are among the biggest energy consumers in China. All three industries are operating at reduced capacities. Should the Chinese government relax too much too quickly, the country could quickly find itself facing the next crisis.

Steel producers should not exceed 2020 output levels

Chinese steelmakers have already had to cut back production in 2021 to cope with overproduction, energy shortages and a reduction in CO2 emissions and pollution.

Until at least March 2022, the Chinese government has imposed further production restrictions in the heavy industry. production restrictions in heavy industry and steel production to ensure air quality for the Winter Olympics.

Chinese steel producers must first make up for this shortfall in production. At the same time, the government is strengthening domestic demand from the real estate sector with its new financial guidelines.

11 tykkäystä

The dynamics of the world stainless steel market are evolving rapidly. Production has been rising in recent years and the trend is expected to continue into 2022. Despite being the world’s largest producer by far, China’s production is seen constrained by State regulations; but elsewhere in the world production is set to rise.

As a result, in 2022, world stainless steel production is forecast to set a record of 58.2 million tonnes (mt) registering a growth of 2.5 per cent, according to UK-based research institute MEPS that specialises in steel market.

Despite increase in production, availability is expected to remain somewhat tight as the metal remains in short supply in many countries. If anything, demand continues to remain robust as countries in different geographies witness rebounding economic activity. This simply means that buyers have to prepare themselves for continued high prices or even an escalation.

10 tykkäystä

Saattaa olla jo vanhaa tietoa, mutta jonkinmoinen lasku tulossa Outokummulle. En usko mainehaittaan, sen verran jämäkästi firma tuntuu suhtautuvan:

3 tykkäystä

HKU scientists develop anti-Covid stainless steel

Eikun lisensoimaan

4 tykkäystä