Kuuntelin konffan, viimeisenä kysymyksenä ja ainoana netin kautta tuli kysymys tuosta vaihtovelkakirjasta ettäpä miten Outokumpu aikoo hankkia osakkeet tuohon vvk:hon
Aika älyllisesti laiskasti Pia vastasi että 2025 on kovin kaukana että katsotaan sitten lähempänä ja että vaihtoehdot ovat ostaa osakkeita tai suunnattu anti.
Muutenkaan analyytikoiden kysymyksiin odotettavissa olevasta nettovelattomuudesta ja kertyvistä rahoista (tulos, vaihto-omaisuudesta rahan vapautuminen, Long Productsin myynti) ei herunut mitään järkevää ellei sitten siihen lasketa tuota rahan päällä istumista ja tarinaa nousevasta (ts yli 0,15 eur/osake)
Strategian mukaan 180 meur tason ylläpitoinvestoinnit/tuottavuusinvestoinnit nousevat 2023-25 yht 600 meur eli 200 meur/v. Eli tuon mukaan mitään tyhmää ei ole tekeillä.
En sano että toimiva johto voi hallituksen vastuulla oleviin asioihin kuten voitonjakoon ottaa kantaa, mutta hallitus pitäisi saada jotenkin tuomaan esiin vähän enemmän ja vähän nopeammin
BTW tuota netin kautta kysymistä pitääkin testata asian tiimoilta. Jos ei nyt sattumoisin illalla tule ilmoitusta omien ostosta, osari kun on nyt pihalla. Nyt osake on kuitenkin halvempi yritysarvolla mitattuna kuin koronakuopassa. Päivän kurssikehityksestä päätellen myös myyjiä vaikuttaa olevan.
Jos katsoo teollisen alojen ESG markkinaa niin monilla yrityksillä P/E on yli 15, P/B yli 3 ja P/S yli 1.0. Outokummun vastaavat luvut tällä hetkellä on P/E 2.5, P/B 0,6 ja P/S 0.2. Jo yksistään arvostuskertoimien korjaantuminen lähemmäksi ESG-markkinaa näkyisi kurssissa merkittävästi vaikka tulos tippuisikin.
Mielestäni hyvä esimerkki on Neste, joka toimii polttoaineiden puolella. Neste kykenee vastaavan kaltaisiin päästövähennyksiin tuotteillaan kuin Outokumpu. Neste on toki onnistunut hyödyntämään regulaation ja esim jakeluvelvoitteet maksimaalisesti sekä saanut markkinajohtajan aseman etenkin uusiutuvassa dieselissä ja lentopolttoaineissa.
Materiaalien puolella kuten teräksessä tähän liittyvä regulaatio on vasta kehittymässä, mutta tulossa tämän vuosikymmenen puolella etenkin EU:ssa. Tässä tarvittaneen Outokummulta edelläkävijyyttä ja hieman onneakin, että Nesteen menestystarina toistettaisiin. Toki myös ESG:ssä on ollut kuplahinnoittelua viimeaikoina, mutta trendinä se tuskin tulee poistumaan.
Mielestäni Outokumpu on tällä hetkellä vihreän arvosijoittajan unelma. Toista vastaavaa ei ihan helpolla markkinalta löydy edes globaalisti.
Mehän tämä yhtiö omistetaan (tai kenellä kirjoittajalle täällä osakkeita on). Toki tiedän että piensijoittajan ääni ei mitään paina. Mutta jospa suurimpien omistajien (valtio ja institutionaaliset sijoittajat) pirtaan sopisi hetkeksi huonosti yrityskaupat ulkomailta näiden tuoreimpien epäonnistumisten jälkeen. Muutama vuosi pitää kulua niin sitten kaikki on jälleen unohdettu. Siinä vaiheessa olen ainakin itse ehtinyt katsoa tuloksentekokykyä pidemmällä tähtäimellä ja saanut osinkoni, toivottavasti arvonnousun myös, omaan laariini ja voin myydä laput pois jos yrityskaupoista aletaan puhumaan.
Maksumuurin takana Tietoviikko tietää kertoa että Outokumpu tehnyt Tatan (Intialainen IT jätti) kanssa sopimuksen IT-järjestelmien pilveen siirtämisestä.
Kaivosyhtiö Outokumpu on valinnut it-talo Tata Consultancy Servicesin siirtämään yhtiön it-infrastruktuurin pilvipohjaiseen ympäristöön. Outokumpu korostaa pilvisiirtymän tukevan yhtiön strategisten tavoitteiden saavuttamista.
Kyseessä on monivuotinen strateginen kumppanuus, jonka puitteissa Outokummulle rakennetaan uuden sukupolven hybridipilvialusta.
Koska jutusta löytyy myös tällainen lause niin jäin pohtimaan onkohän tämä sen tason asia joka voi vaikuttaa operaatioihin muutenkin:
Kaivosyhtiön kriittiset tuotannonohjausjärjestelmät ja tärkeimmät sap-järjestelmät laitetaan uusiksi ja siirretään Microsoft Azuren pilvialustalle.
SAP:in uusimisissa monesti on palanut euro jos toinenkin ja esim Oriolassa homma oli sekaisin vuosia.
Tietoviikon toimittajaa ei parane paljon kehua kun toistuvasti viittaa Kumpuun kaivosyhtiönä.
Inderes ei ainakaan usko kovinkaan kummoseen tuloksentekoon parille seuraavalle vuodelle, aika vähän nostivat tämänkin vuoden ennustettaan. Onko outokummun ennusteissa käänteinen Qt moka tuloillaan?
Historiaansa peilaten Outokumpu kylpee nyt rahassa – Mitä voitoilla pitäisi tehdä?
TILAAJILLE
Tulosanalyysi: Outokummun huippusykli on päättymässä, mutta teräsyhtiöllä on suunnitelma korkeampien katteiden saavuttamiseen
Malisen mukaan yhtiö aikookin strategiansa mukaisesti investoida kestävään kehitykseen ja tuotantotehokkuuden parantamiseen. Malinen kertoo, että kasvuohjelman sijaan, tavoitteena on hakea lisätehoja yhtiöstä
Lainaukset ylhäällä otsikkotaso Kauppalehti.Ja jutusta johtaja Malisen kannanotto strategian toteuttamisesta. Malisen ja Piian esiintyminen ja kannanotot selkeitä. Yhtiö sai eilen pääosin “hypetystä”. Odotetaan kurssin nousevan tulosten mukaisesti.Pikavoittoja ei tullut, mutta ootellaan.Oletettavasti analyytikkojen tavoitehintoja nostetaan/tuskin lasketaan.
Estimate and valuation changes
We lower our EBITDA estimates by 24% for 2023, partly due to the pending
divestment of Long Products (affecting the estimate by 8%), but mainly because
we now expect a steeper decline in stainless steel prices (affecting our estimate
by 16%). We reiterate our Buy recommendation with a DCF- and earnings
multiple-based target price of EUR 7.5.
Lainaus Nordean tämän aamun analyysin päivitys.Edellisessä melko tuoreessa osinko oli 0.40 , 0,4 ja 0,45 seuraaville vuosille.Nyt 0,35. Sen verran olivat muuttaneet.Hyvä tuokin osinko olisi.
Inderesin analyysi oli sitten osingon osalta “vaatimaton” 0.20 seuraaville vuosille.Ei oikein sovi johdon antamaan “mahdollisuuteen” osingon “meekittäväst” nostosta.
Olettaisin ainakin tämän vuoden tuloksen antavan mahdollisuuden “rapsakkaan” osingon maksuun.
No taloustilanne voi mennä päälaelleen.
Oriolan haasteet johtuivat liian varhaisen ohjelmistoversion käyttöönotosta. Taisi olla SAP S/4HANA versio 1709 vuonna 2017. SAP mokasi. Accenture mokasi. Ei tuollaisia esiversiota saisi ottaa missään käyttöön. Oriolaa ei voi kauheasti syyttää. Konsultteihin pitäisi pystyä luottamaan.
Outukummulle tullee SAP S/4HANA Cloud 2202 tai vieläkin uudempi versio. En ole lainkaan huolissani ohjelmistovalinnan suhteen. Jos Outokumpu vaihtaisi pois SAP:sta olisi riskitaso huomattavasti korkeampi. SAP:lla on pitoa ja on ehdoton alan ykkönen toiminnallisen laajuuden ja teknologian osalta. Alan ulkopuolelta sitä voi olla vaikea nähdä.
SAP ei ole uusi juttu Outokummulla. Ensimmäiset käyttöönotot tehtiin jo 1990-luvulla teräsputkituotannossa (konsulttina Siemens Business Services). Muistaakseni 2000-luvun alussa Cap Gemini toimitti koko konsernin myynnin kattavan SAP-järjestelmän. Tuossa välissä saattoi olla jotain muutakin isompaa. Jo tuolloin osa Capin Intian porukat hoiti osan työstä. Ja Cap oli mukana ainakin vielä 2015 Capgeminille ja Outokummulle uusi pitkäaikainen IT-palvelusopimus – Capgemini Finland.
Näistä on vaikea saada tarkkaa selkoa, mutta usein toimittajia on useita. TCS sai nyt SAP:n siirron Microsoft Azuren pilvialustalle. Jatkaako Accenture sovellustason konsulttina? Tietääkö foorumistit? Tämä olisi kriittistä jatkuvuuden kannalta.
Itselläni ei ole ollut mitään tekemistä Outokummun IT:n kanssa. Tunnen kuitenkin alan hyvin ja olen pahoillani, kun pörssiyhtiöt eivät valitse kotimaisia toimijoita näihin hankkeisiin. Vincit ja TietoEvry olisivat varmasti riittävän kookkaita kumppaneita ja osaamiseltaan parempia kuin TCS. Sen tiedän kokemuksesta. Usein perustellaan valintaa sillä, että tehtaita on ympäri maailmaa ja kansainväliset IT-firmat voivat tarjota siihen enemmän. Se ei ole totta. Tosiasiassa päätyö tehdään Intiassa. TCS:llä on Suomessa pieni paikallinen tiimi, joka hoitaa aluksi keskustelun Outokummun paikallisen väen kanssa. Projektikieli on englanti. Siinä on kielimuuria aina, kun uusi Outokummun henkilö tulee mukaan. Rallienglannilla hommat hoituu sujuvammin.
Positiivista on, että Outokummulla on ainakin vuodesta 2005 alkaen kokemusta Intiassa tehdystä IT-työstä.
CRU:n mukaan (eilen tullut), heinäkuun spotti 1000 eur/t, joka oli ennusteen mukainen. Elokuun ennuste 950 eur/t eli 50 alempi vs heinäkuu. Euroopassa varastot kasvussa.
Täälläkin on ollut paljon mainintoja nettovelattomuudesta. Olisihan se mielenkiintoinen virstanpylväs, kun raskaasti velkaantunut raskaan teollisuuden Outokumpu saavuttaisi tämän pisteen. Mielestäni nettovelattomuus on kysymyksenä täysin irrelevantti.
“Korollisen nettovelan ja käyttökatteen suhde alle yhden tavanomaisessa markkinatilanteessa”
Eli kaikki < 500 m€ olisi ok velkakuorma. Nyt korollista nettovelkaa jo alle 300 m€.
Jossain aiemmassa nauhoitteessa Malinen antoi ymmärtää, että pieni velkavipu olisi suorastaan toivottava tilanne.
“600 miljoonan euron käyttöomaisuusinvestoinnit seuraavien kolme vuoden aikana”
Ymmärtääkseni tämä on juurikin täällä haluttua pitkäjänteisyyttä ja avoimuutta; kerrotaan avoimesti millä tasolla investoinnit tulevat olemaan ja samalla rauhoitellaan, ettei investointeihin olla “tuhlaamassa” “ylimääräisiä” rahoja.
Investointien suuruus on ilmoitettu, velkaa ei ole tarvetta maksaa pois, omien osakkeiden ostoa ei tulla tekemään omistajien palkitsemismielessä.
“Tasainen ja kasvava osinko”
Ymmärtääkseni varat tullaan palauttamaan omistajille osinkoina ja “ylimääräistä” rahaa varastoidaan pankkitilille, että voidaan pitää kiinni tästä kasvavasta osingosta.
Eihän se ole johdon asia päättää osingonjaosta ja eiväthän he voi kysyttäessä vastata mitään järkevää. Pääomistaja (Suomen valtio) tietenkin himoitsee osinkoja ja niillä voi sitten omistajat tehdä mitä lystää, esim itse ostaa niitä osakkeita pörssistä. Näin yksityissijoittajana osingoilla on toki ikävä verovaikutus vs omien osakkeiden osto
“Sidotun pääoman tuotosta tulee jatkossa yksi keskeinen tunnusluku segmenttiraportoinnissa uusien taloudellisten tavoitteiden ja johdon sisäisen raportoinnin yhtenäistämiseksi.”
Malinen sanoi videolla että tämä näkyy myös johdon palkkiojärjestelmässä. Tämä on itsessään hyvä mittari ja korostaa yhtiön kiinnostusta omistaja-arvon luontia kohtaan. Tällaisen seuraamisen ja palkkiojärjestelmään kytkemisen jälkeen täydet virheinvestoinnit ovat toivon mukaan epätodennäköisempiä.
Tämä näytetään raportoitavan rullaavana 12 kk lukuna, mikä on tasaisuuden ja käyttökelpoisuuden vuoksi hyvä.
Tämän takia osingot ovat valtio-omistajalle vielä houkuttelevanpia - saahan se tällöin isomman siivun voitonjaosta kuin oman omistusosuutensa verran.
Voidaan kysyä, miksi Fortum jakoi Nesteen osakkeet osinkona 2005 kun samana vuonna esim Koneesta jakautui Cargotec. Koneen jakautuminen ei aiheuttanut veroseurauksia omistajille. Fortumin jakautuminen aiheutti raskaat veroseuraukset.
SMR haastattelee Marcegaglian Marcegagliaa…
Marcegaglia on ostamassa Outsa Long Productsia
Marcegaglia jalostaa noin 6000 ttons terästä ja 500-600 ttons rosteria
Poimintoja:
-Marcegalia pitää todellista tarvetta hyvänä vaikkakin jonkin verra hiljentyneenä
-“apparent demand” eli miltä näyttää hiljentynyt
-uskoo että elokuussa pirteämpää ja 4Q2022 on palattu normaaliin
-hinnoissa nyt melkolailla pohjat ja ehkä parempaa edessä
Long Products -motiivit:
laajentaa Marcegaglian tarjontaa pitkissä tuotteissa
tuo melt shopin firmaan, rajoittaa markkinariskejä. Nykyisin Sheffieldissä käytössä n 250 ttons kapaa kun koko kapa 500 ttons. Otetaan kokonaan käyttöön, ilmeisesti EU-tuonnista pois
melt shop parantaa firman ympäristöasioita kohti tavoitteitaan, viittasi jotain että Sheffield on ollut Outokummussa eli Outsan maine ympäristötietoisena kuulosti hyvältä. Kun taas tuonnissa CO2-hommat eivät ole yhtä jiirissä
Aika loogiselta kuulostaa, ja tietenkin hyvä kuulla että 500-600 ttons rosteria jalostava Marcegaglia (EU:n suurin) näkee CO2-hommat ja muut ESG-hommat noin tärkeänä jatkossa. Yksityinen firma, ei viherkuiskausta sijoittajille tai muille stakeholdereille.
Outsahan on vähäpäästöisin rosterituottaja ja EU-import taas 4-6 kertaa sottaisempaa… Kun vaan osaisivat tehdä tästä kilpailuedun EU:ssa ja USA:ssa.
Barclays perustelee, että olemme vielä alkuvaiheessa tulevasta kaudesta, jota leimaa ruostumattoman teräksen kysynnän väheneminen, ja pankki toteaa, että teräsosakkeilla on ollut vaikeuksia menestyä paremmin vastaavina historiallisina ajanjaksoina.
“Kansainväliset hintaerot ovat kaventuneet, mutta tuontiarbitraasi pysyy positiivisena /…”, kirjoittaa Barclays.
Pankki on sitä mieltä, että alan osakkeet hinnoitellaan nyt enimmäkseen taantuman tasolle, käyttökatetasolle ja että sijoittajien tulee olla valikoivia toimialalle sijoittaessaan.
Barclays suosii yrityksiä, joilla on “halvat” energiakustannukset ja jotka ovat alttiita Yhdysvaltoihin.
