Kuuntelin Katin ja Antin haastiksen ja täytyy sanoa, että vakuutuin ter Horstista. Malisen esiintyminen oli monesti hyvin päälleliimattua ja monet asiat olivat ulkoa opittuja. ter Horstilla vaikutti olevan myös monialaisempi tulokulma Outokummun myyntiin ja muihin osa-alueisiin nähden, joten hän on ollut Malista paremmin perillä yhtiön tilanteesta hallituksesta käsin. Malinenhan aloitti yhtiöön tutustumisen vasta tj:ksi päästyään, joten hallituksen päätöksiä tai liitteitä tuskin oli kovin hyvin sisäistetty. Outokummun kannalta toki Malisen aika oli tärkeä, mutta oliko lopulta saavutettu nettovelattomuus yms. taisi olla enemmän markkinoiden ansiota. Näin ollen Nesteen puolella Malinen joutuu kunnon testiin, kun taas ter Horst pystyy jatkamaan Outokummun strategiaa seuraavaan aiheeseen.
Malinen oli Outokummun hallituksessa vuodet 2012 - 2020. Siis 8 vuotta hallituksessa ja sen jälkeen 4 vuotta toimitusjohtajana, joten kyllä siinä ajassa oppii jo tuntemaan yrityksen.
Tarkoitin nyt lähinnä sitä, kun Malinen aloitti Outokummussa ja ensimmäisessä tiedotteessa mainitsi aivan aluksi, että hän alkaa nyt perehtymään yhtiöön, vaikka hallitustaivalta olikin takana lähes 10 vuotta. Ei ole aiemmin tullut vastaan samanlaista tapausta, jossa hallituksesta TJ:kai valittu olisi tuonut asian tällä tavoin esille. Silloin se lähinnä herätti hilpeyttä. Toki jos katsoo Postia ja Outokumpua, niin onhan saneerausmetodi toiminut ja näin ter Horst saa hyvät lähtökohdat Outokummun kehittämiseen.
Suomi, Eurooppa ja maailma suunnittelevat valtavia vedyn varastointi-, siirto- ja tuotantoinvestointeja.
Ruostumaton teräs on näiden investointien rakennusmateriaali.
Vedyn siirtoputkien markkinat arvioidaan kasvavan 16 % CAGR vuosina 2023 - 2030.
Eikö rosterista pitäisi tulla pulaa vuosikymmenen loppua kohti mentäessä?
Tulospuhelu tekstinä.
Eipähän kyllä moni analyytikko jaksa enää kysellä firmalta asioita!
Aika moni kiinnitti huomiota, että Americas alueen tulos oli erikoisen huono vs Europe, ottaen huomioon että siellä on kuitenkin parempi hintataso kuin Europessa. Meksikon tehdastulva ei ollut kuitenkaan ongelma, eikä se on ongelma varsinaisesti tullut myöskään esiin. Ilmeisesti voi tulkita, että rosteriscrap eli tuotannon raaka-aine on tullut Euroopassa paremmin hankituksi, ainakin se kävisi järkeen.
Uudelta TJ:ltä kysyttiin myös strategiaan liittyen. Hallelujaa ei hoilattu, vaan kannattavuuden varmistaminen kustannussäästöin lyhyellä aikavälillä, ja sitten strategian seuraavassa vaihessa EBIT-kasvu. Ei voi moittia jos tulee suoritetuksi vaikka ei tietenkään järin visionääriseltä kuulosta.
Kati ter Horst : Yes. I would first say that in the short term and in this kind of market environment, the full focus is now delivering on the Phase 2 targets that we have set for ourselves. So ensuring that we really get the EUR 350 million run rate impact on EBITDA by end of next year. We’re continuing our decarbonization agenda, fully committed to that and ensuring now at least shorter term that we really keep a strong cash position, have a healthy balance sheet and are able to ensure our shareholder returns. So I think that’s the priority. And then of course when we start working on the next phase of strategy together with the management team, we will be also looking where our best growth opportunities could be. And maybe I’m talking here more about EBIT growth than growth of the top line as it varies quite a lot from cycle to another.
“Earnings call: Outokumpu reports solid Q3 performance amid market challenges”
Mitä luulette hyötyykö Outokumpu Trumpin valinnasta? Eikös Americaksen liiketoiminta ainakin luulisi tästä hyötyvän? Eikös Made in USA luulis olevan kovaa huutoa Trumpin kaudella?
Näin ainakin OP:n analyytikot povaavat 
- samaten kaikki firmat, joilla on paikallista tuotantoa, eivätkä tarvitse viedä ja joutua tullien kohteeksi.
Voi kaiketi ajatella, että Trumpin politiikka ainakin tähtää talouskasvun vauhdittamiseen (muiden tekijöiden kustannuksella, esim velkaantuminen?), mikä toki olisi hyvä Outokummun Americas-segmentille. Sitten yksi, mitä hän on pitänyt esillä on tullit, mitkä voisivat johtaa kovempaan paikallisen tuotannon kysyntään ja hintojen nousuun. Tämä toki olisi hyvä Americasille, mutta pahoin pelkään, että sitten niitä tuontivolyymeja suuntautuisi entisestään Eurooppaan. Tämä sitten olisi huono Europelle luonnollisesti, joten vaikea tuosta yhtälöstä on erityisen positiivista saada Outokummun näkökulmasta. Yleisesti myös tullien lisääminen ja kauppasodan lietsominen olisi maailman taloudelle ennemmin negatiivinen kuin positiivinen asia ja siten sykliselle Outokummulle en näkisi sitä hyvänä asiana.
Seuraillaan , mitä hän oikeasti aikoo tehdä ja saa lopulta aikaiseksi 
Jokin takauma tuli viiden vuoden takaa mieleen ja löytyihän sieltä jotain. Liekö mikään muuttunut tällä välin?
Käppyröitä kun tarkastelee niin pakko jälleen kerran todeta että syklinen juu, mutta tulee kuitenkin mieleen olisiko pohjat hiljalleen käsillä? Toisin kuin aikaisemmissa syklin pohjissa tase on tällä kertaa aika hyvässä kunnossa. Kurssi käyttäytyy tämän takia ehkä vähän maltillisemmin, kun kovaa riskipreemiota ei tarvitse ainakaan toistaiseksi leipoa sisään.
Lopuksi pitää todeta, että ajoittaminen on pirun hankala laji ja en tosiaankaan ole hyvä siinä
Morningstarin datan mukaan P/B suht huomattavasti alle pitkän ajan keskiarvojen. Ei mikään huonoin mittari Outokummun kaltaiselle pääomaintensiiviselle firmalle
Mielenkiintoista pohdintaa ja vähän perspektiiviä alasta pidemmältä aikaväliltä.
En ole mistään eri mieltä, mutta onhan tämä ala vain surkea! 
Jollekin UPM:lle voidaan kirkkain silmin aina lätkäistä oletus, että ROE>12% yli ajan. Samaan hengenvetoon voidaan heittää Outokummun ROE<5% yli ajan. Kummatkin tekee isoissa tehokkaissa laitoksissa tehokkain toimitusketjuin bulkkia.
Outokummulla kysyntää ja tarjontaa globaalisti ajaa Aasia ja siellä ei valitettavasti olla juuri kiinnostuneita päästöistä tai terästeollisuuden pääoman tuotosta. Stainless markkina kasvaa yli ajan ja markkinaehtoisesti toimien ylitarjonta johtaisi investointien vähentymiseen ja hinnat ja pääoman tuotot palaisivat riittävälle tasolle. Valitettavasti Outokummun osalta näin ei ole päässyt tapahtumaan.
Pyysin co-pilottia piirtämään kuvan. En tiedä kuinka hyvin vastaa todellisuutta, mutta kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa
Outokumpu tehnyt ympäristöselosteita.
Valitettavasti kyky monetisoida matala ympäristökuorma uupuu.
Kysyntää näille jopa 75% vähemmän päästöjä tarjoaville hienoille tuotteille tiedotteen mukaan tuntuu olevan, ja suorastaa asiakkaiden omien tavoitteiden saavuttamista edesauttavat.
Tuloshan on heikko, vaikka
-Tornion kehutaan olevan maailman tehokkaimpia saitteja, ja Euroopassa Outsan ohella 2,5 muuta eli Acerinox, Aperam ja Terni (se 0,5)
-USA:ssa vain yksi merkittävä operoija Outokummun ohella joka vieläpä tuttu Euroopasta (Acerinox)
-tuontia on sanktioitu niin EU kuin USA -alueille
-alueiden ulkopuolinen tuonti on rasitettu kuljetuskuluilla ja logistisilla haasteilla (sitoitunut pääoma, pitkä tilausketju)
EDIT: onhan tässä se positiivinen kulma, että kun tuotteen päästöt tunnetaan niin seikkaperäisesti että voidaan luoda sille ympäristöseloste, voi teoriassa ajatella että samaa tuotetta voitaisiin myydä kahdella tavalla;
- ympäristöselosteella A
- ympäristöselosteella B
… jolloin näillä tuotteilla voisi olla kohdistettuna eri määrä päästöjä tuotelinjan kokonaispäästöjen puitteissa toki
=> Hintadifferoinnin mahdollisuus. Vrt sähkömarkkina
Onhan sulaa hulluutta myydä maailman puhtainta samaa hintaan kuin maailman likaisinta
Tuntuu muitakin jo kiinnostavan outokumpu. Kannattaa lukaista
Kiitos hyvistä linkeistä!
Mielellään aina pieni referointi jutuista, joita laittaa Foorumille. Varsinkin ruotsinkielisistä, kun harvempi taitaa ruotsia kovinkaan hyvin.
Koetin hieman kääntää tuota juttua ohjelman avulla ja tässä vähän pientä referointia siitä.
Uusi toimitusjohtaja Kati ter Horst keskittyy kustannusjohtajuuteen, vihreisiin innovaatioihin ja korkean lisäarvon tuotteisiin. Yhtiö on hyvin velaton ja maksaa vakaata osinkoa (n. 8 prosenttia tuotto, @Verneri_Pulkkinen ja @Pohjolan_Eka ) . Kannattavuus on historiassa ollut ailahtelevaa, mutta uudet optimointitoimet lupaavat vakaampaa tuloskuntoa.
Kromiliiketoiminta ja omat teknologiat tukevat kilpailukykyä. Vihreään teräkseen liittyvä kysyntä voi kasvaa EU:n päästötullien myötä 2026 alkaen. Markkinariskit ja kierrätysraaka-aineen hinnan vaihtelut kuitenkin heikentävät ennustettavuutta.
Outokumpu tarjoaa houkuttelevan arvostuksen (P/E 2025E 11x) verrattuna SSAB:hen, joka vasta investoi vastaavaan vähäpäästöiseen tuotantoon. Tästä huolimatta syklisyys ja globaalin kysynnän epävarmuus edellyttävät varovaisuutta.
Tuore TJ Talouselämän haastattelussa, alla pari poimintaa.
Pari omaa kommenttia;
-onhan Biden pitänyt yllä jo Trumpin ekan kauden aikana asetetut teräksen tuontitullit, eli en keksi mikä tässä varsinaisesti muuttuisi. Itse asiassa nykyisin teräksen tariffi taitaa olla 25% kun taas Trumpin yleistariffi olisi 20% pl Kiina 60%. Toki yleistuontitariffi ohjaa pitkällä aikavälillä tuotantoa USA:n rajojen sisälle, eli rosterin kysyntä voisi nousta
-jos 3Q2024 oli olosuhteisiin nähden hyvin, itse toivon kuulevani myös: mitä olosuhteille voi tehdä vai voiko mitään. Miten olosuhteiden olemassa oloon reagoidaan? No cost cutting kyllä, mutta pitääkö se vain nokan veden pinnalla jos vesi vain laskee ja laskee? Esim SSAB on kyennyt laajentamaan erikoistuotteiden portfoliotaan ja markkina-alueitaan.
-kuulostaa että kun tase on kunnossa niin investoinnit ovat pohdinnassa. Firma jonka investointi alaskirjataan osakemarkkinoilla P/BV-mittarilla 50% pitäisi kyetä löytämään todella hyviä ja varmoja investointikohteita, semminkin kun vaikutusaika on niin pitkä, maailmassa on ylikapasiteetti, ja ainakin Euroopassa rakenteellinen “suoja” on rajallinen…
-USA:n pressavaalit - Trumpin tullijutut -
-
- Outsalla tuotantoa USA:ssa, joten etua.
-
- Toisaalta tavaravirta voi valua entisestään EU-alueella.
-
- Toisaalta kaupan olisi hyvä olla vapaata, toisaalta vääristyneeltä kilpailulta (ylikapasiteetti yms) on hyvä suojella tariffeilla, ml hiilimekanismit
-Geopolitiikasta:
-
- “meidän teollisuutemme on infrastruktuurikriittistä. Se on tarkoittanut että joudumme panostamaan paljon enemmän kyberturvallisuuteen”. Tämä itselle kryptinen lausunto, mahtaakohan vaan tarkoittaa että kyber-hommat pitää olla kunnossa ettei linja tipahda “päältä”, en tiedä
-
- mielenkiintoista myös että kerrotaan että pitää varmistaa ja selvitellä lakiosastoa myötä että rosteroa ei päädy vääriin paikkoihin esim puolustusteollisuudessa. Itse kuvittelen lähinnä kuriositeetiksi, mutta en tiedä.
-
- tuotanto sekä Eurooppa & Americas - laskee riskitasoa
Fertsa:
-Ter Hortsin mukaan “yhtiössä pohditaan parhaiillaan mitä muuta hyötyä kaivoksesta vosi olla”, ja mainitsee että “yksi vaihtoehto olisi tuottaa myös puhdasta kromia”
3Q2024 tulos:
-“olosuhteisiin nähden hyvä”
-tuonti Aasiasta kasvussa niin Europe kuin Amerikka
-Americas pettymys, teollisuus ollut lamassa jo 6 kk ja kuluttajat (pesukoneet yms) jääneet odottamaan vaalitulosta ja sen vaikutusta
Investoinneista:
-pitkällä tähtäimellä Americas todella kiinnostava ja kasvun kohde, markkinan voima ollut Eurooppaa parempi
-tase kunnossa
-“nyt lähdemme seuraavaan noususykliin hyvistä asemista. Se antaa mahdollisuuksia investoida ja miettiä vähän laajemmin mihin suuntaan mennään”
-investoinnit ovat pöydällä strategian seuraavassa vaiheessa joka alkaa 2026
-Euroopassa pohdittavana miten Tornion tehdasta ja Kemin kaivista voitaisiin käyttää entistä paremmin. Lisäksi päästövähennyksiä tarkoitus jatkaa, ja esim biokoksin käyttö tutkinnan alla
-lisäksi - isompia investointeja tehdään 20-30 vuodeksi, joten niitä joudutaan miettimään hyvin tarkkaan
Tuohon on pakko tarttua ja kysellä onko tästä oikeasti dataa. Nimenomaan kuljetuksista
Vessapaperin tuotanto on oikeasti paikallista tuotantoa. Tavara kevyttä höttöä, jonka yksikköhintaa on alhainen.
Teräsrulla toisaalta painaa ja painaa. Yhden irtoperän kyytiin mahtuu parhaimmillaan yksi iso rulla painorajoitukset huomioiden. Konttiin menee mitä menee riippuen sen koosta, mutta joka tapauksessa kuljetuksiin esimerkiksi Euroopan sisälläkin vaaditaan ihan kohtuudella kalustoa
Logistiset haasteet / kuljetusaika / Aasia 6 vko tms laiva
-oikea tilausmäärä
-oikea tavara
-oikea aika
-sitoutunut pääoma
-yms, ongelmia jossain määrin mutta kyllähän näitten kanssa EU-tuonti on koko ajan toiminut eli suhteellisen pientä ongelmaa varsinkin jos voi sen vaihtelevamman osan tarpeesta vaikka sitten täydentää eurooppalaiselta vaihtoehdolta
Kuljetuskulut:
-itse asiassa, taitaa olla kuitenkin niin että varsinainen laivakuljetus ei kovin paljon maksa, siis tänä päivänä. Koronan jälkeen oli sitten oma hurlumheinsä laivarahdissa
-sitä paitsi, valtamerellä kun pusketaan niin saattaa olla jonkin verran vähemmän reguloitua mitä tulee päästöihin, miehistöön ja työehtoihin, yms kuin vaikkapa linja Torniosa Antwerpeniin…
-eikä AKT tai muukaan liittoi pistää satamaa kiinni…
CBAM lähestyy, ja viranomaiset havahtuvat taputeltuaan toistensa selät kipeiksi?
No ainakin vaikuttaa siltä, että joku on huomannut että jos tuotanto on EU-rajojen sisällä, ja se ei ole päästötöntä ja sitä päästöjä kuormitetaan rahallisesti EU:n päästömekanismien mukaisesti. Ja EU:n ulkopuolella ei
=> kilpailuhaitta EU:n sisällä tavahtuvalla tuotannolla jos vaikka täältä olisi jotain vietävissä
==> CBAM päivitys?
No, vielä jää pari CBAM-mutkaa oiottavaksi:
-Eurooppaan voi tuoda vaikkapa kiinalaisen tuotannon puhtaampaa laitaa, ja jättää muille se tuotannon sysimusta laita. Laskennallista kikkailua on helppo tehdä.
-Päästömaksut kuormittavat huomattavasti isompaa osaa EU-tuotannon ketjua esimerkiksoi sähkön päästömaksujen, betonin päästömaksujen (investoiinnit), yms kautta kun taas CBAM tuontimaksu kuormittaa vain tuotavan tuotteen kuten teräksen valmistuksen tiettyjä osuuksia
-entistä kannattavampaa on yksinkertaisesti tehdä vaikkapa se mikro, pesukone, tiskikone, teollisuustuote tms loppuun asti jossain missä päästömaksut eivät vaivaa. Eli ns hiilivuoto. Niin kauan kunnes EU keksii, että kaikissa tuotteissa pitää olla koko tuotetta koskeva CO2-lipare energialipareen kaltaisesti, ja se on tuontimaksujen pohjana
EU:n ongelma vaikuttaa tämänkin asian suhteen olevan sinisilmäisyys ja sääntömaailma. Siis ongelmasta on kyse silloin, kuin toisillä osapuolilla ei ole niin iso ongelma olla hieman joustavampi ja kekseliäämpi mitä sääntöihin ja niiden noudattamiseen tulee.
https://gmk.center/en/news/eu-to-consider-changes-to-cbam-to-help-exporters/
Itse asiassa merirahdit ovat edelleen jonkin verran koholla, eivätkä ne ihan halpoja taida olla millään välillä.
Mutta Outsan osalta ongelma tosiaan on Aasiasta tuleva kilpailu, joka saattaa kulkea esim. Tyynenmeren yli huomattavasti isommalla laivalla, jolloin kuljetuskustannus/yksikkö on edullisempi joka tapauksessa. Ja kun tuote on edullisempi aika paljon saa tulla tullia reilusti väliin että hintaero kompensoituu.
Euroopan markkinoille taas Outsalla selkeästi lyhyempi matka jolloin merirahdin osalta etu taitaakin olla Outsalla.
Kyllä sitä regulaatiota on jo kaikilla merillä jonkin verran etenkin kujetuksen CO2 päästöjen osalta regulaatio on oleellisesti sama. Valvonnasta tämäkin toki kiinni, mutta kyllä tätäkin tehdään nykyään jo melko paljon etenkin määränpää satamissa.
Mutta tässäkin tullaan hyvin nopeasti siihen että Outsa käsittääkseni työskentelee jo Tier 3 päästöjenkin vähentämiseksi ja kilpailijat eivät aivan vielä välttämättä. Saadaanko tämä siirrettyä riittävissä määrin tuotteiden hintoihin? Tähän mielestäni kiteytyy Outsan haaste ja mahdollisuudet. Ilmeisesti tuon kanssa tehdään töitä ja parhaimmillaan siitä voi muodostua kilpailutekijä, se pitää vain osata myydä asiakkaille ja lainsäätäjille (ml. USA vaikka siellä tilanne tämän osalta voi tuntua haasteelliselta, mutta en sitäkään näe mahdottomana).
Tässä on Ilkka Sinervän juttu Outokummusta, joka on julkaistu SalkunRakentajan sivuilla.
Luxemburgilais-ranskalainen ja Pariisin pörssissä noteerattu Aperam ja espanjalainen Madridin pörssissä noteerattu Acerinox ovat syksyn aikana masinoineet eteenpäin miljardiluokan ruostumattoman teräksen yhtiöiden ostoja Yhdysvalloissa, mikä jakaa markkinoita etenkin korkean teknologian teräksessä, kuten esimerkiksi lentokoneiden turbiineissa.
Outokummun kilpailijoiden Amerikan yritysostot painottuvat paljolti myös investoinneissa korkeamman teknologian teräkseen, mikä tukenee jatkossa kannattavuutta.