Kuuntelin Katin ja Antin haastiksen ja täytyy sanoa, että vakuutuin ter Horstista. Malisen esiintyminen oli monesti hyvin päälleliimattua ja monet asiat olivat ulkoa opittuja. ter Horstilla vaikutti olevan myös monialaisempi tulokulma Outokummun myyntiin ja muihin osa-alueisiin nähden, joten hän on ollut Malista paremmin perillä yhtiön tilanteesta hallituksesta käsin. Malinenhan aloitti yhtiöön tutustumisen vasta tj:ksi päästyään, joten hallituksen päätöksiä tai liitteitä tuskin oli kovin hyvin sisäistetty. Outokummun kannalta toki Malisen aika oli tärkeä, mutta oliko lopulta saavutettu nettovelattomuus yms. taisi olla enemmän markkinoiden ansiota. Näin ollen Nesteen puolella Malinen joutuu kunnon testiin, kun taas ter Horst pystyy jatkamaan Outokummun strategiaa seuraavaan aiheeseen.
Malinen oli Outokummun hallituksessa vuodet 2012 - 2020. Siis 8 vuotta hallituksessa ja sen jälkeen 4 vuotta toimitusjohtajana, joten kyllä siinä ajassa oppii jo tuntemaan yrityksen.
Tarkoitin nyt lähinnä sitä, kun Malinen aloitti Outokummussa ja ensimmäisessä tiedotteessa mainitsi aivan aluksi, että hän alkaa nyt perehtymään yhtiöön, vaikka hallitustaivalta olikin takana lähes 10 vuotta. Ei ole aiemmin tullut vastaan samanlaista tapausta, jossa hallituksesta TJ:kai valittu olisi tuonut asian tällä tavoin esille. Silloin se lähinnä herätti hilpeyttä. Toki jos katsoo Postia ja Outokumpua, niin onhan saneerausmetodi toiminut ja näin ter Horst saa hyvät lähtökohdat Outokummun kehittämiseen.
Suomi, Eurooppa ja maailma suunnittelevat valtavia vedyn varastointi-, siirto- ja tuotantoinvestointeja.
Ruostumaton teräs on näiden investointien rakennusmateriaali.
Vedyn siirtoputkien markkinat arvioidaan kasvavan 16 % CAGR vuosina 2023 - 2030.
Eikö rosterista pitäisi tulla pulaa vuosikymmenen loppua kohti mentäessä?
Tulospuhelu tekstinä.
Eipähän kyllä moni analyytikko jaksa enää kysellä firmalta asioita!
Aika moni kiinnitti huomiota, että Americas alueen tulos oli erikoisen huono vs Europe, ottaen huomioon että siellä on kuitenkin parempi hintataso kuin Europessa. Meksikon tehdastulva ei ollut kuitenkaan ongelma, eikä se on ongelma varsinaisesti tullut myöskään esiin. Ilmeisesti voi tulkita, että rosteriscrap eli tuotannon raaka-aine on tullut Euroopassa paremmin hankituksi, ainakin se kävisi järkeen.
Uudelta TJ:ltä kysyttiin myös strategiaan liittyen. Hallelujaa ei hoilattu, vaan kannattavuuden varmistaminen kustannussäästöin lyhyellä aikavälillä, ja sitten strategian seuraavassa vaihessa EBIT-kasvu. Ei voi moittia jos tulee suoritetuksi vaikka ei tietenkään järin visionääriseltä kuulosta.
Kati ter Horst : Yes. I would first say that in the short term and in this kind of market environment, the full focus is now delivering on the Phase 2 targets that we have set for ourselves. So ensuring that we really get the EUR 350 million run rate impact on EBITDA by end of next year. We’re continuing our decarbonization agenda, fully committed to that and ensuring now at least shorter term that we really keep a strong cash position, have a healthy balance sheet and are able to ensure our shareholder returns. So I think that’s the priority. And then of course when we start working on the next phase of strategy together with the management team, we will be also looking where our best growth opportunities could be. And maybe I’m talking here more about EBIT growth than growth of the top line as it varies quite a lot from cycle to another.
“Earnings call: Outokumpu reports solid Q3 performance amid market challenges”
Mitä luulette hyötyykö Outokumpu Trumpin valinnasta? Eikös Americaksen liiketoiminta ainakin luulisi tästä hyötyvän? Eikös Made in USA luulis olevan kovaa huutoa Trumpin kaudella?
Näin ainakin OP:n analyytikot povaavat 
- samaten kaikki firmat, joilla on paikallista tuotantoa, eivätkä tarvitse viedä ja joutua tullien kohteeksi.
Voi kaiketi ajatella, että Trumpin politiikka ainakin tähtää talouskasvun vauhdittamiseen (muiden tekijöiden kustannuksella, esim velkaantuminen?), mikä toki olisi hyvä Outokummun Americas-segmentille. Sitten yksi, mitä hän on pitänyt esillä on tullit, mitkä voisivat johtaa kovempaan paikallisen tuotannon kysyntään ja hintojen nousuun. Tämä toki olisi hyvä Americasille, mutta pahoin pelkään, että sitten niitä tuontivolyymeja suuntautuisi entisestään Eurooppaan. Tämä sitten olisi huono Europelle luonnollisesti, joten vaikea tuosta yhtälöstä on erityisen positiivista saada Outokummun näkökulmasta. Yleisesti myös tullien lisääminen ja kauppasodan lietsominen olisi maailman taloudelle ennemmin negatiivinen kuin positiivinen asia ja siten sykliselle Outokummulle en näkisi sitä hyvänä asiana.
Seuraillaan , mitä hän oikeasti aikoo tehdä ja saa lopulta aikaiseksi 
Jokin takauma tuli viiden vuoden takaa mieleen ja löytyihän sieltä jotain. Liekö mikään muuttunut tällä välin?
Käppyröitä kun tarkastelee niin pakko jälleen kerran todeta että syklinen juu, mutta tulee kuitenkin mieleen olisiko pohjat hiljalleen käsillä? Toisin kuin aikaisemmissa syklin pohjissa tase on tällä kertaa aika hyvässä kunnossa. Kurssi käyttäytyy tämän takia ehkä vähän maltillisemmin, kun kovaa riskipreemiota ei tarvitse ainakaan toistaiseksi leipoa sisään.
Lopuksi pitää todeta, että ajoittaminen on pirun hankala laji ja en tosiaankaan ole hyvä siinä
Morningstarin datan mukaan P/B suht huomattavasti alle pitkän ajan keskiarvojen. Ei mikään huonoin mittari Outokummun kaltaiselle pääomaintensiiviselle firmalle
Mielenkiintoista pohdintaa ja vähän perspektiiviä alasta pidemmältä aikaväliltä.
En ole mistään eri mieltä, mutta onhan tämä ala vain surkea! 
Jollekin UPM:lle voidaan kirkkain silmin aina lätkäistä oletus, että ROE>12% yli ajan. Samaan hengenvetoon voidaan heittää Outokummun ROE<5% yli ajan. Kummatkin tekee isoissa tehokkaissa laitoksissa tehokkain toimitusketjuin bulkkia.
Outokummulla kysyntää ja tarjontaa globaalisti ajaa Aasia ja siellä ei valitettavasti olla juuri kiinnostuneita päästöistä tai terästeollisuuden pääoman tuotosta. Stainless markkina kasvaa yli ajan ja markkinaehtoisesti toimien ylitarjonta johtaisi investointien vähentymiseen ja hinnat ja pääoman tuotot palaisivat riittävälle tasolle. Valitettavasti Outokummun osalta näin ei ole päässyt tapahtumaan.
Pyysin co-pilottia piirtämään kuvan. En tiedä kuinka hyvin vastaa todellisuutta, mutta kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa
Outokumpu tehnyt ympäristöselosteita.
Valitettavasti kyky monetisoida matala ympäristökuorma uupuu.
Kysyntää näille jopa 75% vähemmän päästöjä tarjoaville hienoille tuotteille tiedotteen mukaan tuntuu olevan, ja suorastaa asiakkaiden omien tavoitteiden saavuttamista edesauttavat.
Tuloshan on heikko, vaikka
-Tornion kehutaan olevan maailman tehokkaimpia saitteja, ja Euroopassa Outsan ohella 2,5 muuta eli Acerinox, Aperam ja Terni (se 0,5)
-USA:ssa vain yksi merkittävä operoija Outokummun ohella joka vieläpä tuttu Euroopasta (Acerinox)
-tuontia on sanktioitu niin EU kuin USA -alueille
-alueiden ulkopuolinen tuonti on rasitettu kuljetuskuluilla ja logistisilla haasteilla (sitoitunut pääoma, pitkä tilausketju)
EDIT: onhan tässä se positiivinen kulma, että kun tuotteen päästöt tunnetaan niin seikkaperäisesti että voidaan luoda sille ympäristöseloste, voi teoriassa ajatella että samaa tuotetta voitaisiin myydä kahdella tavalla;
- ympäristöselosteella A
- ympäristöselosteella B
… jolloin näillä tuotteilla voisi olla kohdistettuna eri määrä päästöjä tuotelinjan kokonaispäästöjen puitteissa toki
=> Hintadifferoinnin mahdollisuus. Vrt sähkömarkkina
Onhan sulaa hulluutta myydä maailman puhtainta samaa hintaan kuin maailman likaisinta