Ainakin päästöjen vähentämiseksi tehdään toimenpiteitä, toivottavasti SIPO-elementtikin saa ansaitsemansa (80%) huomion. Ainakaan vielä asiakkaat eivät rahallisesti ole olleet - ainakaan kannattavuudesta päätellen - ole olleet kiinnostuneet tuosta kannustusohjelman päästö-elementistä (20%).
Tottahan toki on että eurooppalainen verotus antaa penaltia päästöistä, eli ‘Cost Avoidance’ on päästöjen vähentämisesssä kyseessä enemmän kuin kilpailuetu. Ajatellen että myös Aperam ja Acerinox tekevät samat temput, ja EU-tuonti on tulevaisuudessa sitä kiinalaisten yms tuotannon valittua puhdasta laitaa, likaisen laidan jäädessä päästömuurin toiselle puolen
Jo vuosi sitten Outsa kertoi tuosta Tornion 30 meur investoinnista jossa biohiiltä briketoidaan biokoksiksi, biohiiltä siihen kerrottiin tulevan toimittajilta.
Ruotsalaisesta biohiilifirmasta Envigasista ostettiin vähän ennen 20% osuus, ja 10 meur panostuksella tarkoitus on varmistaa 50% osuus tuotannosta.
Outokumpu on päättänyt investoida 40 milj. euroa rakentaakseen korkealaatuista biohiiltä valmistavan tehtaan Saksaan
Outokummun suoria päästöjä voidaan vähentää noin 50 % korvaamalla fossiilinen koksi biokoksilla. Investoinnit näiden päästöjen vähentämiseksi ovat välttämättömiä, jotta Outokumpu voi valmistautua vähentämään tulevia kustannuksiaan, sillä Euroopan päästökauppajärjestelmän ilmaiset päästöoikeudet poistuvat mahdollisesti käytöstä tulevaisuudessa.
Biohiili ja biokoksi ovat esimerkiksi jätepuusta valmistettavia raaka-aineita. Ensimmäisessä vaiheessa biomassaa poltetaan pyrolyysissä biohiileksi ja toisessa vaiheessa sitä jatkojalostetaan ja briketöidään bioksiksiksi (joka on siis tiivistettyä biohiiltä). Biohiiltä käytetään ruostumattoman teräksen sulatuksessa fossiilisen hiilen ja biokoksia ferrokromisulatossa koksin korvaajana. Ferrokromi tekee teräksestä ruostumattoman.
Outokummun(kin) CO2 päästöjen vähennysproggiksen tuottoriville pitäisi jo pystyä antamaan raakoja numerolukuja.
Tympäisee tämän Euroopan yritysten maailmanparannusinnon usko ilman raakoja numerolukuja. Vihreä siirtymä on kiva poliittinen markkinointi-ilmaisu, mutta kaivataan euroja panos-tuotos lukuina kehiin, myös Outokummulta. Ne uupuvat täysin tai ovat jotain täysin kuvitteellisia.
Seurasin itse aikanaan avainpaikoilla verkkonokialla lyijyttömyyteen ensimmäisenä maailmassa siirtymisen kustannuksia, eikä sen hyöytynä tuotos puolelle jäänyt juuri mitään käteen. Lähinnä Nokialle pelkkiä kustannuksia, kun muut elektroniikkayritykset sitten aikanaan seurasivat puoliksi ilmaismatkustajina perässä. Tämä sama ympäristöaktivistien yli-innokkuus ja valheelliset vihreä siirtymä-markkinoinnit on nähtävissä joka puolella, mutta ilman kunnon lukuja taloudellisesti hyödystä. Ja tässä kohtaa lukujen penäämistä usein hypätään täysin toiseen aiheeseen eli taivaanrannan maalareiksi yhteisen maailman pelastamisesta (niinkuin pieni EU tai edes sitä pienempi Suomi voisi pelastaa maailman - kun katsoo Kiinaan tai Intiaan, niin eivät välitä meistä edes “esimerkkeinä”, mitä argumenttiäkin näkee joskus).
Siksi Outokummulta haluaisin nähdä kunnon lukuja, että miten laskevat CO2 päästöjen vähentämisen investointien tuovan tuottoja takaisin.
Outokumpu antaa lehdistötiedotteessa tietoja erityisen vähäpäästöisestä (-93%vs alan keskiarvo) Circle Green -rosterista.
Noin 2,5 vuotta lanseerauksen jälkeen tuotetta on toimitettu noin 50t tonnia.
2023 ja 2024 (runrate) toimitukset ovat olleet noin 2000t tonnia vuodessa, joten toimitusosuus on ollut noin 1% luokkaa, oletettavasti hieman yli 2024 Circle Green toimituksien ollessa kasvu-uralla.
Tiedottamatta jää mahdollinen hintapreemio, ja sen suuruus.
Muunkin tuotannon osalta Outokummun CO2 päästöt per tuotettu kg rosteria ovat maailman matalinta luokkaa per kuten tulosesityksissä kerrotaan.
-Outokumpu 1,5 vs 7= -79%
-Outokumpu Circle Green 0,5 vs 7 = -93%
Eli suoriutuminen päästöjen määrässä on Outokummulla maailman huippua, ja matka jatkuu.
Monetisoinnissa taitaa olla enemmän tekemätöntä työtä.
“Suurin kauppa tehtiin Outokummussa, jota Erkki Etola hankki kuun aikana lisää 650 000 osakkeen edestä. Edellinen tuhti siivu tuli salkkuun lokakuussa, ja Etola on lisäillyt omistustaan jo viime syksystä. Myös Niemisen salkussa Outokumpu-positio on kasvanut vakaasti jo pitkään.”
Näyttäisi Etra Invest olevan Outokummun 10. suurin omistaja jo.
Ulkomaalaiset ovat myyneet ja hallintarekisteröidyt omistavat enää 19,98 %
Näyttää Outokummun YTD olevan -25,5 % että siitä saa halukkaat veromyyntejä.
Ei ole 1,4 miljardin markkina-arvo vaativa, mutta ei ole tuloksessakaan hurraamista.
Jää nähtäväksi tuleeko joulupukkiralli ja sen perään tammiralli ja suhdanteen paraneminen, vai laitetaanko leuka rintaan ja kohti seuraavia pettymyksiä
Mä oon pohjaonkinu tätä viimeset 6kk sodan loppumis lappuna, tuleeko jotain muuta pölhexistä mieleen, johon Ukrainan jälleenrakentaminen antaisi paremman boostin…?
Tulosvaroitus, käyttökate lähellä nollaa tai negatiivinen. Eurooppa on sakannut odotettua enemmän ja huoltoseisokki ennakoitua pidempi. En tiedä voiko vaikutusta olla myös tai halutaan kääriä teollisuusliiton lakkoihin. Volyymiohjeistushaarukka (0-10% lasku vs Q3) kuitenkin ennallaan joskin alalaidassa, joten sen perusteella myynti ei aivan täysin odotettua huonompaa ole ollut. Markkinatilanne ja hintataso ilmeisesti pudonnut odottamattomasti ja lisäksi ehkä jotain operatiivista.
Ikäviä lähiajan uutisia siis, mutta ei mielestäni vaikuta pitkän aikavälin näkymiin. Kysyntä ja markkina elpyy Euroopassakin ennemmin tai myöhemmin.
“odotettua heikommasta ruostumattoman teräksen markkinasta, suunniteltua pidemmästä kunnossapitoseisokista Tornion tehtailla Suomessa ja negatiivisesta varastoarvon vaikutuksesta.”
“Outokummun ruostumattoman teräksen toimitusten arvioidaan vähenevän 0–10% neljännellä neljänneksellä kolmannesta neljänneksestä kuten näkymissä kerrotaan, mutta olevan lähempänä annetun vaihteluvälin alalaitaa.”
“suunniteltua pidempi kunnossapitoseisokki” ollee kertaluonteinen vaikutukseltaan. Oleellinen tieto: lähempänä annetun vaihteluvälin alalaitaa. Jännä nähdä markkinareaktio eli miten edellämainitut on hinnoiteltu osakekurssiin jo valmiiksi sisälle.
Eikö tämäkin ole kertaluonteinen? Heikko markkina vaikuttaa nikkelin hintaan alentavasti ja tämä Outsan tulokseen varastoidun nikkelin arvon alentumana. Tähän aikaan vuodesta vaikutus varmaan suurin. Nikkeliä varastoidaan oletettavasti syksyllä mahdollisimman paljon että kalliimpaa talvikuljetusta tarvittaisiin mahdollisimman vähän.
Samat laivat tuovat raaka-aineita ja vievät valmista tavaraa. Tyhjänä ylös ei kannata ajaa, oli kesä tai talvi. Outsalla paljon rahdattua kalustoa, jossa rahti vakio vuodenajasta riippumatta.
Vaikea nähdä, että mainitsemasi talvirahdilla, mikäli sellaista ylipäätään esiintyy, on mitään merkitystä Kummun tulosvaroituksen kanssa.
Tuohan johtunee käsittääkseni teräksen tämänhetkisestä hinnasta (kertaluontoinen). Hinta nousee kun kysyntä piristyy esim. Ukrainen sota loppuu sinne menee kaikki Kummun teräkset eikä tuotanto edes riitä!
Jos maksavat saman osingon kuin viimeksi osinkkotuotto-% 8
P/B 0,41 = Kummun markkina-arvo on alhaisempi kuin sen kirjanpidollinen arvo. Eli halpa on (ilmainen) ja herkullinen tilanne päällä.
Analyytikon kommentit eiliseen negariin;
-kassavirta heikko
-tosiaan Outokummun lavean ohjeistuksen sisällä ollaan, mutta perusteluja ennakkotietoja antaa voi katsoa olleen
Laskevat Q4-tulosennusteet luonnollisesti nakertavat yhtiön liiketoiminnan rahavirtaa, joka oletettavasta lievästä Q4:n käyttöpääoman vapautumisesta huolimatta jäänee kuluvana vuonna korkeintaan vain lievästi positiiviseksi (Q1-Q3’24: 34 MEUR).
Tämän osalta kokonaiskuva on ennallaan, mutta ohjeistuksen päivitys oli perusteltua odottamattomien operatiivisten haasteiden myötä ja markkinaodotuksien oltua tuntuvasti päivitettyä ohjeistusta korkeammalla.
Ei välttämättä mitään. Samat laivat jotka lähtevää tavaraa kuljettavat käyvät perämerellä monessa satamassa hakemassa tavaraa, riippuen määränpäästä mihin tavara on menossa.
Yhtä järkevä idea kuin maitoauto veisi maatilalle mennessään elänten rehua.
Pitää myös ymmärtää lähtösataman merkitys, romu ei tule samasta paikasta kuin mihin valmiit tuotteet menee.
Voi toki, mutta lähtee sieltä muutakin tuotteita kuin pelkkiä keloja. Tuotteita lähtee myös junilla ja rekoilla. Kun nikkeliä ja romua on talvea varten varastot täynnä ei niitä tarvi sinne kalliimman talvirahdin aikaan kuljettaa, ainakaan niin paljoa.
Jos joku tietää tarkemmin niin oikaiskoot, mutta käsittääkseni Outokummun Torniossa tarvitsema nikkeli saadaan suurelta osin sinne tuotavan rautaromun mukana ja erotetaan prosessissa. Sitten päälle ostetaan jonkin verran nikkeliä ulkoa. Ulkoa ostettavan osuus hiljalleen nousee ajan mittaan, koska nikkelin osuus rautaromussa on vähenemään päin. Näin kuvittelisin.
