Outokumpu - Jatkuvaa vuoristorataa vai vakavasti otettava sijoituskohde?

Elokuu on lomakuu, hinnat ottaneet hitusen hittiä.
Fast Marketsin syväkurkut puhuvat kukin omista näkökulmistaan, mutta eipä tuo markkina kovin virkeältä vaikuta. Hintojen laskuja toivotaan, mutta tuottajat puolestaa vihdoinkin kantavat vastuutaan hinnoittelusta.
Ilmeisesti Euroopassa hyllytetyn raaka-ainelisän mukaisia laskuja toivotaan, vaikka sitä ei käytetäkään. Kuten ostajan pitääkin, argumentoida hintaa alas niin markkinoilla, kustannuksilla, vaihtoehtoisilla raaka-aineilla jne ja jahka raaka-ainelisä indikoisia nousuja, levitellä käsiään että eihän lisä ole käytössä…

Acerinox on aikansa lakoista kärsittyään palannut markkinoille. Arvedin Thysseniltä ostama AST Terni pistää toisen valokaariuuninsa (EAF) viikon paussille, sähkö on kuulemma Italissa kalliimpaa kuin Saksassa tai Ranskassa. Tuntematta Ternin tuotantoa sen tarkemmin niin veikkaampa että toisen EAF:n sulkeminen hetkeksi ei paljon markkinoita hetkauta, onhan tulevia toimituksia ehkäpä tehty jemmaan jos sen toisen EAF:n kapasiteetti ei riittäisi.

“Final users expect a price drop,” a distributor said, “but the current market conditions do not support this. European producers don’t give in, and buying becomes an endless negotiation.”

Fastmarkets’ monthly assessment of the price for stainless steel cold-rolled sheet, 2mm, grade 304, transaction domestic, delivered North Europe, was €2,700-2,800 ($2,993-3,104) per tonne on Friday, widening downward from €2,750-2,800 per tonne one month earlier.

13 tykkäystä

Outokummun CFO:lla on asiaa.
Jos menee Outokummulla huonosti niin Outokumpu Saksalla vasta huonosti asiat ovatkin…

Translatorin kääntämää:

Outokumpu on Euroopan suurin ruostumattoman teräksen valmistaja. Suomalaisilla on tehtaita myös Saksassa, mutta talousjohtaja valittaa korkeasta energian hinnasta ja tuonnista Kiinasta.

Kirjailija: Björn Finke, Krefeld

Krefeldin tehdashallissa Niederreinin varrella makaavat massiiviset teräslevytelat peräkkäin, jokainen tela painaa reilut 20 tonnia. Täällä suomalaisen ruostumaton teräskonsernin Outokummun suurimmalla saksalaisella tehtaalla ne valssataan litteäksi ja prosessoidaan ja leikataan asiakkaan tarpeiden mukaan. Helsingin pörssiyhtiö on Euroopan suurin ruostumattoman teräksen valmistaja. Se on huomattavasti kalliimpaa kuin tavallinen teräs, mutta erikoislisäaineiden ansiosta se on ruosteenkestävä ja erittäin lämmön- ja haponkestävä. Ruokailuvälineet ja kodinkoneet on myös valmistettu ruostumattomasta teräksestä.

Saksalainen talousjohtaja Marc-Simon Schaar on työskennellyt Outokummulla kesäkuusta lähtien. 47-vuotiaan toimisto on hallintorakennuksessa kylmävalssaamon lähellä. Pankkiirina kouluttautunut ja liiketaloutta opiskellut entinen liikkeenjohdon konsultti puolustaa korkeampia hintoja. “Rostumaton teräs kestää pidempään ja vaatii vähemmän huoltoa, mikä tarjoaa kustannusetuja”, hän sanoo. Pariisin Eiffel-torni rakennettiin tavanomaisesta teräksestä: “Jos se olisi valmistettu ruostumattomasta teräksestä, neljä Eiffel-tornia olisi voitu rakentaa ylläpitokustannuksissa.”

Outokummun 8 500 työntekijästä maailmanlaajuisesti 1 700 työskentelee Saksassa, joista 1 000 Krefeldissä. Konserni otti Thyssenkruppin ruostumattoman teräksen divisioonan haltuunsa vuonna 2012, minkä vuoksi sillä on vahva asema Saksassa, Euroopan tärkeimmällä ruostumattoman teräksen markkina-alueella. Terästeollisuus on kuitenkin tällä hetkellä kriisissä; Huono talous, korkeat energiakustannukset ja kilpailu Kiinasta aiheuttavat ongelmia valmistajille. Thyssenkruppin terästytäryhtiössä Duisburgissa, 25 kilometriä Krefeldistä koilliseen, tuhannet työntekijät ovat tällä hetkellä huolissaan työstään.

IG Metall varoittaa myös mahdollisista leikkauksista ja irtisanomisista Outokummussa. Talousjohtaja Schaar kuitenkin korostaa, että toiminnallisista syistä johtuvat irtisanomiset eivät ole keskustelun aiheita. “Puhumme työntekijöiden edustajien kanssa muun muassa vuorojärjestelmän joustamisesta kapasiteettilaaksojen kompensoimiseksi”, hän sanoo. ”Ruostumattoman teräksen markkinat ovat uskomattoman sykliset, kysyntä vaihtelee paljon ja tällä hetkellä heikkoa. Lisäksi Outokummun päätehdas Etelä-Lapissa sijaitsevassa Torniossa on Schaarin mukaan ”yksi suurimmista”. tehokas ja kestävä maailmassa”. Jos kysyntä heikkenee, “haluamme ensin hyödyntää siellä olevat tilat täysimääräisesti”.

Talousjohtaja Marc-Simon Schaar syntyi Wuppertalissa ja opiskeli Hollannissa ja Yhdysvalloissa. (Kuva: Outokumpu)
Kuten muutkin eurooppalaiset teräspäälliköt, Schaar valittaa halpatuonnista Kiinasta. “Kiina työntää valtavaa ylikapasiteettiaan maailmanmarkkinoille”, sanoo johtaja, joka on työskennellyt suomalaisten palveluksessa vuodesta 2012. ”Rakastamme kilpailua, mutta tasaisin ehdoin.” Tuontitulleista ja kuljetuskustannuksista huolimatta kiinalaiset valmistajat tarjoavat Euroopassa tonnin ruostumatonta terästä muutaman sadan euron halvemmalla kuin Outokumpu.

Schaar pelkää, että Kiinan uhka voi edelleen kasvaa. Kotimainen kysyntä maassa on edelleen heikkoa ja USA eristäytyy teräksen tuonnista. Siksi Kiina jatkaa suurten määrien vientiä muualle maailmaan ja vaikeuttaa eurooppalaisten tavarantoimittajien elämää.

Yhtiö harkitsee minireaktoreita
Ylimääräinen ongelma Saksassa ovat energiakustannukset, hän sanoo. "Ne ovat yli kaksi kertaa korkeammat kuin Suomen tehtaallamme Saksan teollisuus tarvitsee erilaista energiapolitiikkaa, “tarvitsemme tarpeeksi hiilidioksidivapaata sähköä kilpailukykyiseen hintaan.” Etelä-Lapin kohteen sähkö tulee tuuli-, vesi- ja ydinvoimasta. Yhtiön johto harkitsee jopa niin sanotun pienen, modulaarisen reaktorin rakentamista Tornioon, eli ilmastoystävällistä sähköä juuri tehtaalle tuottavan miniydinvoimalaitoksen. Tutkimukset ovat käynnissä, mutta päätöstä ei ole vielä tehty.

Schaar korostaa kuitenkin, että korkeat energian hinnat Saksassa eivät ole teollisuuden ainoa haitta. “Myös vähemmän byrokratiaa, nopeammat hyväksynnät ja vakaat puitteet olisivat tärkeitä”, hän sanoo. Saksa on tärkeä ja innovatiivinen markkina-alue. “Mutta tällä hetkellä täällä tehdään erittäin vaikeaksi perustella investointeja, koska ei voi laskea, ovatko ne kannattavia viiden vai kymmenen vuoden kuluttua.”

21 tykkäystä

Outokumpu julkaisi “Future of Steel”-raportin.
Sinänsä yleissivistävä mutta myös terästeollisuuden ja Outokummun toimintaympäristöä erityisesti sustainability -näkökulmasta avaava paketti mitä silmäilin.
Valitettavasti vain summaryn sain tuohon alla uploadattua, varsinainen raportti oli Inderesin järjestelmälle liian iso. Mutta itse kukin voi sen itselleen ladata jos kiinnostaa.

Ei ehkä ihan uusia ajatuksia, mutta kuitenkin erinomaisia muistuksia ajan haasteista:
-siinä missä ajatuksen tasolla tykätään kaikesta vihreästä, oma lompsa ei kuitenkaan taivu maksamaan preemiota. Kun ulkoiset vaikutukset kuten ilmaston saastuminen eivät näy tuotehinnassa, jatkamme ostamista hinnan perusteella ylevistä ajatuksistamme huolimata. Ostinko rosteriaterimet jotka tehty jossain ties millä saastetasolla, vai sertifioidut nollapäästöiset kalliimmalla? Tankkaisinko biokomponenttibensaa kalliimmalla vai edullisempaa perinteistä? Ilman “pakotusta” isompaa muutosta ei tapahdu. Euroopassa CBAM on tulossa, mutta riskinä on hiilivuodon jatkuminen ja kenties kiihtyminen kun entistä houkuttelevampaa on tuoda jalostuneempia tuotteita jossa päästöt ovat piilossa. Samalla kun “valistuneilla” alueilla kuten EU:ssa operoivia toimijoita penalisoidaan päästöistä sakottamalla, ja ilmaisia päästölupia poistamalla, samalla kun päästökaupan objektien hinta nousee. Ja varsinaisen CBAM-kaupan eli raaka-ainekaupan osalta näen riskejä että päästörikkaan maan firmat tuovat vaikka EU:hun puhtaan tuotantonsa osan, ja entistä likaisemman laida sinne missä päästöille ei ole väliä
-globalisaation myötä - tai tuloksena - kannattaa hankkia kaikenlaista sieltä sun täältä. Tähän asti kauppapolitiikka on valtaosin erotettu poliittisista hyveistä, koska kauppa on hyödyttänyt molempia osapuolia. Edullista materiaalituontia, ja vastaavasti jalostuneimpien tuotteiden vientiä. Nyttemmin maailman kaupasta on tullut politiikan pelinappula tai ainakin talouden riski. Tehdään vientirajoituksia ja tehdään tuontirajoituksia, ja toimitusketjuissakin realisoituu riskejä. Sanktioidaan asioita,roistovaltiot löytävät toisiaan ja sanktioituminen leviää kohteesta toiseen, muodostuu blokkiutumista.

Green premium trap:

A key reason for the lack of sustainable consumption and the failure of the moral economy is found in the green premium trap. Because sustainable goods usually come with a premium
price compared to their ordinary counterparts. This can be due to new manufacturing costs, R&D costs or even the cost of new technologies, such as carbon capture.

Due to this trap, opting for the sustainable good will be at odds with short term austerity. Studies[1] show that while the long-term societal costs of choosing unsustainable goods
outweigh the short-term savings, this alone is not sufficient to escape the trap. On its own, all it can do is to pull harder on the guilt lever in the moral economy. To put it in terms of
game theory: Sustainability has a coordination problem.
Due to unpriced externalities, that is negative impacts that is not reflected in the market, it still seems too costly for many to be a first mover in the green transition. Green premiums exist, but they do not have to be a barrier to progress.

Questioning the world order

The interconnectedness of the world in the 21st century is however making it difficult to rapidly change the world order. The notion that globalization is ending likely amounts to drawing conclusions too early. The KOF Globalization Index from the Swiss Economic Institute shows continued globalization even during challenging periods like the Cold War and recent conflicts[1]. The DHL Global Connectedness Index supports this view, showing record levels of globalization in the 2020s[2]

But while globalization continues, there is a noticeable shift in global dynamics. The severance of ties between the West and Russia, and the cooling of relations between the U.S. and
China, suggest a trend toward regionalization and the potential division of the global value chain into blocks centered around China, the EU, the U.S, India, and other regions.

Neoglobalisation rather than deglobalisation:

Given how global flows of people, capital, goods and services have evolved, one way to understand the global context for the future is that it is not facing deglobalization, but rather a form of neoglobalization. A situation where the world is not becoming less global, but where globalization is taking new paths due to greater security risks and new patterns. One
where democracy cannot be seen as something that follows naturally from deeper relations and idealistic aspirations: a realpolitik. The mental shift consists in the realization that a
global world can also consist of authoritarian states that have relations with each other.

Outokumpu_Future_of_Steel_Executive_Summary.pdf (2,9 Mt)

Outokumpu | Kickstart the future of steel today.

15 tykkäystä

Semmoinen mutu, että SSAB on jotenkin onnistunut kaupallistamaan vihreyden ja outokumpu ei. Ei ole Outokummusta sellaisia lehtijuttuja kuin SSAB:n hankkeista. Jos se asiakas ei kattilaa ostaessa edes tiedä että toisessa on vihreämpää terästä kuin toisessa niin vaikeapa sitä valintaa on sen perusteella tehdä. Oon ihan varma että jos SSAB:n hiilivapaasta teräksestä tehtäisiin kattiloita niin se näkyisi niin kattilassa kuin pakkauksessakin. Fossil free ja zero emission logja kaikki paikat täynnä.

4 tykkäystä

Mutta kenties tämä raportin julkaisu ja tulevaisuudessa tulevat raportit tähtäävät juuri tähän? Ei Outsa varmaan halua kaikille kertoa ettei kannata ostaa vihreää terästä? Kyllä itse näen tässä selkeän markkinointi panostuksen.

Eli itse otan tämän positiivisena signaalina ja jään odottamaan jatkoa suurella mielenkiinnolla (tuo future steel on ilmeisesti artikkelisarja). Mutta siitä alan olla vakuuttunut että Outsan transformaation seuraava vaihe on tuotteiden vienti markkinoille kannattavammin. Ja tämähän he ovat jo aiemmin kertoneet: " Toisessa vaiheessa tavoitteena on hyödyntää yhtiön nykyiset toiminnot, ja painopistealueet ovat vastuullisuus, tuottavuuden tuoma kasvu ja asiakaslähtöinen toimintamalli."

Ja tähän kaikkeen tuntuu kohta aloittava uusi TJ istuvan todella hyvin viemään tämän vaiheen menestyksekkäästi maaliin.

Toki mukavinta olisi että nämäkin asiat olisivat olleet jo kunnossa, mutta kaikkea ei voi tehdä kerralla ja ykkösvaihe oli edellytys tälle vaiheelle. Eli jos katsoo pidempää peliä, mielestäni yhtiötä ohjataan (hallituksen pj?) hyvin määrätietoisesti kohti paljon parempaa tulevaisuutta, joka kenties ei tämän 2. vaiheen jälkeen ole enää samanlaista vuoristorataa myynninkään suhteen.

Noin muuten @Opa kiitos tuosta nostosta, itselleni nuo nostamasi asiat olivat hyvinkin kiinnostavia muutenkin kuin Outsan kannalta!

6 tykkäystä

SSAB on hoitanut julkisuuden hyvin. Mutta näissä on se selkeä ero että SSAB tekee uudenlaisen prosessin ja luo malmipohjaista “uutta” vihreää terästä ja Outokummun vihreys perustuu kierrätykseen. Kierrätys ei ratkaise terästeollisuuden CO2 ongelmaa, koska romua on ihmiskunnan käytössä rajallisesti Eli jos Outsa kulkuttaa enemmän kierrätettyä romua niin muiden kulutettavaksi jää vähemmän. Terästä tarvitaan kuitenkin koko ajan enemmän. SSABn prosessi vastaa tähän ongelmaan ja Outsan ei. Toinen vihreyden tukijalka on pohjoismainen vähäpäästöinen sähköverkko, joka on molemmilla sama.

SSABn onnistumista kuvaa hyvin se, että samantapainen prosessi kuin HYBRIT on jo ollut olemassa Metsolla myynnissä (Circored -prosessi, alunperin käytetty fossiilisella vedyllä) mutta lehtijutuissa HYBRIT esitellään yleensä ainutlaatuisena uutuutena.

4 tykkäystä

Outsan etu on että sen ei tarvitse ratkaista koko teollisuuden ongelmaa tai pelastaa palloa yksin. Tarvitsee vain harjoittaa omaa liiketoimintaansa. Se ei ehkä ole niin seksikkään kuuloista kuin pyörän keksiminen uudestaan, mutta rajallisuudesta huolimatta ihmiskunta on ollut aika hyvä tuottamaan romua kasvavina määrinä.

11 tykkäystä

Romumarkkinat ovat rajalliset, ja kun muutkin valmistajat pyrkivät lisäämään romun osuutta kun alkavat vihertää, niin tämä nostaa romun hintaa.

Outsan sijoittajamateriaaleissa tätä romumarkkinoista aiheutuvaa riskiä on kommentoitu näin: “Kierrätysteräksen markkinoiden kiristyminen entisestään voi vaikuttaa kierrätysteräksen hintaan ja saatavuuteen.”

Outokummun Näkymät ja riskit | Outokumpu

2 tykkäystä

Olet oikeassa SSAB; prosessi on ratkaisu, mutta ei ongelmaton. Vaatii valtavasti ja tasaisesti halpaa sähköä ja siinä on myös sen heikkous, koska sitä ei hehkutuksista huolimatta ole tarjolla ja jos joskus tulee olemaan niin se ei enää ole todennäköisesti halpaa. Kartan suuria riskejä ja siksi myin SSAB;n osakkeet pois, Outokumpua on yhä salkussa.

2 tykkäystä

Arvedin (osti Thyssenin Ternin), Aperamin ja Acerinoxin sekä Marcegaglian (osti Outsan Sheffieldin) CEO:t eivät kehuja CBAM:lle jaa
-scope 1 on aivan riittämätön, ja toisaalta scope 3:een - jos EU muuttaisi scopea - tuo monimutkaisuutta
-EU:n toiveet päästöasioissa ovat aivan eri luokkaa kuin muualla
-pitäisi olla globaali ratkaisu, ml lopputuotteet
-jos CBAM suojaa eurooppalaista tuotantoa, vienti ei ole mahdollista

Scrappia riittää noin 50% maailman rosterituotannosta

The European carbon border adjustment mechanism (CBAM) in its current form will not benefit the European stainless steel industry, a panel of executives from European stainless steel producers told delegates at the SMR Stainless Steel conference in Rome on Sept. 17.

“CBAM is a bad instrument, it is wrongly conceived, it is almost impossible to apply, it is limited to the first phase of the [production] cycle [Scope 1], and it’s not going to work,” Antonio Marcegaglia, CEO of Italian steelmaker Marcegaglia, said. “I do believe it has been used so far as an idea of increasing protectionism rather than balancing efforts as it was originally conceived.”

“CBAM has to be enlarged to Scope 3 emissions, otherwise it’s completely useless. But this is complex, and complexity means inapplicability and circumvention,” Dimitri Menecali, CEO of Italian producer Arvedi AST, added.

Scope 1 refers to a company’s direct emissions, Scope 2 includes indirect emissions such as from the generation of purchased electricity, and Scope 3 covers wider indirect emissions including amongst other things business travel and end-of-life treatment of sold products.

The panel of CEOs noted that producers in Asia have a relatively low proportion of stainless steel scrap in their raw materials mix due to supply constraints, leading to high use of carbon-intensive nickel pig iron (NPI), which is also relatively cheap.

Platts assessed nickel pig iron with 10% nickel content at $121.50/mtu FOB Indonesia on Sept.18, unchanged on the day but down from $124/mtu from the start of September.

“If we based our stainless industry on scrap only, we would produce less than 30 million metric tons melting per year [globally], while currently we are around 60 MMt,” Markus Moll, CEO of stainless analytics firm SMR said. He noted that while renewable energy investments in China far outstrip those made in Europe, the high use of NPI on Asian stainless producers’ carbon footprint was exceptional.

“It is impossible to produce stainless steel purely based on stainless scrap in Asia and there are efforts [to decarbonize] in Asia, but the point is, these efforts are not enough. And certainly these are not the same efforts the European Commission is asking of European producers,” Aperam CEO Timoteo Di Maulo said.

“If there is not a level playing field, then European industry will disappear – CBAM is bad, it’s an experiment and no one knows how it will work. We should have something more global across the value chain, including for finished products,” Di Maulo added.

“We don’t have more than 20-25% scrap in what we are producing [overall]. But today we are importing whatever we are melting for 300-series stainless steel, we are using almost 75% scrap in the raw materials mix there,” Ratan Jindal, CEO of Indian producer Jindal Stainless, said. “We are setting up a meltshop in Indonesia [using NPI] with the world’s largest stainless steel producer Tsingshan, because the world doesn’t have enough scrap, and scrap [exports] from Europe or America could be restricted.”

Jindal was referring to the EU’s revised Waste Shipment Regulation, which entered into force on May 20, 2024, with rules on exports to be implemented from May 2027. It could restrict scrap metal exports to non-OECD countries such as India, should processing standards not be considered equivalent to EU standards.

“CBAM is an experiment and it started because Europe never wants to go against WTO [World Trade Organization] rules and never wanted to speak about duties,” Bernardo Velazquez, CEO of Spanish producer Acerinox, said. He cited two reasons for this reluctance: “Because we are scared of bilateral negotiations – we are the only big market still defending the WTO, and because we know that the [CBAM] duty is a tax and taxes are a sensitive issue in Europe because every country is sovereign to set their taxes and nobody wanted a war to standardize taxes.”

“CBAM maybe can protect the [domestic] European stainless steel industry but we will not be able to export stainless steel out of Europe,” Velazquez added.

European stainless steel exports have fallen sharply over the past decade from more than 1.8 MMt in 2012 to just 846,431 metric tons last year, according to European steel producers association Eurofer.

https://gmk.center/en/news/european-stainless-steel-producers-point-to-cbam-problems/

5 tykkäystä

:rofl:¨

Tämä on niin tyypillistä EU touhua :man_facepalming:
Surullista seurattavaa, kun EU yrittää pelastaa maapalloa ympäristökatastrofilta, mutta kaikki muut tahot ajavat vain omaa etuaan. Tässä tilanteessa on vaikea löytää voittajia. 75 % maailman rosterista tehdään Aasiassa, yli 50 % globaalista tuotannosta Kiinassa. Se on aivan sama mitä EU:ssa tehdään, jos Kiina ja muut Aasian tuottajat ajavat vain hinta ja protektionismi edellä.
Hiilitullit tulevat nostamaan rosterin hintaa Euroopassa → EU kuluttajat kärsivät. Jos EU:n rosterin käyttäjät eivät saa maagisesti hinnoitteluvoimaa vähäpäästöisemmistä raaka-aineista → EU teollisuuden kilpailukyky kärsii (kodinkoneet, autot, yms tuotanto) → globaalissa kilpailussa teollisuus ja työpaikat katoavat EU ulkopuolelle joko kun liiketomintoja ajetaan alas tai niitä siirretään EU ulkopuolelle, missä ympäristö ei aiheuta samanlaista kustannushaittaa kuin EU:ssa (vrt valmista tiskikoneet tai pesukoneet Turkissa tai Marokossa kun Tsekissä tai Espanjassa pitää maksaa hiiliveroja).

Kiina valmistaa ja kuluttaa 50 % tai ylikin globaalista rosterista. Kiinan tuoreimmat elvytyspaketit toivon mukaan ohjaavat kiinalaista tuotantoa takaisin Kiinaan, ettei sitä enää hintadumpata Eurooppaan niin paljoa. Toivotaan toivotaan Outokummun kannalta surkean markkinatasapainon hieman parantuvan tulevaisuudessa.

Markkina on (hetkellisesti :man_shrugging: :rofl: ) surkea, mutta analyytikot kaikki ainakin neutraaleita:

On tuota osakekurssia aika pahasti poljettu

9 tykkäystä

Jotkut EU-asiakkaat maksavat preemiota, useimmat maksattavat planeetallamme, filosofoi Outsan CFO.

Some European consumers are paying a premium for low-emissions stainless steel, a top executive of Outokumpu told Fastmarkets on Monday September 23.

The investment in technology to lower carbon emissions is a “license to operate,” Schaar said on Monday. “If we do not invest, it will come back to us as a cost.”
“Who will pay the green steel premium? It is us; it is our planet,” Schaar said.

The company has sold between 10,000-20,000 tonnes of the product since launch, mostly to European customers.

5 tykkäystä

Hox !
Huomenna torstaina Outsan pre-silent.
Edellinen jäi itselläni välistä, joten ensimmäistä kertaa pääsee kuulemaan uutta CFO:ta.

Hiljaista jaksoa edeltävä puhelu torstaina 26.9.

Ennen kolmannen neljänneksen tuloksen julkaisua Outokumpu järjestää hiljaista jaksoa edeltävän puhelun 26.9. klo 15.00. Tilaisuudessa esiintyy talous- ja rahoitusjohtaja Marc-Simon Schaar. Tilaisuus on englanninkielinen.

Ilmoittauduthan alla olevasta linkistä.

9 tykkäystä

Joo tänään tosiaan on taas puhelu. Mä en pääse langoille, kun on Kemiran cmd samaan aikaan. Laittakaahan tänne huomioita, jos joku kuuntelee pre-silentin.

Markkina- ja makrotilanne nyt on jatkunut vaisuna ja erityisesti Euroopassa, joten mielenkiintona lähinnä se, että kuinka P-A tilannetta kommentoidaan ja sanotaanko jotain Ferrochromen yhden uunin käynnistämisestä. Sen aika lienee kuitenkin vasta Q3-tuloksen yhteydessä?

Täältä muuten löytyy yhtiön tuore sijoittajapinkka kohdasta Muut sijoittajaesitykset: 2024 | Outokumpu

7 tykkäystä

Vähän rätisi linjat mutta nauhoitus tullee jossain vaiheessa eetteriin. Yhteensä noin 15 min lyhyt.

3Q2024 Ohjeistus kaikkine laveuksineen ja tarkennuksineen pitää
Markkinoista Europe vähän kehittynyt parempaan, Americas soft

Ehkäpä tästä voi päätellä, 4Q2024 tulee olemaan jälleen heikko kvartteri, “similar” tai “stable”.
Tuskin tässä vaiheessa mikään radikaalisti muuttuu
-Europe slight development, USA soft
-jakelijavarastoihin kertynyt Euroopassa tavaraa
-pitkän aikavälin tuontia tulee
-kustannukset hallinnassa, ml romu

Tarkempia muistiinpanoja:

Americas puoli on soft
-jakelijavarastot pysyneet matalina
-US BKT ok mutta muistutti kuitenkin että BKT:stä palvelut iso ja teollisuus pieni. Ts teollisuus voipi olla sitten heikompi kuin BKT
-tulevat pressanvaalit vaikuttavat epämääräisesti
-olikos niin että Canada laittaa vastaavaa tariffia kasaan kuin US/MX jo on
-tuontia ollut vähän enemmän, valuu sisään viiveiden kautta

Eurooppa
-palaamassa lomakaudelta
-lakon (ts Acerinoxin lakon) aikaista tavaraa virtaa sisään
-jakelijavarastot ok, eli tainneet nousta kevyemmästä tilanteesta
-loppukuluttajat: ei taida olla piristynyt, Auto matalan stable ja Consumer antaa odottaa. Teollisuus meno ohi jos sitä kommentoitiin

FeCr
-asiat kuten ennenkin, yksi uuni kiinni

Kommentteja ohjaukseen ja muuhun 2Q2024 yhteydessä kerrottuun:
-3Q2024 volume stable = in-line, Eurooppa hieman kehittynyt, Americassia vaivaa softness
-scrap market “improved” ts voi tulkita helpottunut, saatavuus ollut ok
-maintenance, 3Q higher kuin 2Q kuten indikoitu
-3Q “costs well managed”
-net timing & hedging, gains kuten indikoitus
-NWC:tä ilmeisesti rakennettu Tornion 4Q2024 ylläpitoa silmällä pitäen
-EBITDA-ohjeistus, lavea “stable or higher” pitää

Kyssäreitä ei ollut kuin Morganin Stanleyltä & JP:ltä
-3Q Calvertin toiminta ollut “stable and good”, aiemminhan ollut jotain häikkää
-Europen de-stocking kysymykseen vastasi vaan että ei 3Q2024 eikä vastannut kysymykseen 4Q2024 osalta mahdolliseen de-stockkin tarpeisiin tai sellaisen mahdolliseen hintavaikutukseen
-jotain kysyttiin Meksikon tulleihin liitttyen, ilmeisesti tariffivaikuksiin Calvert → Mexinos → Calvert → Mexinos liittyen, mutta “not so significant impact”

32 tykkäystä

Tuollaisiakin tulee jatkossa…

Outokumpu lanseeraa uuden julkaisukategorian – Sijoittajauutiset

Outokumpu, vastuullisen ruostumattoman teräksen johtava tuottaja, lanseeraa uuden julkaisukategorian, Sijoittajauutiset. Sijoittajauutisissa yhtiö julkaisee aiheita, jotka kiinnostavat erityisesti sijoittajayhteisöä. Outokumpu jatkaa lehdistötiedotteiden julkaisemista entiseen tapaan ja pörssitiedotteiden julkaisemista asiaankuuluvan lainsäädännön ja ohjeiden mukaisesti.

Sijoittajauutisia julkaistaan uudessa kategoriassa 1.10.2024 alkaen. Liity jakelulistalle alla olevasta linkistä.

9 tykkäystä

OUTOKUMPU

Jefferies inleder bevakning på Outokumpu med köp och riktkurs 4,50 euro (Finwire)

2024-09-30 07:09

Jefferies inleder bevakning på Outokumpu med köp och riktkurs 4,50 euro

newsroom@finwire.se
Nyhetsbyrån Finwire

5 tykkäystä

Näköjään Jefferies lopettanut Outsan seurannan kun on sen uudestaan aloittanut.
Jefferies: 4,50 EUR & Buy

Reuters
Jefferies sees 2025 earnings rebound for steelmakers Aperam, Outokumpu
Sep 30, 2024 at 7:29 am GMT

** Jefferies initiates Aperam APAM.AS and Outokumpu OUT1V.HE at “buy”, expecting a substantial earnings rebound in 2025 for the two European stainless steel producers

** It cites stronger balance sheets, structurally lower carbon footprints translating to low capital needs for decarbonisation, cost leadership and lean working capital management

** It also likes their vertical integration, as well as Aperam’s high dividend yield and Outokumpu’s share buybacks

** The two companies face low pressure from cheap Asian imports for non-commoditised products, the broker adds

** It says companies with exposure to the U.S. - Outokumpu has an over 20% market share, Aperam 30% - will benefit from a more protected and stable market supported by government funds

** EU mills will also benefit from the implementation of the bloc’s Carbon Border Adjustment Mechanism, aimed at protecting EU stainless steel products from cheaper and more polluting Asian imports, it adds

** Outokumpu shares are up 1.8%; Aperam rises 4.5% after it also said it expects Q3 results slightly above those of Q2

10 tykkäystä

Aperam pitää ohjeistuksensa ennallaan, eli “slightly higher”. Joka tosin Stainless & Electrical Europe osalta on “lower”. Joka tosin sisältää sähkölevyn… Vrt Outsan “similar or higher”.

Tyyliinsä on firma kyennyt kultivoimaan tarvittavat prosessit luomalla sellaiseksi, että ao näkemys on annattevissa paitsi edellisen osarin yhteydessä myös vahvistettavissa näin kvartterin viimeisenä päivänä. Vaikka tiedämme toki että kvartteri on kesken…

Tosin tässä muistutetaan mitä on ohjeistettu, mutta tulkitsen kuitenkin että tämä on vahvistus että vanha ohjeistus on validi…


https://www.aperam.com/sites/default/files/documents/Aperam_Q3-24_Update-1.pdf

8 tykkäystä

Kauppalehden artikkeli maksumuurin takana. Haastateltu Inderesiä ja Osuuspankkia.
Vastaus otsikon kysymykseen oli ilmeisesti, että kumpaakin :money_mouth_face:

Ainut oikeasti mielenkiintoinen havainto artikkelissa oli, että Proprius partners on ostanut Outokumpua treidatakseen osakkeella:
”Outokummun osinkotuotto on melko suuri, kurssi tuli alas suhdannesyistä ja yhtiö on lähes velaton. Keväällä kun rahasto perustettiin, haluttiin jotain vähän suhdanneherkempääkin mukaan”, Heikkilä luettelee valintaperusteita.

4 tykkäystä