Outokumpu - Jatkuvaa vuoristorataa vai vakavasti otettava sijoituskohde?

Koska oletan sinunkin olevan osakkeenomistaja, niin olisiko kivempi käyttää Me -muotoa, yhtiön johdon sijasta.

Minulle ihan sama, tulevatko hyvät uutiset sisältä vai ulkoa, kunhan tulevat!

Kyllä Me osakkeenomistajat kuitenkin tiedämme, mikä on yhtiön johdon ansiota ja mikä on ulkopuolisten tekijöiden aikaansaannosta. Tärkeintä on kuitenkin, että yhtiö menestyy.

Eikös niin, että Meille osakkeenomistajille hyvä uutinen!

1 tykkäys

Muutama kommentti tähän hiilitulliasiaan:

  • Ei ole yllättävää, että hiilitullia suunnitellaan. Tämän suuntaista viestiä on tullut jo jonkin aikaan. Asia on kuitenkin todennäköisesti myös melko politisoitunut ja esimerkiksi jotkut ovat spekuloineet, että tämmöistä tullia ei uskalleta laittaa, koska pelätään miten esim. Kiina vastaa. Keskeisenä kysymyksenä on, voiko tämä johtaa jonkinlaiseen vastatoimeen, kun on selvää, että kuka tässä olisi hyötyjän asemassa.

  • Vielä on epäselvää, että minkä scopejen (1,2 ja 3) päästöt sisällytettäisiin näiden piiriin. Tällä on vaikutusta siihen, miten suuri ero on Outokummun ja muiden toimijoiden välillä. Mielenkiintoista on myös, että miten nämä pystytään määrittelemään ja miten koko laskentamekanismi rakennetaan.

  • Suoraan päästöjen perusteella Outokumpu toki olisi hyötyjän roolissa, kun tiedetään heidän maltillisemmat päästöt vs muut

  • Kolikossa voi kuitenkin olla kääntöpuoli esimerkiksi sähköveron suhteen. Voidaanko tämmöistä tukea perustella, jos tilannetta tasataan päästöjen kautta? Tämä asia on ollut tapetilla hiilitulleihin liittyen. Jos tämä “tuki” poistuisi olisi sillä osin mahdollisia hiilitullin aiheuttamia hinnan korotuksia neutralisoiva vaikutus. Tämähän oli kaiketi se syy, miksi Eurofer veti esityksensä pois hiilitulleista aikoinaan.

  • Päästöoikeuksien osalta Outokumpu on viime vuosina ollut käsittääkseni nettosaaja, kun ilmaisia päästöoikeuksia on jaettu teollisuudelle. Todennäköisesti keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä yhtiö kääntyy kuitenkin netto-ostajaksi. Hiilitullit todennäköisesti ajaisivat päästöoikeuden hintaa ylös, jolloin netto-ostajan kustannukset nousisivat.

Summasummarum: tässä asiassa on vielä monta kysymysmerkkiä. Mielestäni voidaan ajatella, että vähempi päästöisenä tuottajana yhtiö olisi hyötyjänä, mutta samalla pitää myös huomioida mahdolliset kustannuspuolen vaikutukset. Mielenkiinnolla seuraan kuitenkin millainen kokonaisuus tästä muodostuu. Ei puhuta ihan yksinkertaisesta tai pienestä asiasta, kun huomioidaan mihin kaikkeen hiilitullit voi vaikuttaa :thinking:

10 tykkäystä

Näin varmasti.

Olisi kuitenkin kovin yllättävää, mikäli pohdinnassa oleva hiilitulli voisi päätyä Outokummulle negatiiviseksi kun yhtiö on kovin aktiivisesti kertonut alhaisista CO2-päästöistä suhteessa Kauko-Idän kilpailijoihin.

Arkijärjellä ajateltu hiilitulli olisi epäonnistunut, mikäli se ei hyödytäkään vähäisiä päästöjä. Vaikea kuvitella, että EU-asettaisi tullit, jotka eivät todellisuussa rankaise CO2-päästöistä vaan olisi tekele, jonka tarkoitus olisi vain fiskaalinen.

Itselläni ei riitä osaaminen arvioida päästökaupan mahdollista vaikutusta lopputulokseen.

2 tykkäystä

Mielenkiintoinen aihe kaikenkaikkiaan. Muutama kommentti ilman mitään suurempaa tietoa:

  • Tosiaan nämä hiilitullit ovat varmasti hyvin poliittinen asia ja tulos voi olla lopulta melkein mitä vain täältä Suomesta katsottuna. Etenkin kun otetaan mukaan EU kauppapolitiikka muiden maiden kanssa. Näistä ei voi tosiaan sanoa muuta kuin että voivat olla todella arvaamattomia prosesseja
  • Voisi kuvitella että scope 1&2 olisi tarkkailun kohteena. Scope 3 voisi olla hivenen haastava kun pitäisi tuntea tuotteiden reitti (ja raaka-aineiden). On myös mielenkiintoista huomata että Outokummulla nimenomaan scope 3 päästöt ovat suurimmat (ja sekin sisältää vain upstream??) - lähde: Sustainability data | Outokumpu
  • Juurikin näin ja myös scope 2 osalta Suomen sähköverkko on melko puhdas. Ja heillähän on mm. osuuksia tuulivoimasta ja ehkä tulevasta ydinvoimasta. Eli scope 2 heidän on suhteellisen helppoa saada täysin päästöttömäksi. Scope 1 sisältöä täytyy kaivella vähän enemmän - tässä tosin hyvä huomata että sisältää myös heidän kaivostoiminnan, eli voiko olla niin että iso osa scope 1 päästöistä tulee siltä puolelta?
  • Taitaa olla melko pieniä nämä tuet - 20M€ vuonna 2016 Ylen mukaan ( Yle selvitti pitkään piilossa olleet verotuet: Suomen valtio antaa satoja miljoonia euroja pörssiyhtiöille, jotka maksavat samaan aikaan jättiosinkoja | Yle Uutiset | yle.fi).
  • Edelleen viitaten heidän melko pieniin scope 1 (ja 2) päästöihi tämä ei välttämättä niin suuri ongelma?

Olen kyllä ihan samaa mieltä että haastavia asioita nämä ja erityisesti miten nämä säännöt tulevat kehittymään. Tosin voisi kuvitella että kun näitä raportointeja ja sääntöjä kehitetään, niin melko piankin voidaan olla tilanteessa että näitä voi melko suoraan seurata.

Tuo scope 3 oli hivenen yllättävä Outokummun osalta (ja siis vain upstream part). Toinen yllättävä oli kun tuolta katsoi miten toimittavat tuotteet. Eli tuon sustainability datan mukaan yli puolet lähtee kuorma-autolla. Meritse lähtee vain noin 27% (vuonna 2018 meritse 38%), eli tämän perusteella Tornion sataman tilastot eivät kerro kovinkaan paljoa tuotannon/myynnin sujumisesta. Mahtaakohan toimitus kuulua Outokummun vastuulle?

6 tykkäystä

Ohessa linkki Euroferin viestiin,

huoli on että Carbon Border Tax sinisilmäisesti toteutettuna vie nykyiset “edut” pois, ja tuo tilalle kustannukset, samalla kun tuoja välttyy noilta veroilta tuomalla oman tuotannon puhdasta laitaa tai että suhteessa tuojan kokonaistoimintaan (esim EU-vienti 5% kokonaistuotannosta) vero olisi mitätön ja kokonaisuuteen upotettavissa. Kun taas toimialan puhtaimmat - EU - toimijat tulisivat isolta osalta toimintaansa sanktioiduksi.

Esimerkiksi, vaikkapa jos EU-toimija saisi ylimääräisiä kuluja maksettavaksi 50 MEUR (100% EU toimintaa), samankokoinen mutta vain 5% EU-alueella tuoja maksaisi 2,5 MEUR. Raha olisi pois EU-toimijan kilpailukyvystä ja kehittämisestä. Eli 47,5 MEUR häviäisi EU-toimijalta samalla kun tuojalta 2,5 MEUR.

Ja jos EU-tuotanto sanktioidaan poistamalla ilmaiset päästöoikeudet, puhtaamman EU-tuotannon kulut kasvavat, mutta voit tuoda sitten likaisesta rosterista tehdyt valmiit tuotteet ilman sanktioita EU-alueelle (esim pesukone) koska hiilitulli ei ulotu kovin syvälle ainakaan alussa asian monimutkaisuuden takia. Näin kannustetaan hiilivuotoon, ts juuri päinvastainen vaikutus tavoiteltuun nähden.

Mielestäni teollisuus haluaa tasaisempaa pelikenttää, ja aluksi innostuikin hiilitulleista. Mutta kuten sanotaan, “devil is in the details”, ja näkevät nyt asian haastavana.

Mitä itse on poliitikkojen toimintaan katsellut, kovin tuntuu vaikea olevan nähdä montaa metriä eteenpäin, ja monet ovat ns urapoliitikkoja ilman yksityisen sektorin kokemusta. Siksi olen aina epäileväinen poliitikkojen hommiin. Varsinkin kun EU:lla on into kehittää EU-tason veromekanismejä rahan keräämiseksi ns suoraan eikä pelkästään 27 jäsenvaltiolta. Hyviä menokkohteita kun riittäisi enemmänkin kuin nykyiset, you know.

Ehkä mikä taas taklaa isointa hulluttelua on fakta, että terässektori on kuitenkin tärkeä sektori EU:ssa ja ennen kaikkea - myöskin EU:n sisäinen valmistava sektori todennäköisesti kärsisi haittaa jos hiilitullit rakennetaan väärin, ts poistamalla päästöoikeudet yms ja nojaamalla EU-hiilitulleihin. Siksi vain terästeolliisuus ei lobbaa, vaan viestiä vienee autosektori yms

A CBAM might provide this strengthened carbon leakage protection, but only if it complements free allocation at the level of the current benchmarks and addresses the shortcomings of the existing measures for a transition period

This paper clarifies the reasons why it is appropriate from environmental, economic and legal
perspectives to implement initially a carbon border measure as a complementary provision in
addition to the existing carbon leakage measures.

6 tykkäystä

Aivan, elon laskuopin mukaan asioilla on monesti etu ja takapuoli, aivan kuten esim. jenkkien terästulleissa aikoinaan(=halpateräs hakeutui entistä voimakkaammin EU:n alueelle länsimarkkinoita perinteiseen kiinalaistyyliin rampauttaen), ja miksei tietysti nykyäänkin kun EU seuraa hyvää vauhtia perässä, sittenkin, omalla tavallaan

Auttaako tämä projekti, korostan sanaa projekti, Outokumpua joskus tulevaisuudessa relevantisti “sähköaspekteissa” niin sekin jää nähtäväksi, hanke kun sai alkunsa vuonna 2007, jolloin energiamarkkinat ja maailma näyttivät kovin kovin erilaiselta kuin nykyään:

  • Outokummun ja muiden mukana olevien pörssiyhtiöiden kautta myös iso joukko suomalaisia piensijoittajia omistaa välillisesti Fennovoimaa. Outokummun, Fortumin, SSAB:n ja SRV:n osuus ydinvoimasta on noin neljännes.

  • Vaasan yliopiston rahoituksen ja laskentatoimen professorin Timo Rothoviuksen mukaan pörssiyhtiön omistajien kannattaa seurata tarkasti hankkeen etenemistä…

  • Fennovoiman ydinvoimalan rakentaminen varmistuu aikaisintaan vuoden kuluttua(=2022). Todennäköisesti aikaa tarvitaan vielä enemmän ennen kuin valtio päättää lopullisesti Pyhäjoen ydinvoimalan rakentamisluvasta.

Vaikka EU, komission kilpailuosasto espanjalaisjäsenineen, ennenkään varsinaisesti Outokummun asiaa ajanut vaan ennemmin päinvastoin(=Inoxum) niin onneksi Outokumpu ei ole EU-alueen ainut terästuottaja eli samassa veneessä on muitakin tuottajamaita kuin Suomi, onneksi.

Siksi sitä kauan odotettua “uusien aikojen tulemista” kannattaa kuitenkin piensijoittajankin odottaa…

…Jopa vaikkapa Mr. Dilu-Mali toimarina…
(Noh, myönnetään, myönnetään, tämän suunnatun takapiruna on kyllä melko satavarmasti ollut Mr. Vuorineuvos itse, sisäpiirin edunvalvojana.)

3 tykkäystä

Muuttujia on Outokummun kanssa paljon tällä hetkellä, kuten yltä voi lukea. Tekijöitä on useita, jotka nyt vaikuttavat Euroopan terästehtaiden toimintaan ja tuloksen tekokykyyn lähivuosina. Kirsikkana kakussa vielä poliittiset jännitteet, yms seikat.

Materiaalipula ainakin ohutlevyissä on valtava. Osa tehtaista myy kapasiteettia neloskvartaalilta hinnoittelematta ja osa tehtaista ei tarjoa spottia ollenkaan Q4 enää tietyissä tuotteissa.

6 tykkäystä

Tässä kohtaa lähinnä arpapeliä, jos kurssia vahtaa, voi olla tänään yhtä ja huomispäivänä hyvinkin pitkälti toista…

Ajatukset sanoo “lankeemuksen edellä” ja fiilikset “hould on your horses”.

2 tykkäystä

Mikä on pahinta mitä voi seurata, jaksatko elää sen kanssa jos niin käy? osuuspankki taitaa sanoa että 8.5€. itse en näe mitenkään varmana että tästä noustaan enempää ennen kun jo alamäki ehtii alkaa. eikös se laimenemisen jälkeen hinta näillä nurkilla pitänyt olla?!

2 tykkäystä

Kymmenen prossaa pois kurssista ja toinen mokoma tulevista osingoista, vuosittain…

3 tykkäystä

60/50… pelkästään toi korko kulujen lasku on aika iso asia. Ja oishan ne velatkin pitänyt joskus maksaa kassavirrasta.

3 tykkäystä

https://www.outokumpu.com/fi-fi/about-outokumpu/history-of-outokumpu

  • Vuosituhannen vaihteessa Outokumpu oli kansainvälinen monimetalli- ja kaivosyhtiö, jolla oli oma raaka-ainepohja ja 21 000 työntekijää ympäri maailmaa. Vuonna 2001 Outokumpu kertoi yhdistävänsä ruostumattoman teräksen toimintonsa tunnetun Avesta Sheffieldin kanssa uuden AvestaPolarit-yhtiön alle…

  • Vuonna 2012 Outokumpu osti saksalaisen Inoxum GmbH:n ThyssenKruppin ruostumattoman teräksen toiminnot. Vain seitsemän vuotta oli kulunut siitä, kun Outokumpu päätti luopua muista metalleista, kaivoksista ja teknologiasta sekä keskittyä ruostumattomaan teräkseen…

  • Kun Outokumpu hankki Inoxumin, isoja toimijoita oli käytännössä vain kolme – Outokumpu, Acerinox ja Aperam…

4 tykkäystä

Eilen tullut CRU:n kuukausirapska joka oli kyllä aikas positiivista luettavaa Kummun kannalta…

5 tykkäystä

Pystytkö laittamaan linkin?

1 tykkäys

Maksullinen joten en… Herra Gostowskilla varmaan access niin voi referoida. Mutta base pricessa hurjaa nousua toukokuussa ja hinnat korkeimmillaan 10 vuoteen.

5 tykkäystä

Niinpä, kaffe alkaa olla waffaa teräsrintamalla:

  • As for capacity replacement alone 25 steel producers are to shut down 12 blast furnaces as well as 8 converters, and 29 sintering machines before autumn winter; 22 other companies have to reduce total emissions by at least 30% per month…

  • As of June 1, 2021, the price of 99% chromium in China has increased by nearly $500 per ton.

  • And US are reporting the longest lead times since 1987!

Tuotantoa on Kiinasta tosin juurikin Indonesiaan vasiten aiemmin siirretty, syistä ilmastoa pilaavista…


Tässä piilee myös maailman kuin myös Outokummun & Co(=Ape/Axe) toivo, Yleä lainaten…?

  • Kiinan keskusjohdon on pakko vähentää saastuttavimpien kivihiilivoimaloiden käyttöä, jotta kaupunkien ilmanlaatu paranisi.

  • Kansa kun on altis kapinoimaan, jos hengitysilma on pilalla.


Laitetaan nyt samoilla lämpöisillä sitten tämäkin:

  • Who benefits from such a delay?

  • The reasons for this can, of course, only be purely speculative when viewed from the outside.

  • Are the Europeans still waiting for the visit of US President Biden and its outcome? Or why is the announcement of a long since made decision still delayed?

12 tykkäystä

Outokumpu, osake, jolla ei ole tähän mennessä ollut mitään arvoa omistajilleen, varsinkaan pitkäaikaisille…

Osakkeen omistaminen on ollut pelkkää, sanonko mitä, en tässäkäkään tilanteessa sano…

Moon vaan sitä mieltä, että tällaista suunnatua temppua ei tehdä ilman ilkeyttä, korostan sanaa ilkeyttä, ventisiä omistajia kohtaan…

2 tykkäystä

Olisitko halunnut osallistua osakeantiin? Vai halunnut maksaa yhtiön korkeaa lainakorkoa.

Kyllähän antiin olisi osallistua pitänyt, esim. Metsä Boardissa on vastaavanlaisia ns. “kuponkianteja” rahoitusjärjestelyjen nimissä ilman tuskaa tuntematonta suuntausta ollut…

Kuponkiannissahan voi merkkarit myös myydä, jos siltä alkaa tuntumaan.

Nythän sitäkään mahdollisuutta ei yksityissijoittajille suotu…

Myönnetään, antihintahan(=5,15 EUR) oli näin suunnattuna Outokummun kannalta varmasti parempi, mutta siinä samalla myös vain pientä osaa sijoittajista voittojenkotiuttamisagendassaan hyödyttävä.

Noh, yhtäkaikki, “sisäpiirin” voitot on nyt hyvinkin pitkälti kotiutettu taas kerran ja kun on rahan tarve tulee, tulee piensijoittajasta taas ystävä siintäkin…?

  • Jättiantien vastineeksi osinkoja on kuitenkin herunut vain vähän eli noin 250 miljoonaa euroa 11 vuoden aikana eli Saksan teräsfuusion jälkeen. Sijoittajat ovat jääneet ilman osinkoja kuudelta tilivuodelta samaisen 11 vuoden aikana.

  • Outokumpu ei siten ryhtynyt järjestämään laaja antia aikana, jolloin kannattavuus on vihdoinkin kääntynyt voitolliseksi.

  • “Kun taas yhtiöllä pyyhkii hyvin, niin ruokkivan käden voi unohtaa. Esimerkiksi suunnattu anti nakertaa luottamusta, ja toki tiedämme, mitä luottamuksen menettämisestä on tapana sanoa”.

Hitaasti sulaa, mutta kaitpa se sulaa lopulta tämäkin suunnattu karvastemppu, pakkohan se on.

Varsinkin näin ns. “supersyklin” alla.
:wink:

3 tykkäystä

SSABlle Credit Suisselta suositusnosto 36 kruunusta 47 kruunuun ja suositus ylipainota. Lienee jossain määrin samankaltaisia vaikuttavia tekijöitä kuin Outokummullakin, eli ei huono, sanoisi Uotinen.

6 tykkäystä