Osakesijoittaminen

Pääelantona sijoittaminen

Mun suunnitelma: Jään eläkkeelle tai siirryn merkittävästi kevyempiin töihin 2025.

  • Asunto maksettu tai lainaa jäljellä max 50k
  • 800k-1000k salkku tuossa vaiheessa kasassa, josta osinkotulo 40k brutto jonka turvin pärjään varsinaiselle eläkkeelle asti ilman lisätuloja
  • Virallista eläkettä tienattu 2025 noin 4k/kk brutto eli lisäkertymää ei enää tarvita. Voin alkaa nostamaan tuota eläkettä ilmeisesti noin 65 vuotiaana vuonna 2040, eli elintaso nousee siinä vaiheessa merkittävästi
  • Lisämausteena: yritän hommata 2025 eropaketin, kokoluokkaa 100k+ brutto ja siihen 20kk ansiosidonnaista 4500€/kk brutto jos muuta mielekästä ei löydy

Omalla “eläkkeellä” alkaen 2025 puuhastelen sitten salkunhoitoa, jotain muita omia bisneksiä tai muuta kevyttä konsultointia tai puuhastelua. esim. 2k/kk bruttoa ansiotuloa riittää mainiosti. Itse asiassa vähempikin riittää.

Tämän lisäksi tarkoitus opiskella ja harrastaa.

Eli nyt pitää pysyä suunnitelmassa tiukasti vuodet 2021-2025 ja sitten latu on auki.

Kun tämä Korona-vitsaus tästä helpottaa, olisin kiinnostunut osallistumaan in-real-life tapaavaan ryhmään jolla on suurinpiirtein sama tavoite ja sama aikataulu.

30 tykkäystä

Joo, Inderesin toimistolle dokamaan Sandelssia! :smiley:

16 tykkäystä

Kannatan samaa, mutta heille joilla on sama tavoite, vuodet vain 2040-45 haarukassa.

6 tykkäystä

Liityn tähän ryhmään ehdottomasti​:grinning_face_with_smiling_eyes::+1:

1 tykkäys

Koronavuoden ansiosta olisi mahdollista jo jäädä pois kokonaan työelämästä, mutta ei oikein vielä ole sellainen tunne että se olisi hyvä ratkasu, työ tasottaa tällähetkellä ihan hyvin perus perhearkea. Olenkin päätynyt siihen että teen töitä noin 25h/vk. Eläkeikään kuitenkin vielä 35 vuotta niin kerkiäähän sitä tässä vielä pohtia miten tän ajan käyttäis mieluiten. Tosin yrittäjänä helpompi muokkailla työmääriä, välillä voi tehdä enempi ja välillä vähempi.

6 tykkäystä

Tämä on mielestäni todella tärkeä pointti. Yllä joku mainitsikin että on hyvä miettiä mitä oikeasti haluaa perinpohjaisesti. Moni tuntuu tuudittautuvan “työ paha, vapaaherrana hyvä”-ajatteluun. Itsekin mietin asiaa nuorempana näin, vaikka itse asiassa nautin työstäni paljon.

Toki nämä on ovat filosofisia ja yksilöllisiä asioita. Elämän tarkoitustahan ihmiskunta on miettinyt maailman sivu. Itse alan taipumaan ajatukseen, kun se optio alkaa olemaan realistista, ettei se vapaaherrana olo tuo jotain galaksit räjäyttävää rauhaa, tyydytystä ja onnellisuutta.

Toki riippuu työstä, osa viihtyy paremmin kuin toiset. Mutta tavallinenkin työ voi tuoda hyviä asioita elämään; tyydytystä ongelmanratkaisusta ja tuloksista, kokonainen sosiaalinen verkosto ja ihmiskontaktit, virkistyspäivät, työmatkat joillekin voi olla kiva juttu, merkitystä, jne.

Lisäksi yllättävän moni työnantaja on joustava kun kertoo esimiehelle rehellisesti elämäntilanteestaan ja haluistaan. Joustoja voi löytyä.

Itselle ehkäpä tärkein huomio on ollut suhtautuminen työhön, nyt kun on kertynyt sukan varteen vähän. Sitä mukaa kun taloudellinen riippuvaisuus työnantajaa kohti kevenee, suhtautuminen työhön myös muuttuu rennommaksi. Työstä tavallaan voi nauttia enemmän kun sitä ei ota niin vakavasti?

Oli miten oli, pointtini on vain tuoda uusia näkökulmia aiheeseen jotka on hyvä pohtia läpi ennen kuin tekee lopullisia päätöksiä. Toisaalta olen myös sitä mieltä, että hyvin harva kuolinvuoteellaan ajattelee että olisinpa tehnyt enemmän duunia.

20 tykkäystä

Ikää 31, tavoite jäädä pois palkkatöistä 32-35 vuotiaana, mutta markkinoiden armoilla tässä ollaan. Sijoitettu vuodesta 2011 alkaen, ja alunperin tavoitteet olivat 45 tai 55 tienoilla, mutta suotuisan markkinakehityksen vuoksi tilanne näyttää valoisalta ( vaikka olenkin -10% YTD)

Tavoitteena olisi, että rahaa olisi käytettävissä 1500€ - 2500€ kuukaudessa riippuen missä päin maailmaa ollaan. Toiveena olisi pystyä olemaan ainakin puolet vuodesta jossain missä on enemmän valoa ja lämpöä. Voisi varmaan sanoa, että olen taloudellisesti riippumaton jos järjestelisin sijoitussalkun tuottamaan kassavirtaa, mutta tavoitteena on pääomss kasvattaa myös “eläkkeellä” ja en usko, että kykenen säännöllisesti saamaan, mitään +10% vuosituottoja, joten pääomaa tarvitaan vielä lisää. Nettosijoitusvarallisuus kun alkaa olemaan 750k-850k luokkaa niin uskon olevani tavoitteessani.

Jos en keksi parempaa suunnitelmaa, niin kassavirta on tarkoitus järjestää osalla salkkua osingoista ja vuokratuloista, mahdollisesti perustaa sijoitusyhtiö ja maksaa sieltä palkkaa tarvittaessa, ymmärtääkseni tämä onnistuu erittäin kevyellä verotuksella kun ei ole enään työelämässä ja summat ovat alle YEL rajojen. Noin puolet salkusta olisi edelleen “kasvuyhtiöissä” Jotka eivät välttämättä tuota mitään osinkovirtaa, mutta joissa näen hyvää pitkän aikavälin potentiaalia nostaa varallisuutta seuraavalle tasolle.

Tilanne nyt:

Salkku 550k
Sijoituslainat 60k

Sijoitusasunnot 180k
Sijoitusasuntolainat 120k

Sijoitusvarallisuus 730k
Nettosijoitusvarallisuus 550k

Omistusasunto (1/2) 150k
Omistusasunnon laina (1/2) 121k

Kokonaisvarallisuus (sis. omistusasunto) 880k
Nettovarallisuus (sis. omistusasunto) 579k

45 tykkäystä

Vaikka itseänikin aihe ammattimaiseksi sijoittajaksi ryhtymisestä joskus tulevaisuudessa liippaa, niin mielestäni sille on jo ketjunsa, että millä tavalla aikoo homman toteuttaa vuoteen XX mennessä. Esim. “Tavoitteesi sijoittamalla”.

En tiedä olenko ainot, mutta minua kiinnostaisi tässä ketjussa enemmän ne, jotka jo ovat siirtyneet tähän tai ovat ihan maalin tuntumassa. Ja enemmän kiinnostaa oikeastaan se, että mihin tällaisessa asemassa olevat ihmiset käyttävät aikansa, kuin se, että mikä oli vuosituotto viimeisen 10 vuoden aikana, koska itse sijoituspuoleen on ketjuja jo paljon.

Toki ongelmana on vähän se, että päätoimisia sijoittajia taitaa olla melko vähän ja siihen tähtääviä puolestaan todella paljon.

12 tykkäystä

Tavoitteeni oli jäädä pois työelämästä joskus nelikymppisenä. Sain kuitenkin potkut 36-vuotiaana kolmentoista palvelusvuoden jälkeen. Työllistymisnäkymien ja etenkin motivaation oltua huono päätin jättäytyä sivuun enkä ilmoittautunut työttömäksi. Varallisuutta oli ehkä 180-190k, josta osakkeissa 66k. En ole koskaan tehnyt laskelmia rahojen riittävyydestä vaan ajatellut, että sitten on uuden suunnitelman aika, jos pää tulee vetävän käteen.

Tavoitteeksi laitoin, että kuudella tonnilla vuoden pärjäisin. Siitä on nyt reilu kolme vuotta ja kahtena ensimmäisenä vuonna alitin budjettini noin kymmenellä prosentilla. Koronavuonna jäinkin alle neljän tonnin, kun melkein kaikki menot peruuntui.

Aluksi suunnittelin kaikenlaista puuhaa ja pari ensimmäistä viikkoa tulikin paljon tehtyä, mutta kun elämäntahti hidastuu myös tekemisen tarve vähenee. Lenkkeilyyn olen pyrkinyt panostamaan ja kotitöitä teen aiempaa ahkerammin. Netissä surffailuun kuluu kuitenkin suurin osa päivästä ihan huomaamatta, perhettä ei ole. Olen budjetoinut vuodelle kaksi lyhyttä ulkomaanmatkaa ja talvelle kolmen viikon reissun. Päivämatkoja teen Suomessakin ja etenkin kesäkaudella kuluu paljon aikaa jalkapallokentän äärellä lähinnä junioripelejä katsellessa (niihin ei myydä pääsylippuja).

Viimeiset 12kk on opettanut, että yllättävän nopeasti laiskalla erakolla kuluu aika ihan kotikulmillakin. Taas viime yönä näin unta edellisestä työpaikasta ja olihan se helpotus puoliltapäivin herätä ja muistaa että se on takana ja jäljellä olevia lomapäiviä ei enää tarvitse laskea. Itselle tämä elämäntyyli sopii mainiosti, mutta en suosittele kellekään muulle (joidenkin pitää yhteiskuntaakin pyörittää).

37 tykkäystä

Mulla on eläkediili, jolla pitäisi päästä ihan kelpo eläkkeelle kolmen vuoden kuluttua, jos haluaa. Ajatus oli alun perin, että jatkaisin duunissa vähän pidempään, jotta saan kerättyä sen verran massia, että voin shoppailla sitten osingoilla, kun liehun sifongeissani Ranskan Rivieralla. Mikäpä hätä tässä eläkkeelle, kun duuni on mieleistä, olin ajatellut.

Koronan myötä on tullut mahdollisuus nauttia vapaasta, työt on olleet seis suunnilleen vuoden. Ei tämä nyt hassumpaa hommaa ole ollut tämä leppoistaminenkaan, ei paina aikataulut niskaan yms. Samalla on ollut aikaa panostaa sijoitusomaisuuden hoitoon. Olen alkanut mettiä, että entäpä, jos ottaisikin eläkediilin vastaan eturajassa, olisi huoleton, taattu elanto. Ja käyttäisikin sijoitustuottoja siihen, että alkaisi toteuttaa itseään yrittäjänä, omana pomonaan.

Siis tavallaan ehkä laveasti katsottuna minulla olisi aika lähellä se, että voisi heittäytyä sijoitustuotoilla elämään. Mutta toisaalta siksi kai töitä tehdään, että on kivaa, sopivan haasteellista tekemistä, ja saa vieläpä rahaa tekemisistään? Olisiko se sitten niin paljon hienompaa, että liihottelisi menemään ja olisi itse aina maksumiehenä (meinasin sanoa maksunaisena, mutta siinä oli huono kaiku), kun jotain kiinnostavaa tehdään? Elämä on kuitenkin parhaimmillaan ainaista oppimista ja yhteistyötä muiden ihmisten kanssa, miksi olisi niin huono, jos siitä maksettaisiin rahaakin? Usein on niin, että et oikeasti edes pääse kiinni ns. pro-tason hommiin, ellet tee niitä työksesi. Sijoitustuotoillahan voi vaikka kasvattaa puutarhaa vapaa-aikana, ostaa kaikkia uusia, kivoja juttuja jne. Aika köyhäilyltä suoraan sanottuna kuulostaisi, jos alle parin miljoonan salkun tuotoilla pitäisi elellä. Kauhea stressi, että saisi itselleen edes vakaan viiden tonnin kuukausitulon, vai haluaisiko joku oikeasti elellä vähemmällä? Millä ylläpidätte kartanoa, ostelette kivoja autoja, veneitä, prätkiä, hevosia, millä makselette golf-reissut ja skimbareissut yms? Vai olisiko onni sitä, että rahat riittäisi juuri ja juuri elämiseen, eikä tarttis ikinä poistua velattoman kontulalaiskaksion turvasta rahvaan joukkoon töitä tekemään?

11 tykkäystä

Kiinnostava tarina sulla. Sisältääkö tuo kuusi tonnia asumisen kulut? Hämmästyttävän vähällä rahalla tulet toimeen. :open_mouth: Hatunnosto

Eihän töiden tekeminen ole mitenkään pois suljettua vaikka talous olisi jo turvattu sijoitustuotoilla. Antaa mennä vaan jos mieli tekee. :slight_smile: Jostain syystä taloudelliseen riippumattomuuden ajatukseen usein yhdistetään olettama, että sitten ei tehdä enää mitään, pelkkää laiskottelua päivästä toiseen. Ei sen niin mustavalkoista tarvitse olla. Ihminen voi edelleen toteuttaa itseään mielihalujensa mukaan ja luultavasti jopa paremmin, kun on vapausasteita.

3 tykkäystä

Kyllä sisältää myös asumisen kulut. Mulla on velaton kerrostaloyksiö. Vastike+netti+vakuutus+vesi+sähkö on noin 183€/kk.

22 tykkäystä

Meillä käy siivooja kaksi kertaa kuussa. Maksaa 109e kerta. Ja mä luulin olevani pihi.

4 tykkäystä

Sori, nyt tuli repeiltyä. Jos maksaa siivomisesta kuussa 200 euroa, pihiys on eeeerittäin kaukana. Voisin väittää että tuo on täysi vastakohta. Jos itse nuin tekisin kuvailisin itseäni tuhlariksi. Jos olisi varaa niin varmasti nuin tekisinkin, ei siinä.

26 tykkäystä

Arjen luksusta. Juuri aamupäivällä kävi siivooja, itse pakersin etätöitä samalla. Hinta on n. 75 euroa/kerta ja siitä vielä kotitalousvähennys pois.

Sorry offtopic.

5 tykkäystä

Ensimmäinen viesti myös! :slight_smile:

En ole vielä heittäytynyt sijoitusten varaan, vaikka mahdollisuus siihen olisi ollut jo jokunen vuosi. Jossain vaiheessa on varmasti edessä, yhdistettynä muuhun mielenkiintoiseen tekemiseen, joka voi hyvin liittyä nykyiseen (mielestäni erittäin mielenkiintoiseen) työhön.

Reilu 40v ikää. Kaikki rahat ansaittu itse. Valmistumisen (DI) jälkeen melko nopeasti parin kollegan kanssa yrittäjäksi IT-alalle. Pari vuotta ilman palkkaa, onnistui melko hyvin “kituuttamalla” opiskelijabudjetilla. Sen jälkeen melko matala palkka yhdistettynä maltillisiin osinkoihin yrityksestä seuraavat noin 10v. Ensimmäiset, pienet, sijoitukset näiden tulojen avulla 2012 Seligsonin rahastoihin.

Pääomasijoittaja mukaan yritykseen noin 10 vuotta aloittamisen jälkeen. Tässä yhteydessä varmaan Suomen mittakaavassa henkilökohtaisesti taloudellinen riippumattomuus. Tästä jotakuinkin 6 vuotta myöhemmin… Sijoitussalkku noin 7.5M, joka muodostuu pääosin yhdysvaltalaisista ja pohjoismaisista listatuista yrityksistä sekä ETF:stä (pääosin laajasti hajautettu maailmalle, kehittyville markkinoille ja Kiinaan). Tämän lisäksi käteispaino, joka ei ole ihan mitätön, ja suurin omistus todennäköisesti vielä perustamassani yrityksessä.

Olen jo nyt ansainnut enemmän kuin mitä ikinä olisin parikymppisenä kuvitellut. Paljon työtä, asumista ulkomailla, matkustamista (mm. noin 140 lentoa vuodessa viimeisten viiden vuoden ajan ennen Koronaa)… mutta toki mukana myös paljon onnea.

Kulutustottumukset muuttuneet “jonkin verran” tulojen ja varallisuuden kasvun myötä. Alkuvaiheessa yrittäjänä en kokenut oikeastaan jääväni mistään paitsi eläessäni muutamalla satasella kuukaudessa opiskelijabudjetilla. Nyt on vaikea ymmärtää miten tässäkin ketjussa oltaisiin jäämässä satojen tuhansien salkulla ja sen tuotolla pois palkkatöistä…

PS. Siivojaa käy kaksi kertaa kuussa, enkä tieda mitä maksaa…

71 tykkäystä

Tähän on helppo vastata, koska on oma tavoite. Satojen tuhansien salkulla saa saman verran osinkoa kuin palkkatyöstä palkkaa, ja palkkatyöstä sentään saa sijoitettua lisäksi. Pakkohan sen on sitten riittää kun ei tarvitse sijoittaakaan enää niin paljoa. :wink:

8 tykkäystä

Itseasiassa se, että tilillä on miljoonia, ei auta yhtään. Kyse on siitä, kuinka hallitsee omaa talouttaan. Tulot pitää olla isommat kuin menot. NBA pelaajat tienaavat kaudessa keskimäärin 8 miljoonaa ja 60% on persaukisia viidessa vuodessa. Joten ole tarkkana :wink:

“About 60 percent of NBA players file bankruptcy within five years of retirement after making more money in 1 year than most people make in a lifetime.”

23 tykkäystä

Olen samaa mieltä. Periaatteessa milin salkku riittäisi melkein kaikille niin kauan kuin riskienhallinta ja menopuoli toimivat.

6 tykkäystä

Minulla hieman samankaltainen tilanne, toki olen vaan vapaalla töistä tämän vuoden ja jatko punnittava vielä. Täytyy takaraivossa pitää se, että olemme eläneet poikkeusaikoja nyt vuoden ja tämä saattaa näyttää liiankin helpolta.

Itselläni menee aika vapaasti hommat eli harrastelen paljon ja puuhailen kaikkea, mutta sivussa aina ehkäpä 3h päivästä menee tähän hommaan. Alkaa vähitellen mielikin vapautua ja nautiskella keväästä ja kesän tulosta, elämä maistuu hyvälle.

Ihan mukavaa puuhaa niin kauan kunnes alkaa oikea karhumarkkina ja siihen on varauduttava. Onneksi tässä on herätyksiäkin välillä ollut eli ei ihan pumpulissa elellä.

5 tykkäystä