Osakesijoittaminen

Pääelantona sijoittaminen

Tavoitteesi sijoittamisella -ketjussa keskusteltiin, että olisi mukavaa jutella omassa säikeessään aiheista, jotka liittyvät sijoituksilla elämiseen. Jotkut ovat siinä elämäntilanteessa jo nyt, toisilla se häämöttää ehkä mahdollisuutena tai tavoitteena jossain tulevaisuudessa.

Itse olen myös pohdiskellut asiaa. Olen vähentänyt jo päivätöitä. Jossain vaiheessa luultavasti irrottaudun kokonaan nykyduunista, joka on aika hektistä. Taloudellisesti se alkaisi pikku hiljaa olla mahdollista. Sijoittamisen rinnalle on mahdollista myös kehitellä jotain pikku projekteja, mistä voi saada lisätuloja. Jos on sellaiseen kiinnostusta.

Päivätöiden jättämisessä on omat haasteensa. Olen funtsinut, että kannattaa panostaa harrastuksiin ja kehittää muita säännöllisiä juttuja arkeen. Ihmissuhde verkostoihin pitää myös panostaa, jos ei ole päivätyön tarjoamaa työyhteistöä.

Tähän aiheeseen liittyy tosi paljon kaikenlaista. “Vertaistuki” ja toisten kokemukset voivat olla tosi hyödyllisiä, jos tähtää tällaiseen elämänmuutokseen. Ei ole välttämättä helppoa “katkaista napanuoraa” ja heittäytyä omilleen. Olisi huippua, jos tähän ketjuun saataisiin niiden ihmisten kokemuksia ja näkemyksiä, jotka jo elävät sijoittamisella.

Ketjun nimi on pääelantona sijoittaminen ja se tarkoittaa sitä, että ihmisellä voi olla muitakin töitä tai tulonlähteitä rinnalla, vaikka sijoittamistoiminta muodostaisi talouden perustan. Ketjussa ei siis ole tarkoitus käsitellä pelkästään elämäntyyliä, jossa kaikki työnteko on kokonaan lopetettu.

Mitä ajatuksia teillä muilla on tästä? :slight_smile:

76 tykkäystä

Haluaisin kuulla mietteitä niiltä ketkä ovat jo jääneet ja ketkä ovat mahdollisesti jäämässä elämään sijoituksillaan.

Missä iässä jäit tai suunnittelet jääväsi pois työelämästä?

Paljonko olet varannut rahaa per vuosi elämiseen tai kokonais omaisuus?

Kuinka nopeasti pääsit tavoitteeseesi? (sijoitusaika)

Oletko täysin velaton?

Mitä ajattelit tehdä kaikella ajalla?

14 tykkäystä

Omat ajatukset ainakin tällä hetkellä kulkevat hieman @lazyway :n polkua. Toiveissa siirtyä 4 päiväiseen viikkoon aluksi, ei sinänsä houkuta lopettaa suht mielekästä työntekoa kokonaan. Nykyisessä elämäntilanteessa lisäsäästäminen salkkuun vs. salkun odotettu tuotto on hyvin pientä joten lisäsäästön varaan en laske. Periaatteessa 4 pv työviikko riittäisi todennäköisesti päivittäisiin menoihin.

  • Salkku on nyt reipas 220k eli tällä hetkellä kokonaan poisjäänti ei ole realistinen. Mutta hyvällä onnistumisella se voi olla n.10v päästä jo järkevähkön kokoinen ilman lisäsäästöjäkin. Syön kuormasta nykyään aika harvoin.

  • Ikää 34 ja lapset pieniä. Töissä varmaan hyvä perustella myös 4pv työviikkoa kotona tarvitulla ajalla, en varmaan salkun kokoa ota puheeksi motivaattorina.

  • Salkku ei siis riitä millään kattamaan menoja, mutta olen harkinnut tuota 4pv viikkoa jo lähivuosina sillä ajatuksella, että palkasta ei tarvitsisi säästää enää enempää.

  • Velkaa on n. 100k€ (asuntolaina)

  • Lisääntyneen ajan tuhlaamisen en usko olevan ongelma.

  • Ystäväpiirini on sellainen, että tuskin tulee muutakuin positiivista kommenttia mahdollisen keventämisen jälkeen.

  • Lisäyksenä vielä, että sijoittamiseen käyttämääni aikaa en aio vähentää sillä tämä on tärkeä harrastus. Pidän sijoittamista ns. päättymättömänä pelinä ja inhoan sanontaa, että voitto/tappio ei ole toteutunut ennen myyntiä. Mielestäni sijoittaja tekee päivittäin päätöksen pitää/myydä/ostaa jokaisen salkussa olevan osakkeen kohdalla.

Missä vaiheessa sitten kokonaan pois töistä? Sen tietenkin aika näyttää, mutta motivoiko pikkasen yli keskituloista työnteko enää jos salkku menee esimerkiksi miljoonan yli? Olen sitä hieman miettinyt, koska uskoisin sen olevan jossakin vaiheessa vääjäämätön lopputulos. Sen enempää en ole asiaa näin pitkälle pohtinut, koska olen huomannut, että elämässä tuppaa tapahtumaan kaikenlaista. Yritetään nyt ensin päästää irti 5. työpäivästä.

Edit: Ja varoitus lukijoille, kun minä alan miettimään tällaisia, ollaan todennäköisesti aika huipuilla arvostustasojen suhteen.

44 tykkäystä

Missä iässä jäit tai suunnittelet jääväsi pois työelämästä?
Keikkailin freelancerina (ja ulkosuomalaisena) 50…71v.

Paljonko olet varannut rahaa per vuosi elämiseen tai kokonais omaisuus?
Yritän syödä kuormasta mahd paljon mutta tämä rutto on hyydyttänyt ainakin reissaamisosiota. Muut menot ovat surkeahkot koska innostunut itse kokkaaman. Noin milli.

Kuinka nopeasti pääsit tavoitteeseesi? (sijoitusaika)
Viimeisin 3v on mennyt todella lujaa (eli ollut ennen aikaa syventyä) Verovapaus tietysti auttaa.

Oletko täysin velaton? Täysin

Mitä ajattelit tehdä kaikella ajalla?
Nyt kokkaan ja konsa maailma vapautuu alan myös taas reissata (en liftaa repun kaa)

7 tykkäystä

Lähditkö sijoittamiseen “nollasta” eli pelkillä palkkatulosta yli jäävillä sijoitukseen riittävillä varoilla kerryttämään salkkua😀?

Ja jos näin niin minkä suuruisella ka. kk sijoitus summalla pääsit tavoitteeseen ja missä ajassa?

1 tykkäys

Lähdin nollasta ja säästin palkasta. Jossain vaiheessa tajusin että ei kannata lyhentää asuntolainaa ylimääräisillä lyhennyksillä vaan sijoittaa kaikki säästöt. Asuntolainaa on vielä.

Ja jos näin niin minkä suuruisella ka. kk sijoitus summalla pääsit tavoitteeseen ja missä ajassa?

Olen laittanut ylijäävän sijoituksiin. Säästösumma kuussa ei ole sinänsä kiinteä. Ehkä n. 10 000 vuodessa on jäänyt sivuun.

Paljonko olet varannut rahaa per vuosi elämiseen tai kokonais omaisuus?

Sijoitussalkun minimi itsellä n. 500k nykyrahassa että päivätyön jättämistä vakavissaan pohtii. Ihmisillä tietty on erilaiset vaatimukset tässä, riippuu paljon menoista yms.

Kuinka nopeasti pääsit tavoitteeseesi? (sijoitusaika)

Toistakymmentä vuotta aikaa otti

Mitä ajattelit tehdä kaikella ajalla?

Aikeissa ainakin

  • Sijoittaa ammattimaisemmin (mutta osa-aikaisesti → en halua ottaa uutta oravanpyörää :smiley: )
  • Harrastaa ja urheilla. Käyttää enemmän aikaa asioihin mistä nauttii
  • Kehittää omia projekteja kiireettömästi
  • Mahdollisesti opiskella
  • Optiona oman alan osaaminen, jos haluaa sitä joskus jossain muodossa hyödyntää
  • Nukkua pitkään, laiskotella
  • Stressata vähemmän, ajatella sinisiä ajatuksia enemmän
  • Ihmissuhteet / perhe
  • jne.
28 tykkäystä

Hyvin suoritettu, komiaa​:grinning::+1:

Itse saisin ehkä oikeen tiristämällä ja TODELLA paljon nuukailemalla perheen elättämisen jälkeen jäämään 200-300 egeä tällä hetkelle kk “säästöön”(joutuu kyllä nyt jo vähän perheen kustannuksella kikkailemaan). Ja tästä summasta pitäs vähän jättää tietysti vielä pahan päivän varalle, ainakin se 50e/kk.

Piru kun sais jäämään elämiskustannusten jälkeen tilistä edes pikkusen enempi näppiin😬. Mutta tuntuu että kaikki ylimääräsetkin hilut pakkaa menemään elämiskuluihin

Voi peijooni🤨

(tehtaalta käteen saamani ansio on melko vaatimaton)

Koulutukseni on ylioppilas ja laborantin ammattitutkinto. Noin 16 vuotta työuraa takana, sama firma ja palkka on nyt ilmeisesti maksimissaan

Perus kk liksasta jää näppiin n. 1600-1700e/kk. Siitä siis pois kaikki perheellisen miehen elämisen menot

Yritän nyt kuitenkin sijoittaa kaiken sen mitä edes hiukankaan saa jäämään pakollisten menojen jälkeen. Motivaatio on kohdillaan👍

39 tykkäystä

Minua kiinnostaisi kuulla niiltä jotka ovat jo hetken eläneet pääosin sijoitustuotoilla, miten käytännössä kassavirtaa luotte viikoittaiseen/kuukausittaiseen kulutukseen?

Oletteko rakentaneet osinkosalkun, jos näin niin onko osinkolaput suunniteltu niin että osinko tippuu tasaisemmin vuoden läpi?

Jos myytte osuuksia kulutukseen, minkälaisen logiikan mukaisesti?

Velattomia sijoituskämppiä tai liiketiloja tuomassa kk-cashflowta?

7 tykkäystä

Olisko @VPKe heittää tänne muutama sana. Vaikka juuri pörssipäivässä miestä päästiinkin kuuntelemaan. :relaxed:

5 tykkäystä

Itse en tähän ryhmään kuulu. Mutta kuvittelisin, että jos taloudellinen suunnitelmallisuus riittää moisen salkun kasaamiseen, niin sitten riittää myös siihen, että osaa jakaa kerran vuodessa tippuvan kassavirran koko vuodelle tai irrottaa kasvusalkusta pääomaa aina sopivasti tarpeen mukaan.

7 tykkäystä

Varmasti joo, mutta itse olen vielä pääoman kerrytysvaiheessa, voi olla että on hyviä käytännön kikkoja jotka hyvä tietää ennalta. Esimerkiksi miten optimoida FIFO:a ja älyttömiä pääomatuloveroja… Tulee mieleen olisiko järkevää jakaa ostoja ajallisesti kahteen salkkuun ja voi myydä ensin toisesta vähemmän nousseita pois tarpeen vaatiessa tms.

6 tykkäystä

Alkupääoma oli 20 000 markkaa (n. 3500€). Vuosi 1997.
Työnsin kaiken yhteen Meritan rahastoon (International Equity Fund), jossa oli suuri osakepaino ja yhtenä alueena Kiina. Rahasto tuotti jotain, mutta olin hiukan liian aikaisin liikkeellä Kiinan nousun suhteen.

Opiskelut (taloushallinnon tradenomi eli kirjanpitäjä) päättyivät 2000. Tuolloin salkku oli pyöritelty 100 000:aan markkaan (16 800€). Tuolla summalla ei vielä kuuhun menty, mutta oli se opiskelijalle jotain.
Tuossa vaiheessa vauhti alkoi olla jo niin kova ja salkku kasvoi sellaista vauhtia, että pelkkiä hanttihommia tekemällä ja sijoitusharrastuksella olisi ollut mahdollista hypätä oravanpyörästä jo ennen 30:a ikävuotta. Elämä kuitenkin päätti painaa hätäjarrua.

2000 kesällä päädyin ratkaisuun, jossa jäin pois töistä ja aloin hoitamaan tuolloin yksivuotiasta tyttölasta. Hänen ja vuotta myöhemmin syntyvän pikkusiskonsa kanssa kuluikin kolme vuotta ilman rahahuolia ts. ei ollut rahaa. Vähistä pennosista laitoin 50€ rahastoon kuukausittain. Summa oli symbolinen ja piti liekkiä elossa. Olin kuitenkin ehtinyt saada sen verran luottamusta omiin kykyihin, että tiesin mikä oli mahdollista, jos vain aika riittää.

2003 takaisin töihin. Työnhaku takkusi hieman johtuen kolmen vuoden sapatista. Jotain kuitenkin löytyi ja ei muuta kuin tahkoamaan.
Tässä vaiheessa alkuperäinen salkku oli muuttanut muotoaan kesämökiksi ja osakkeita ei ollut, eikä muutakaan pääomaa pientä rahasto-osuutta enempää.

2003-2011 työtä niin paljon kuin ehtii, palkka 1100-3000/kk brutto.
Noista tuloista sain kasattua lopulta 50 000€ salkun (puolet oy:ssä puolet omana). Oy ei ollut alunperin sijoitusyhtiö, vaan ihan muuta. Lopulta inhimilliset tekijät ajoivat yrityksen toimimaan kasvottomilla markkinoilla.
Salkun koko sisältää arvonnousua jonkin verran, joten alkupääoman arvioiminen on hankalaa.

2011-2015 elettiin kokonaan palkkatuloilla n. 3000/kk netto. Vaihteli kuukaudesta toiseen hieman. Salkku alkoi elää omaa elämään, mutta yhtään pääomia ei nostettu. Vähäiset osingot menivät omasta salkusta elämiseen ja firman salkusta kuluihin. Osinkoja ei siis sijoitettu takaisin, vaikkakin oy:ssä ne takasivat ettei tarvinnut myydä kulujen takia mitään, joten tavallaan sijoitettiin takaisin, muttei osakkeisiin.

Tavoite oli kasata 500 000€:n salkku, josta voisi saada vähintään 10%:n tuoton kaikissa olosuhteissa. Ei pelkästään osinkoina, vaan yhdistelmänä (osinko/arvonnousu). Siviilityöt kuitenkin osoittivat hyytymisen merkkejä jo 300:n kohdalla ja päätin heittäytyä salkun varaan. Loppu hyvin, mutta en suosittele kenellekään.

Sijoitusstrategia oli alusta asti panostaa voimakkaasti kasvaviin ja kannattaviin yrityksiin. Osinko oli bonus, jos sellaista tuli. Tavoitteena oli jossain vaiheessa kääntää salkkua enemmän osinkoyhtiöiden suuntaan, mutta kokonaiskasvu mielessä pitäen. Jos keskittyy liikaa kassavirran optimoimiseen, joutuu tekemään kompromisseja kasvun suhteen ja se syö kokonaistuottoa.

Tälläkään hetkellä osingot eivät riitä kassavirraksi. Ne muodostavat noin puolet vuoden tarpeesta ja loput tulee myymällä jostain päästä.
Teen oman budjetin yleensä vuoden aikajänteellä ja hahmottelen tarvittavan käteisen määrän. Budjettivuosi alkaa osinkokeväästä, jolloin tiedän millä tasolla osingot ovat ja kuinka paljon joutuu paikkaamaan myymällä.

Myytävää reilun miljoonan kokoisessa salkussa löytyy aina. Yleinen ohje on myy heikot ja pidä hyvät. Itselläni tämä on hiukan hankala, koska huonoja ei ole enää. Myyntipäätöstä tehdessä pyrin katsomaan mihin yhtiö on menossa ja onko kasvu hyytymässä ja olisiko parempaa tuottoa saatavissa muista kohteista. Voin siis myydä historiassa hyvin tuottanutta yritystä ja pitää omasta mielestäni lupaavan kasvuaihion sen sijaan. Yhdestäkään yhtiöstä ei ole tarkoitus luopua kokonaan ja nopeasti, vaan pikkuhiljaa pienentämällä osuutta. Myyntitarve per vuosi on kuitenkin aika vähäinen (<5% salkusta).

Vaikka lopputulos näyttääkin jälkikäteen onnistuneelta ja matka tekemisen arvoiselta, en suosittele ihan samaa tapaa kaikille.
Olisin mielelläni pitänyt siviilityön rinnalla pidempään, mutta lopulta rahkeet eivät vain riittäneet enempään. Myöhäistä ei ole palata vieläkään työelämään edes jossain määrin, mutta omaan luonteessani joitain rajoittavia tekijöitä, joiden takia suurimittainen yhteistyö palkkatyön merkeissä on vain rajallisesti mahdollista.

Nykyinen tilanne on sikäli optimaalinen, että keksin kyllä päivittäin tekemistä ilman päivätöitä. En itse asiassa ehdi tehdä kaikkea mitä halua, mutta ehkä sitten eläkkeellä.
Talouden seurantaan ja sijoittamiseen on tullut vuosien varrella niin kova rutiini, ettei varsinainen sijoitustyö vie päivästä paria tuntia enempää, aina ei sitäkään. Pyrin olemaan jatkuvasti hereillä markkinoiden suhteen, mutta silti katsomaan riittävän etäältä, jotta en sokaistu katsomaan liian lyhyen aikavälin liikkeitä.

Eläke ja kuolema

Tajusin varsin varhaisessa vaiheessa ettei työuralla kerrytetty eläke tule olemaan se minkä varaan elämäni loppupuoliskon lasken. Päätin kerätä oman eläkkeeni hyvissä ajoin ennen eläkeikää, joka näytti karkaavan muutenkin koko ajan kauemmaksi.
Varsinaista ajallista tavoitetta ei ollut, mutta 30-35 näytti alussakin realistiselta saavuttaa. Muutaman mutkan kautta lopullinen eläköityminen meni 40:ään.
Työnteon lopettaminenkaan ei sinänsä ollut mikään pakkomielle, mutta väsyin silloiseen työhön niin, että sekin loppui kuin luonnostaan.

Pitäisikö rahat olla käytetty, kun arkunkansi laitetaan kiinni?

Omalla kohdallani ei missään tapauksessa ole tavoitteena kuluttaa kaikkea. Riittävän laadukas elintaso ilman turhaa köyhäilyä. Siirtelen lapsille pikkuhiljaa pääomaa ja saavat aikanaan paljon paremman taloudellisen selkänojan kuin minä. Toivottavasti saavat muutenkin yhtä hyvät eväät elämään kuin minä aikanaan sain.
Jos jollakin luonne ajaa tuhlaamaan rahat, en voi sille silloin mitään.
Toivoisin, että alkupääoman turvin lapset pystyisivät ainakin tekemään opiskelupäätöksensä ilman taloudellista pakkoa. Jos tekee mieli opiskella humpuukitieteitä, niin siitä vaan.

Jos sattuisi käymään niin, että jaettavaa on vuosien päästä vähän enemmänkin, niin perustetaan vaikka säätiö, joka jakaa tonnin kuussa per nuppi.

155 tykkäystä

Paljonko on ollut sijoitusten keskimääräinen vuosituotto? Summista päätellen melko hyvä jos miljoonaan on päästy? Hieno homma!

Itse laitoin samoihin aikoihin saman summan Meritan yhdistelmärahastoon, niin lopputulema on ollut selkeästi huonompi. :sunglasses:

2 tykkäystä

Välillä on ollut noita katovuosia, jolloin ei ole ollut salkkua ollenkaan, niin on hiukan vaikea laskea.
Joku insinööri taisi jossain välissä laskea, että vuotuinen tuotto olisi ollut 35%, mutta en tiedä ottiko tyhjiä vuosia huomioon.
En seuraa salkun kokonaisuuden kehitystä. Keskityn pelkästään yksittäisten yritysten toiminnan kehittymiseen ja jonkin verran osakekurssin käyttäytymiseen. Kokonaistuotto tulee sivutuotteena.
Kun ei seuraa isoja lukuja, ei huimaa päätä. Nytkin tiedän salkun koon noin sadantuhannen tarkkuudella.

24 tykkäystä

Varmasti hyvä strategia. Sopiva yhdistelmä yhtiötason seurantaa ja helikopterinäkymää.

35% on huima vuosituotto pitkällä aikavälillä ja siihen pääsee vain erittäin harva. Mitkä ovat parhaita onnistumisia salkussa?

Helikopteriseuranta auttaa esim viime kevään kaltaisessa tilanteessa, kun pystyy olemaan katsomatta päivän tappioita jne.

7 tykkäystä

Parasta ei ole vaikea arvata eli Done Solutions.
Seuraavistakin löytyy tenbaggereita ja vähintään multibaggereita: Balansor/ACF/Ruukki Group, Instrumentarium, Amer, Incap, QT.

Nykyisistä Trainers House on jo tiedossa, joten sen voi nimetä.
Lisäksi uskon vähintään kahden omistukseni olevan mahdollinen multibaggeri muutaman vuoden perspektiivillä.

Nyt aletaan mennä ketjun aiheesta filosofian puolelle, joten lippu heiluu kohta.

20 tykkäystä

Itse tein 31 vuoden uran It-alalla koodarista päälliköksi ja vuosi sitten totesin, että saapi riittää oravanpyörä tämän elämän osalta. Itsellä ei mikään hurjan massiivinen osakesalkku ole enkä pelkästään sen varaan voinut heittäytyä, joten lähestyin asiaa seuraavasti (ja näitä raha-asioita ennen tuota downshiftauspäätöstä tuli pohdittua hetki jos toinenkin…mielestäni osaa noista pointeistani ei näissä “töistäpoistumis-pohdinnoissa” juurikaan käsitellä).

  1. Onko eläkekertymä riittävä nykymenoilla vrt oletettu menotaso? Itselläni on, hyvinkin. Näin ollen ei tarvitse stressata liikaa siitä, miten kassavirta/pääoman syönti riittää lopun elämää (~30 vuotta tms) vaan riittää että se kattaa ajan eläkeikään eli kymmenisen vuotta. Tätä kohtaa en usein tämän teeman kommenteissa ole huomannut pohditun.

  2. Onko kuolinhetkellä syytä olla paljon omaisuutta?
    Itselläni ei tarvitse. Olen jo päättänyt, että vielä elossa olevien vanhempieni perintö saa mennä suoraan lapselleni. Vaikka tuohon toivottavasti jonkun aikaa vielä meneekin, tapahtunee se silti sen verran pian, että siitä on vielä hyötyä lapselleni, kun tämä omaa elämää elämäänsä rakentaa. Siinä kohtaa kun itse heittää veivin, niin tilanne oletettavasti on toinen. Plus säästääpä yhdet perintöverot.
    Varmastikin itseltäkin jotain perittävää aikanaan jää, mutta sitä ei siis ole tarpeen huomioimani näissä laskelmissa. Kohdan 1 tapaan tämänkin analysointi yleensä puuttuu näistä caseista.

  3. Kuinka pieneksi ns peruselämän menot menevät?
    Kun ei ole juurikaan lainoja ja joistain ei-kriittisistä mukavuusjutuista tinkii, niin menevät kyllä varsin pieneen. Tässä pitää olla toki varovainen arvioissa, koska elämän ei mielestäni tarkoitus olla kärsimystä ja toisaalta erityisesti näinä aikoina pitää huomioida, että kun kaikki kiva on kiinni, niin rahaa kuluu vähemmän kuin ehkä normaaliaikana kuluisi

  4. Mihin haluaa rahaa ja aikaa käyttää??
    Tämän takiahan downshiftauksia tehdään. Jos ajalle ei löydy mielekästä vaihtoehtoa, on parempi jäädä duunielämään. Itsellä tuo on helppo…maailmaa haluaa nähdä niin paljon kuin suinkin. Ja kun sitä on tottunut kiertämään varsin pienellä budjetilla niin sitä enemmän sitä pystyy tekemään jatkossakin.

  5. Mikä on muiden isompien omaisuuserien arvo ja onko niissä oleva raha kiinni järkevästi?
    Itsellä ei ole autoa (asun pk-seudulla hyvien yhteyksien päässä), ei kesämökkiä eikä purjevenettä (koska pidemmät vapaa-ajat menevät joka tapauksessa maailmalla).
    Helsingissä asuminen on kivaa, mutta ei niin kivaa, etteikö täältä voisi johonkin Etelä-Suomen pikkukaupunkiin muuttaa, jos tarvetta on. Näin ollen saisi halutessaan helposti vapautettua lähes nykysalkun verran uutta pääomaa.

Eli pläni loppuelämälle (kunhan tästä supernuhasta ensin päästään) jotain sellaista, että n. 4-5 kuukautta vuodesta reissailen maailmalla ja lopun ajan teen sellaisia osa-aikahommia, joiden joustavuus mahdollistaa tuon poissaolon.
Noilla hanttiduuneilla maksetaan nuo kohdan 3 peruskulut ja sijoitustuotoilla&pääoman syönnillä tuo harrastus. Näillä eväillä pitäisi kevyesti selvitä eläkeikään asti. Tuolloin voi sitten arvottaa, vaihtaako asumispaikan Helsingistä jonnekin provinssiin yltäkylläisemmän elämän (tai isomman sijoitussalkun) perässä.
Jos tuo maailman kiertely jossain kohtaa alkaa puuduttaa niin aina voi palata normaalimpaan työelämään. Kyllä ainakin täällä pk-seudulla tekevälle töitä piisaa.

Tuossa noin epätiiviisti pohdintoja teemasta omin plänien kautta. Toivottavasti jotain ajatuksia vastaavia kuvioita miettivälle lukijalle syntyy :smiley:
…ja jos joku huomaa ajatusvirheen tuolla logiikassani niin kertokoon ihmeessä. Virtuaali :beer: tarjoan.

-W

43 tykkäystä

Sun stoorissa on todella monta yhtymäkohtaa omaan sijoitustarinaan! Aloitin kanssa joskus 97 kieppeillä Merita Optima -yhdistelmärahastolla, 16k markalla ja saavutin 100kmk parissa vuodessa muistaakseni. Kaikki meni teknokuplassa ja opiskelijaelämässä, salkkua alettiin kerryttämään taas joskus 2004 aikoihin, mutta enemmän tosissaan vasta 2008 kun palkkataso nousi. Täällä vähän tarkempi kuvaus: Tavoitteesi sijoittamisella? - #32 by Artisti

Suurin ero meillä on se että panostin 2010 aikoihin kiinteistöihin ja nyt minulla on 2 sijoitusasuntoa. Yhteensä kuitenkin meillä on about samansuuruiset omat pääomat :slight_smile:

Hieno tarina, ja olet kyllä onnistunut paremmin tuoton kannalta kuin minä. Olen sössinyt ostelemalla kalliin auton ja kuluttamalla, sekä myös osaketuottoni ovat kaukana sinun tuotoista. Mutta tuo velkavipu on iso apu, joka mahdollistuu asuntosijoittamisessa.

10 tykkäystä

Tästä viestistä voi tulla lippua, mutta kokeillaan. Eli täällä, kun on (oletettavasti) ihmisiä, jotka sijoituksilla elävät, niin mahtaisikohan joukosta löytyä mentoria nuorelle matalapalkka-alalla työskentelevälle, joka kumminkin tavoittelee kohtalaista tulevaisuutta taloudellisesta näkökulmasta. Mentorilta ei vaadittaisi eikä saisikaan antaa suoria suosituksia mihinkään, mutta voisi ehkä kertoa omaa tarinaa ja tätä kautta vastata myös kysyjän kysymyksiin. Foorumin yksityisviestit mahdollistaisivat anonyymiteetinkin säilymisen niin pitkälle, kun kukin osapuoli haluaa.

11 tykkäystä

Luulen että moni on valmis kyllä sparrailemaan ja jakamaan ajatuksiaan, eli suoraan vaan viestiä niille joiden mielipide kiinnostaa!

8 tykkäystä