Mielestäni mitään “riskiosakkeita” missä on mahdollista lainoitusarvon nollaus ei vivulla pidä ostaa suuria määriä ja päästää niitä salkussa suureen positioon…kuten lentoyhtiöt tai pienet kasvuyhtiöt. Salkku mielummin hyvin hajautettu jos vipua paljon ettei homma ole yhden kortin varassa. Noh jokainen valitsee oman riskinsä tietenkin itse…
Arvosijoittajalla lisäksi osingot hoitaa osan vivusta pois itsestään jos se ei ole hirveän suuri…
1 tykkäys
Kyllä siinä pitää olla agressiivisempaa vipua käytössä. Lainoitusarvojen päälle tulee vielä lisälainoitusarvot. Näin 30% muuttuu 50%. Myös lainalle ostetuille osakkeilla on lainoitusarvo ja sekin pitää olla täysin käytössä ja niin edelleen.
1 tykkäys
Eikö 30% lainoitusasteella saa 10k / (1-0,3) - 10k = 4 285e velkaa?
Jos kuitenkin on vain 3k velkaa, eli markkinaarvo 13k ja tulee 5% lasku, niin eikö markkinaarvo laske 12 350euroon? Tästä jos kuittaat 3k velat, niin markkinaarvo on 9 350e, laskua 650e ja 6,5%?
Katsoin oman salkun Nordnet luotto tilanteen niin salkussa luottoa nyt käytössä
69.000e ( kulta taso 0,99% ) ja korkein mahdollinen lainoitusarvo ( luotto ) 442 000. Salkun arvo hieman alle 700 000e.
Edit.ja tuossa lainoitusarvossa ei ole mukana OST + kaksi pienempää peli salkkua. Koskee siis pääsalkkua ainoastaan…
2 tykkäystä
Varovaisuutta velkavivun ottamiseen kuitenkin kehottaisin mitä vähemmin sijoitusuraa on ja itsekkin olen erittäin varovainen nyt kun ei tiedä mihin kurssit menee.
Edes hyvä tulos ei nyt välttämättä riitä vaan insikat laittaa lappuja myyntiin tulospäivänä rutkasti…se on yleensä huono merkki markkinasta…Laskumarkkinassa yleensä punnitaan ne taidot kun nousumarkkinassa kaikki ovat guruja ja sanovat pystyvänsä 30% tuottoon vuosi vuodelta 
1 tykkäys
Alla on tarkkanäköinen kuvaus vivutettujen Suomi-salkkujen loppukesän 1992 pakkorealisoinneista – kirjoitettuna 80 vuotta aikaisemmin eri mantereella.
Suomen suuriruhtinaskunnasta ei tainnut kauheasti olla kirjoittajalla tietoa mutta niin vaan hänen aikalaistensa lapsenlapset joutuivat sitten tuohon tilanteeseen maailman reunalla.
3 tykkäystä
Mielestäni velkavivun riskin määrittää myös pitkälti se, pistääkö salkkuun vielä uutta rahaa. Jos salkkuun ei koskaan tule lisäämään uutta pääomaa, tuskin rupeaisin velkavipua salkkuun ottamaan ellei se tosiaan kuittaantuisi yhden vuoden osingoilla tms. Itse operoin Nordnetin superluotolla niin, että pysyn velan määrän osalta kultapossukerhossa. Välillä kurssiheilunnan mukaan jonkun yksittäisen osakkeen arvo on ollut yli 20%.
Olen pitänyt nyrkkisääntönä kuitenkin, että uutta pääomaa salkkuun on talletettava sellaisella tahdilla, että velkavipu on aina max 6kk aikana maksettu pois. Toki ajan kanssa tämä väkisinkin johtaa vipu% laskuun kun (toivonmukaa) salkun pääoman määrä kasvaa.
Yritän siis pitää vivun riskin sellaisena, että huonoimmassakin skenaarioissa ajoitin vaan korkeintaan 0,5-1 vuoden ostot huonosti.
Olin loppuvuonna 100% osakkeissa, nyt n. 109%.
4 tykkäystä
Käytännössä joo just näin. Mutta ideana oli siis että en realisoi koko pottia ja laskin että mikä on sen vivun aieuttama tappio.
En tehnyt tarkkoja laskelmia kun olen puhelimen ruudulla ni ajattelin et suuntaa antava esimerkki riittää.
Jasso puhut ihan oikein velkavivusta. Itse en lisää enää kuitenkaan pääomaa salkkuun kun olen päätoiminen sijoittaja mutta osingot hoitaa pienen vivun pahimmassa scenariossakkin.
Margin call välttämiseksi olen Pyysingin linjoilla eli max. 20% vipua jos indeksi ei kyykkää 30-50% niin tilanne katsotaan uudestaan. Velkavipu on ihan hyvä mutta sitä osattava käyttää “järkevällä tavalla”…ei vetämällä täysi vipu kasvu/hype lappuihin.
Edit: Indeksin kyykätessä 30% olen valmis lisäämään vipua 10-20% yksikköä
ja lisäänkin silloin…
4 tykkäystä
Teen aiheeseen liittyen opinnäytetyötä velkavivun yleisyydestä osakesijoittamisessa, joten jos täältä löytyy halukkaita vastaamaan anonyymiin kyselyyn, joka vie vain hetken niin olisi erityisen hienoa!
3 tykkäystä
Vipua salkussa tällä hetkellä 2%. Asunto on velaton ja julkisivuremontin maksoin juuri pois. Saatan nostaa 5% vipua tasoon. Siitä on vaikea nähdä suuren suurta riskiä salkulle.
Tähän voi aina sanoa, ettei 5% nosta tuottoa paljon. Nordnetin superluoton kultatason ollessa kyseessä 0,99% korko on kuitenkin liki ilmaista ja verovähennyskelpoista rahaa. Pitkällä aikavälillä tämä kuitenkin tuo pientä lisää tuottoihin. Aikajänteeni on 15 vuotta vähintään. Lähempänä eläkeikää sitten vipu pois, kun riskitasoa säädetään paremmin ikään sopivaksi.
20 vuotta sijoituskokemusta takana. Viitisen vuotta on ollut pientä vipua salkussa. Itse olen aina ollut “ei velkaa” -tyyppinen ihminen, mutta iän karttuessa alan jo hieman löysätä kantaani velanotossa tuottaviin asioihin. Syömävelkaa kartan myös jatkossa kuin ruttoa.
15 tykkäystä
Ei yhtään. Ei koskaan. Ei ole ollut, eikä tule.
14 tykkäystä
Juu, ei “kantti” kestä minullakaan, arvostan hyviä yöunia. Ei ole myöskään kiire vaurastua, vivun ehdot voivat myös muuttua nousevien korkojen ympäristössä. Erittäin kokenut(lue mielellään vähintään 15 vuotta, jotta ainakin finanssikriisi kuuluu kokemusmaailmaan. Jotkut muistavat tunnelmat myös 1990-luvun alkupuolella🙂) voi varmasti huoletta käyttää 5-10% vipua jopa laskumarkkinassa ja salkku asianomaisilla stoppareilla varustettuna, isomman katson jo hieman ylimielisyydeksi markkinoita kohtaan.
Mutta, jokainen saa toki tehdä omat päätöksensä ja muiden on turha niitä moralisoida. Vaikka olen ollut aikojen saatossa hyvin valikoiden markkinoilla mukana ja vasta nyt vuoden 2017 lopulla alkanut periodi voi lyödä aiemmat ennätykseni, niin muistan liiankin hyvin muutamia ihmiskohtaloita pankkikriisin ja laman tiimoilta 1990-luvulla ja myöhemmin 2000-luvulla finanssikriisin aikana. Kenenkään ei pitäisi “joutua” maksamaan huonoista taloudellisista päätöksistä omalla hengellään. Onneksi nykyään on sentään “sosiaalinen sijoittaminen” Inderesin foorumin kaltaisissa paikoissa ja vertaistukea on saatavilla.
17 tykkäystä
Näitä vanhoja lukiessa tulee mieleen, kuinkahan moni sitten älysi vetää vivut veks tänä vuonna ja selvitä kuiville. No, jos vivutti energiapuolelle niin sittenhän sitä on rikastunut urakalla.
7 tykkäystä
Sama homma. Olen luultavasti menettänyt maalaisjärkeilylläni jonkinlaisen potin, mutta säilyttänyt minäkin mielenrauhan. Eli ei lainaa sijoituksiin vaan “vivutetaan” sillä mitä on. Suurin panostus on metsässä ja yhteismetsissä ja osakkeet ovat vain lisänä paketissa. Nykyinen markkinahermoilu ei tunnu tällä paketilla yhtään miltään. Päinvastoin voisi sanoa.
1 tykkäys
Täällä yksi joka ei hoksannut. Tosin vivutetun salkun tuotto on ollut yhtä huono tai hieman parempi kuin vivuttamattoman OSTin, joten ei ole ottanut kovin pahasti mielen päälle 
Toisaalta myös superluotto on siirtynyt sellaisiin (toistaiseksi) voitollisiin poimintoihin, joihin ilman vipua ei olisi tullut tartuttua. Vipu vaihtelee 10-20% tienoilla sijoitusvarallisuudesta, mutta kun varallisuus on vielä kohtalaista, niin tuo ei tunnu järin erikoiselta potilta.
Tästä tulikin mieleen, kuinka relevanttia on arvioida velkavipua suhteessa salkkuun, kuin velkavipua suhteessa salkun sisään virtaavaan pääomaan? Tietenkin vipu suhteessa salkkuun kertoo vipukertoimen, ja minkälaisella näkemyksellä sijoittaja seilaa markkinalla. Mutta jos vipua tarkastellaan (henkilökohtaisen) taloudellisen riskin näkökulmasta, vipukerroin ei paljoa paljastakaan.
Sama juttu kuin sijoitusasteessa. On aivan eri asia olla 100% sijoitusasteella, jos salkun koko on 10k€ kuin jos se onkin 100k€. Samoin 20% velkavipu on aivan eri luokan riskinottoa 10k€ salkussa kuin 100k€ salkussa. Jos sijoittajalta jää uutta pääomaa lisättäväksi salkkuun 1k€ / kk, hän voi kuitata pienemmän salkun isohkon vivun kahdessa kuukaudessa. Suuremmassa salkussa sama ottaisi 20 kk, ja varmasti korot vielä hidastavat suoritusta hieman. Tämä tietenkin olettaen että salkkuun virtaa uutta pääomaa ansiotuloista. Suljetussa salkussa asia olisi sama euroista riippuumatta.
Näin laskumarkkinassa vivun riskien noustessa esiin, syntyy siis hieman epäsymmetrinen kuva vivun vaaroista ja vaikutuksesta tuottoon. Pienellä salkulla isona pidetty vipu ei välttämättä ole yhtä hurjapäistä toimintaa kuin isolla salkulla, koska riskitasoa voisi mitata euroilla. Ylöspäin mentäessä kuitenkin prosentit tapaavat puhua, ja kaiken kokoiset salkut saavat vipuvaikutuksen täysimääräisenä.
Tällaisella vaihtoehtoisena mittarilla, velkaa suhteessa kuukausittain salkkuun lisättävään pääomaan, oma velkavipu olisi tällä hetkellä omaan makuun korkeahko 6,xx. Yleensä tämä kerroin on 2-3 tienoilla, mikä ei omia yöunia heiluta.
10 tykkäystä
Ei velkaa, ei vipua.
Pyrin myös pitämään ~7kk nettopalkan vararahastona.
Ylläolevaan liittyy olennaisesti käsitykseni kyvyistäni sijoittajana.
7 tykkäystä
Mielestäni velkvavipua pitää tarkastella kaikkien odotettavissa olevien sijoittamiseen käytettävien tulojen kulmasta. Jos termi Lifecycle investing ei ole vielä tuttu niin suosittelen tutustumaan. Antaa aivan erilaisen näkökulman sijoittamiseen.
Omassa portfolio on pääomaan nähden noin 140% sijoitusasteella mikä on aivan liian vähän. Jos avovaimo suostuisi, niin hakisin asuntoa vasten lainaa jonka sijoittaisin heti, täysmääräisesti.
Esim itsellä tarkoitus eläköityä (jos haluan) 50v iässä, sinne on 15v aikaa. Minun tulisi vivuttaa salkkua koko 15v tulojen verran, ja kun portfolion arvo saavuttaa arvioidun loppusumman, niin sitten aletaan maksamaan vipua pois.
Näin eliminoidaan ns. Last decade risk. Tuo on sellainen riski jota moni sijoittaja ei osaa edes hahmottaa, suosittelen tutustumaan.
12 tykkäystä
Meinaatko, että Nordnet tarjoaa luottoa 1% korolla seuraavat 15 vuotta? Veikkaan, että korkoa nostetaan yllättävän pian 3% tasoille ja siitä sitten tarvittaessa ylöspäin…
1 tykkäys
Tuskinpa on koko ajan 0,99%. Jos korko nousee liikaa, niin voin luopua vivusta niin halutessani. Eipä esim. 2% korko vielä hirveästi haittaisi. Kolmen kohdalla ei voi puhua enää ilmaisesta rahasta ainakaan, joten houkuttelevuus toki laskee koron noustessa.
1 tykkäys