Kyllä tuo päätös suoraan sanottuna hirvittää. Ei nykytyössä muuta suurta ongelmaa ole, kuin juuri tuo reissutyö, jossa tarve voi tulla pahimmillaan puskista. Henkilö x sairastuu ja löydätkin itsesi saman tien vetämästä työmaata paikasta y seuraavien viikkojen z ajan. Ei oikein istu lapsiperheen arkeen. Ei kuulu työnkuvaan suoraan, mutta kun pätevyyksiä on vain rajallisella määrällä ihmisiä niin ollut osa työtä. Samoin jos saadaan projekteja enemmän kuin on varsinaisia työnjohtajia heti irrottaa. Muuten olen koettanut kouluttaa ihmisiä siihen, että asiat hoidetaan kotipäivinä noin 8-16 poislukien tulipalojen sammuttelut. Joskus onnistuu joskus ei. Niin ja kesälomista on ollut turha haaveilla, ei vain pysty pitämään kuin korkeintaan talvella jolloin hyöty on lähellä nollaa.
Palkan pudotus on itse asiassa käytännön tasolla paljon suurempi, en sitä ensimmäiseen viestiin avannut. Tällä hetkellä saan kulukorvauksia kuukaudessa 200€-2000€ välillä, vuositasolla keskiarvo näköjään 750€/kk. Olen laskenut että hyötyä tuosta jää karkeasti puolet kun autoa tarvitsen muutenkin ja yritän pitää ruokakulut noin 20€/pv tasolla. Palkassa olisi ollut nousuvaraa tulevaisuudessa sen tiedän, mutta ei se kokonaisuudessa merkitse itselle mitään.
Lisäksi jos tunteja tarkastellaan, tulevaisuudessa työhön kulutettuun aikaan saa nyt lisätä töissä kulkemisen sekä auton kulut. Nyt teen tuota työaikana ja kilometrit maksaa työnantaja.
Uudessa paikassa tuli vielä sellainen ylläri, että lomaraha sisältyy kuukausipalkkaan. Ei siis tule kuukausipalkan päälle, vaan sisältyy siihen. Ihan laillista joo kun asian tarkistin, mutta käytännössä taas -4,17% tuloihin. Jostain syystä myös uusi työnantaja haluaa, että otan firman olemassa olevan numeron, jolloin saan totutella kahden puhelimen arkeen ja puhelinedun hyöty on käytännössä 0. Aloitustehtävissä vaatimustaso ei ole kovinkaan suuri, joten en alkanut tässä vaiheessa noista vääntämään.
Ilahduttavaa että löytyy muitakin, joilla on samat prioriteetit eikä työ itsessään mene kaiken edelle.
@Letkajenkka sinänsä työpaikkaa vaihtanut ennenkin, mutta perheellisenä tuota katsoo eri vinkkelistä kuin aiemmin. Samaan luotan itsekin, vaikka siinä vaiheessa CV:tä saa jo kovasti selitellä.
Kai meillä itse kullakin tulee jossain vaiheessa se hetki, missä niitä omia arvoja joutuu punnitsemaan. Onneksi tänä päivänä suuntaus alkaa olla sellainen, että niitä urahyppyjä myös sivulle ja alaspäin voi tehdä ilman, että seuraava työnantaja katsoo kieroon.