Viime vuoden palkkatulo oli 24 651 euroa. Oltiin siinä osa vuotta muksuja katselemassa kotona, joten muuten mentäisiin tuonne jonnekin 35-38 kilon kulmille
Ahneus on pirunomainen vitsaus. Olisihan se enemmän kiva tienata ja tietenkin saada kolmen päivän työllä viiden päivän palkka. Itsellä vapaat luonnistuvat aika hyvin, mutta kyllähän työelämässä olisi mukava olla enemmän joustoja niille, jotka niitä kaipaavat ja pystyvät hyödyntämään. Tuon on viimeistään huomannut viime vuosina, kun on tullut vietettyä enemmän aikaa kotona. Polla hajoaisi ainakin itsellä mikäli lomat olisivat tyyliin 4 viikkoa kesälomaa ja viikko talvilomaa. Pitäisikö niitä ylimääräisiä rahoja sitten vain jemmata jonnekin, päivittää arvokkaisiin autoihin ym. vastaavaa alkaa hommaamaan, kun tilanne työajan suhteen on joko kaiken aikaa tai sitten ei ollenkaan?
Voin avata kuviotani vähän enemmän, palkka vs osinko on aika kimurantti aihe niin aatteellisesti kuin matemaattisestikin ja on mielenkiintoista kuulla ajatuksia. Kai tämä riittävän läheltä liippaa ketjun aihetta.
Palkassani on kiinteä perusosa, mutta valtaosa koostuu provisiosta joka on tietty prosenttiosuus tuotesegmenttini myynnistä. Tuo prosenttiosuus tippuu vähän myynnin kasvaessa. Muiden omistajien palkat ovat kiinteät, joten en voi helposti konvertoida tätä osingoiksi.
Noista ilmoittamistani palkoista tosiaan jätin osingot pois. Viime vuonna osuuteni oli 120k, tänä vuonna tuplat tai enemmän. Kasvuinvestoinnit rajoittavat osinkoja, mutta kuvioni verotehokkuus paranee aika nopeasti mikäli pysymme tavoitteissa. Osinkojeni pitäisi olla ensi vuonna jo aika lähellä palkkaa.
Osinkoni menevät omaan holdingyhtiööni, kuten myös muilla omistajilla omiinsa. Matematiikka vs aatteet menee aika kimurantiksi. Kasvuvauhdista johtuen osinkoja tiliytyy yhtiööni joka vuosi merkittävästi tuota huojennettujen osinkojen 8% enemmän, ja tätä jatkuu varovaisenkin ennusteen mukaan useita vuosia. Potti kasvaa aika nopeasti. Onko tällöin edelleen järkevää minimoida verot ja pitää kaikki paitsi 8% holdarin sijoituksissa? Tähän on varmasti jokaisella oma mielipide, mutta luulisin että aika moni päätyy nostamaan enemmän ja maksamaan siitä tuntuvat verot, minä mukaan lukien. Täytyy myös muistaa että palkka vähentää yrityksen maksamia veroja, joten tuossa pisteessä ero huojentamattomien osinkojen ja palkan välillä ei ole enää kovin iso.
Ei minulla suurta halua ole maksaa isoja veroja mutta toisaalta rajansa silläkin kuinka paljon yksi ihminen rahaa tarvitsee.
Hieman etukäteen tuli mieleen, että jostain tällaisesta asiassa varmasti kyse tai sitten kyseessä apteekkari. Useiden omistajien yrityksissä on hankala jakaa tuottoja omistajille tasaisesti ja samalla verotehokkaasti, jos halutaan jotenkin työpanosten suhteen palkita.
Yksi mahdollisuus on tietysti antaa yhtiöstä omistusta tuodun panoksen suhteen, mutta tulevaisuuden mallintaminen sekä saajan, että muiden osakkaiden kohdalla menee hyvin kimurantiksi.
Varsin kiinnostavaa kuulla näkökulmasi @Lobeh, ottaen huomioon että tuloluokkasi on täällä päin maailmaa valitettavan harvinainen.
Eriytetylle tuloverojärjestelmälle (ns. pohjoismainen malli) löytyy vaikeista rajanvetokysymyksistä ainakin teorian tasolta edelleen kannatusta 1990-luvun verouudistusten käyttöönottoa globaalimmassa maailmassa. Verokannat ja degressiivisen verotuksen oikeudenmukaisuuden kysymykset ovat erikseen, mutta täytyy vain toivoa, että seuraavasta hallituksesta löytyy järkeä vihdoin uudistaa tuota listaamattomien yhtiöiden osinkojen verolainsäädäntöä. Se on teoriassa epäneutraali, käytännössä hankala, ja suosii perusteetta mm. korkean nettovarallisuuden liiketoimintaa.
Hyvä jos olet sinut veroasteen kanssa ja saat rahat käyttöösi ilman suurempaa omatunnon tuskaa, ilmeisesti kuitenkin suhteellisesti kohtuullisin verokustannuksin. Tärkeämpi olisi saada keskittyä onnistuneeseen liiketoimintaan mistä onnittelut.
Suurin osa suomalaisista on varmaan kuullut listaamattomien huojennetuista osingoista. Mutta kuinka moni tietää että siitä sen matemaattisen rajan ylittävästä osingosta onkin 75%:sti ansiotuloa? Eli progressiivisen verotuksen piirissä.
Ei tässä veroasteessa ole hirveästi valittamisen varaa. Omalle tililleni kilahtavien tulojen veroaste on tänä vuonna vähän alle 50% ja laskee siitä hiljalleen. Mutta se mikä jää julkisista verotiedoista ja lehtienkin jutuista piiloon on todellinen kokonaisveroaste. Holdingyhtiönihän ei maksa sinne kertyvistä osingoista veroa ja toistaiseksi nostan sieltä vain huojennetut pois. Näin todellinen veroasteeni on tänä vuonna noin 35% ja ensi vuonna alle 30.
Tässähän huojennuksen idea toisaalta toteutuu, eli että varat kannattaa jättää yhtiöön ja sijoittaa ne siellä takaisin työpaikkoja generoimaan. Käytännössä osa kyllä päätyy atlantin toiselle puolelle indekseihin. Onhan valtiollakin toisaalta sijoituksia eikä olisi haitaksi jos niitä olisi enemmän. Kai olisi aatteellisesti enemmän oikein sijoittaa säästetyt verot pelkästään kotimaisiin yrityksiin ja rahastoihin. Ainakin omalla kohdallani on kotimaisten sijoituksien osuus isompi kuin säästämieni verojen määrä. Siitähän verokeskustelussa pitäisi olla kyse, eli kuinka paljon rahaa päätyy takaisin kiertoon ja nimenomaan Suomen taloutta hyödyttämään.
Ei ollut missään nimessä tarkoitus kehuskella, omassa kuplassa tottunut siihen että palkasta puhutaan avoimesti.
Eikä tämä omakaan tilanne ole ilmaiseksi tullut.
Alla “urapolku” tiivistettynä kesätyöt yms ohittaen
-armeijan jälkeen muutto pois itäsuomesta
-2009 valmistuminen työttömäksi insinööriksi
-1,5 vuoden paskan lapioimisen jälkeen rekrykoulutuksen kautta töihin, alkuun “palkka” 9€/pv työttömyystuen päälle. Vajaa vuosi duunarina pääosin reissuhommissa -->pyydettiin työnjohtajaksi kun olin sitä vastuuta ottanut jo muutenkin monesta asiasta
-työn ohessa toinen korkeakoulututkinto, yritys vaihtaa alaa ilman vakipaikkaa, muutama kurssi työttömänä, asiantuntijahommia. Eka kertaa 3000€/kk rikki 10 vuotta valmistumisen jälkeen.
Tässä vaiheessa taustalla satoja haettuja työpaikkoja ja jatkuva pyrkimys siihen, että niin kauan haen kun mieleinen työ löytyy. Tähän olisi toki voinut herätä jo vuonna 2009, tosin ei ollut alan työkokemusta eikä samanlaisia työnhakutaitoja. Muuttanut olen elämäni aikana yli 15 kertaa.
Samaan aikaan mulla on parikin nuorta naista kaveripiirissä, jotka pääsivät 4500-5000€ välille alle viiden vuoden työuralla ilman esimiesvastuuta. Taustalla kunnolla käyty yliopisto ja sellainen ala, jolla tienaa. Toisella kemia, toinen konsulttina terveydenhoidon puolella.
Kiva lukea joskus näin asiallista tekstiä. Kiitokset näistä. Täällä on omaan mieleen liikaa valloillaan tuo “valtio ryöstää SINUN rahojasi näin ja näin paljon”- asenne.
Oma vuosipalkka on ylittänyt 40k€:n rajapyykin. Olen erittäin tyytyväinen palkkaan ja veroprosenttiin, mutta en valitettavasti työpaikkaan. Suunnitelmissa olisi loppuvuodesta tai ensi vuoden alussa muutto reippaasti isompaan kaupunkiin ja mieluusti myös alanvaihto pois metallialalta. Uutena alana olisi ensisijaisesti IT (etänä), mutta moni muukin käy. En valitettavasti päässyt AW Academyn kautta aloittamaan kurssia viime vuonna. Katsellaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Päivitystä omaan tilanteeseen yleiskorotusten sekä henkilökohtaisen palkka"väännön" myötä: 4400€/kk lukemalla mennään nyt eteenpäin. Tämän vuoden run rate näyttäisi siltä, että 60 kiloeuroa menee ensimmäistä kertaa rikki vuosibonuksen ja reissutöiden myötä tulevien ylityökorvausten johdosta.
Olen tyytyväinen tilanteeseen kaikilta osin! Työssä viihdyn ja koen saavani ihan kohtalaisen korvauksen menetetystä vapaa-ajasta.
Päivitetään nyt oman talouden tilanne. Liksa joku 92-93te ja bonuksena napsahti juuri pitkät lomat eli 7vk ja 3 päivää vuodessa. Pääomatulojen kanssa taidan päätyä kateuslistalle. Ja johtohommissa julkkarilla, eli tyhjäntoimittamista. Pidän kuitenkin pyhänä velvollisuutenani säästää veronmaksajien rahoja, joten ehkä minustakin on joskus hyötyä tälle yhteiskunnalle.
Puoliso tienasi myös viime vuonna ekaa kertaa yli 100k (palkkatuloja) ja sama vauhti jatkuu tänä vuonna. Hän on sentään oikea osaaja ja ihan helvetin hyvä työssään.
Tuloista huolimatta (n. 9k netto) ei säästöön jää juuri mitään. Siitä pitää huolen iso asuntolaina näillä koroilla ja Helsingin energia monopolihinnoittelullaan.
Tämän kirjoituksen jälkeen on käyty kahdet palkkakeskustelukierrokset. Vuosi sitten peruspalkka nousi tasolle 5350 ja tänä vuonna tasolle 5500. Titteli vaihtui jossain välissä sellaiseksi, jossa esiintyy sana “manager”, mutta tehtävät eivät ole viime vuosina muuttuneet. Tiimin tuotteen kaupalliset näkymät ovat hyvät ja näkyy tiimin ulkopuolellekin paremmin nykyään joten oma ja tiimiläisten palkat on helpompi perustella. Olen silti sekä firman sisällä että ulkopuolisiin tilastoihin nähden edelleen alipalkattu.
Palkan ja bonuksen lisäksi saan osinkoja työnantajalta, sillä sain ostaa itselleni partner-tittelin pari vuotta sitten. Sen merkitys kassavirrassani on tällä hetkellä melko pieni.
YLE näköjään bygännyt ihan hauskan koneen, jossa pääset vertailemaan palkkoja eri koulutustaustoilla:
Eihän maailmassa ole sellaista voimaa, joka määräisi palkat vastaamaan koulutustasoa, eikä niin kuulukaan olla. Kaikkein räikeimmät erot/epäoikeudenmukaisuudet voisi joku kuitenkin ehkä hioa jotenkin pois
Näyttää vähän epäilyttävän korkeilta. Koska verotietojen mukaan muistelisin, että Suomen top 10 %:iin riittää tyyliin 5000 €/kk ennen veroja. Tuon perusteella löytyi äkkiä monta ryhmää, joilla mediaanipalkka pyörii jossain 6000 euron kieppeillä ja toki oma otantani on pieni, mutta tuntemistani kyseisen tutkinnon edustajista n. 9/10 ovat luokkaa 20-30 % mediaanin alapuolella.
En nopealla silmäyksellä löytänyt hakukoneen datasettiä, mutta sen mainitaan tulevan tilastokeskukselta. Tilastokeskuksesta saa varmasti verotiedot, mutta mistä tutkintotiedot tulevat? Eli perustuuko tuo nyt sitten kuitenkin mutkan kautta kyselytutkimukseen? Se ainakin selittäisi todella korkeita lukuja.
Sitten menee mielenkiintoiseksi, koska Ylen hakukone sanoo “Diplomi-insinööri, Sähkötekniikka” tutkinnolle mediaaniksi 5785 €/kk ja vastaavan automaatiotekniikalle 5706 €/kk. Sitten taas tilastokeskus yksityisen sektorin “Diplomi-insinööri, sähkö- ja automaatiotekniikka” (ei siis löydy erikseen), niin mediaanipalkka säännölliselle työajalle 5258 €/kk. Ylen hakukone ottanee julkisen mukaan, jossa ymmärtääkseni palkat on kuitenkin matalampia, mutta voi toki olla, että julkisella olevat DI:t ovat kaikki jotain ylempää johtoa, tosin silloin heidän määränsä tuskin olisi hirveän korkea. Tai sitten Yle käyttää vuoden 2023 lukuja, mutta tuskin tuossakaan on 10 %:n nousua ehtinyt tapahtua.
Eli entistä skeptisemmin suhtaudun tuohon Ylen koneeseen.
Aika hyvin osuu nykyinen palkka esitettyyn. Ekojen 5v. palkka taas ei yhtään. Toki saanut ehkä itse taistella huonoa palkkaa vastaan normaalia enemmän.
Paikkansapitävyyteen vaikuttaa ihan tyysti kuinka paljon kuhunkin työtehtävään on saatu vastauksia. Alhaisen vastauksen tehtävissä varmasti paljonkin heittoa.
