Sulla jää tosi paljon käteen rahaa. Itsellä max 65% palkasta jää käteen, viime vuonna bruttotulot 62000€.
Minkälaisilla vähennyksillä tuohon 70% tasoon pääset?
5 tykkäystä
Työt taas vaihtunut niin päivitellään palkkakehitystä. Vieläkin alle 30v. Kaikki työtehtävät ovat olleet terveystaloustieteen parissa, tutkintona terveystieteiden maisteri ja lääketeollisuus joko asiakkaana tai työnantajana. Kuten aiemmassakin viestissä, palkat ovat arvioituja tehtäväkohtaisia vuosipalkkoja ilman mahdollisia henkilökohtaisesta suoritutumisesta aiheutuneita lisiä. Aiempina vuosina näitä on tullut jonkin verran, joten vähän alakanttiin ovat nuo arviodut tehtäväkohtaiset vuosipalkat.
2020: 36k (aloittaessa konsulttina ennen valmistumista);
42k valmistumisen jälkeen.
2021: 48k koko vuosi palkankorotuksen myötä.
2022: 58k (firman vaihto toiseen konsulttifirmaan
vuoden alussa); 80k (vaihto lääkeyritykseen
keväällä)
2024: 118k (vaihto toiseen lääkeyritykseen)
Kaiken kaikkiaan palkkakehitys ollut odottamattoman nopeata ja pariin kertaan käynyt todella hyvä tuuri. Työt ovat itselle mieleisen aiheen parissa, ei ole alaisia tai asiakkaita, joka sopii hyvin introverttisenä henkilönä minulle mainiosti. Lisäksi ei tarvitse yli tuon 37,5h viikossa töitä tehdä.
32 tykkäystä
Hurja nousu. Puolisoni on alan tohtori globaalissa megapharmassa senior-tittelillä pidemmällä kokemuksella, eikä pääse tuohon edes täysillä bonareilla ja mahdollisilla palkinnoilla, ym. mitä välillä tulee. Töitäkin painaa 9-10h joka arkipäivä. Mitä oikein teet? Jotain vaativia terveustalousmalleja, myyntiä tai johdat isompaa tiimiä?
Edit: oho sanoitkin, ettei ole alaisia tai myyntiä. Hurjaa
2 tykkäystä
Olisiko syynä tuo kunnianhimoinen työpaikkojen kilpailutus? Liksat kun eivät yleensä edes hierarkiassa edeten ota tuollaisia 100% hyppyjä jos työnantaja pysyy samana. Rekryprosessissa taas pätevä ja haluttu työntekijä voi esittää hurjiakin pyyntöjä.
4 tykkäystä
Terveystalousmalleja juurikin. Vaativuus riippuu sitten ihan tapauksesta.
Lääkefirmojen välillä on älyttömiä palkkaeroja. Firmassa x saattaa saada samasta hommasta tuplapalkan verrattuna firmaan y. Sitten taas toisessa positiossa se voi olla toiste päin vertailtaessa samoja firmoja eli ei voi ajatella tietyn firman maksavan kaikille enemmän kuin toisen firman.
Ja noihin arvioihini siis kuuluu bonukset, jotka saa kunhan ei aivan tuhottomasti sählää tai firma mene nurin.
2 tykkäystä
Joo ja ei. Siinä mielessä joo, että palkka ei olisi noussut ilman firman vaihtoja tällä tavalla. Siinä mielessä ei, että en ole eri firmoja kilpailuttanut vaan vain tarttunut tilaisuuksiin, kun toinen firma rekrytoinut ja tarjonnut selkeää ylennystä. En siis periaatteesta ole vaihtanut saman tason positioon toiseen firmaan. Vain yhtä paikkaan olen noista työpaikoistani hakenut. Muihin on rekrytoitu. Olen myös hyväksynyt suorilta tarjotut palkat ilman neuvotteluita tai omia vaatimuksia.
7 tykkäystä
Erittäin hyvä ja oleellinen kysymys. Itsellä käteen jäävä suurempi osuus perustuu siihen, että saan osan tuloista kierrätettyä henkilöstörahaston kautta. Ensinnäkin, kun työnantaja maksaa bonareita tms. henkilöstörahastoon, ei työnantajan tarvitse maksaa sivukuluja palkasta. Tällöin työnantaja voi maksaa sivukuluja vastaavan summan suoraan henkilöstörahastoon. Eli työntekijä saa suoraan ~20% “ylimääräistä” normaalin bonuksen päälle. Toiseksi, 20% henkilöstörahastosta nostetuista tuloista on verottomia (loput 80% verotetaan normaalisti ansiotulona). Ja lisäksi, kaikki henkilöstörahaston kautta nostettu tulo on vapaata työeläkemaksusta (7,15%) ja työttömyysvakuutusmaksusta (0,79%). Näistä tulee siis oikein mukava verohyöty.
Näin ollen, esimerkkivuonna tulot yhteensä ~65000€, josta menee ~14500€ ansiotuloveroja (perus verot, ei kirkollisveroa) sekä ~4000€ työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja → 18500€/65000€ = 28,5%.
Eli maksan koko vuonna veroja ja verojen kaltaisia maksuja 28,5%, jolloin käteen jää 71,5% eli ~46500€. Tämän kun jakaa 12 kuukaudella, tulee käteen yhteensä 3875€/kk.
Tarkistin tämän vielä myös Omaveron kautta. Laskelmissa en ole ottanut huomioon mitään omaan henkilökohtaiseen talouteen liittyviä vähennyksiä (tulonhankkiminen, asuntolainan korot, myyntivoitot/-tappiot jne.), jolloin on mahdollisimman vertailukelpoinen muiden (netto)palkkojen kanssa.
Toki tässä on sellainen pikku juju todellisuudessa, että en saa kaikkia henkilöstörahastoon laitettuja rahoja käteen samana vuonna. Rahaston pääomasta saa nostaa vuosittain korkeintaan 15%. Eli tilille en saa joka kuukausi tuota 3875€/kk. Mutta toisaalta, koska henkilöstörahaston sisällä rahat on mahdollista sijoittaa suoraan (ja ilman ansiotuloveroja välissä), ei minua haittaa, että en saa kaikkea kerralla käteen. Talouteni sen verran ylijäämäinen, että rahat tulisi sijoitettua joka tapauksessa.
Laskin vielä vertailuksi, että jos saisin kaiken palkan ansiotuloina, pitäisi bruttokuukausipalkkani olla ~600€ korkeampi (n. 72000€/v), jotta jäisi yhtä paljon käteen (toki silloin saisin kaiken rahan oikeasti heti käteen).
Mutta tällaiset “veronkierto” mahdollisuudet siis saivat itseni innostumaan tutkimaan myös yrittäjyyden mahdollisuuksia, koska siellä on myös mahdollista suunnitella verotusta, varsinkin vähän pidemmällä aikajänteellä.
Tein tästä vielä joskus pientä vertailua. Eli jos olettaisin, että henkilöstörahastooni sijoittamat rahat olisivat siellä 0% tuotto-odotuksella vs. että jos olisin vastaavalla palkalla töissä, jossa kaikki verotetaan normaalisti ansiotuloina ja sijoittaisin henkilöstörahaston määrää vastaavan (netto)summan 7% tuotto-odotuksella, henkilöstörahaston kautta kierrättämäni rahat olisivat silti tuottaneet paremmin. 30 vuodessa ero on jo 200000€+ (nettona! eli pääomatuloverojen yms. jälkeen). Ja tokihan ne henkilöstörahastossa varmasti pitkässä juoksussa tuottavat, eli ero on todellisuudessa vielä huomattavasti suurempi.
21 tykkäystä
Yksi keino hankkia myös pieniä lisätienestejä on tehdä toiminimellä sivuhommia. Kun tulot jää alle 15k€ /v niin ALV:it maksetaan takaisin. ALV:in kun laskuttaa aina tilaajalta 24% niin tulee ihan hyvä lisäbonus. Ja YEL pitää myös maksaa vasta 9k€/v ylittyessä. Ja jos tekee esim. konsulttihommia tai vastaavia, ei käytännössä synny kustannuksia. Verottaja vie vain tuloveron.
11 tykkäystä
Todella kiinnostavaa!
Harmi kun omilla työnantajilla ei ole mitään henkilöstörahastoa. Täytyy tutkia asiaa ja ehdottaa meille 
Mut hienoa ootimointia, hyödyntäisin myös!
2 tykkäystä
Amerikassa kaikki on suurta. Kuukausipalkka $30k, päälle osake- ja vuosibonarit, yhteensä n. 900k vuositulot. Olen DI, noin työuran puolivälissä. Niukasti hakkaa NHL-pelaajien köyhälistön 
34 tykkäystä
Minkä alan DI olet ja kauanko olet Jenkeissä työuraa tehnyt?
1 tykkäys
Mitä DI keksimäärin tienaa jenkeissä? Noi sun luvut varmaan aika yläpäästä DI hommissa.
2 tykkäystä
Jenkeissä on jonkin verran paikallisia eroja. Palkat vaikka NY:ssä, Bostonissa ja Kaliforniassa korkeammat kuin jossain Topekassa tai Boisessa. Muutenkin erot eri alojen ja tehtävien välillä ihan eri luokkaa kuin Suomessa.
Asuin itse noin 5 vuotta Jenkeissä, ja tuli palkattua ihan paljon ihmisiä sinä aikana. Lähinnä melko hyvistä yliopistoista valmistuneita B.Sc tai M.Sc. Aloituspalkat (ilman juuri mitään kokemusta) siinä 80k USD + 10% vuosibonus. Parissa vuodessa (jos homma jotakuinkin tomi) yli 100k, ja 4-5 vuoden jälkeen n. 150k ja siitä ylöspäin. Pidemmällä kokemuksella tai osaamisella palkat sitten paljonkin korkeampia. Esim. myynnissä, eksperttirooleissa tai johdossa voi olla 400-500k bonareiden kanssa.
Tämä oli aikajakso juuri ennen Koronaa, joten tämän jälkeen palkkainflaatio ollut myös ihan merkittävää. Riippuu toki roolista ja tehtävistä, mutta itse pyytäisin ja odottaisin saavani yli 500k.
Ps. MIT:stä, Stanfordista ja muutamasta muusta yliopistosta valmistuvat odottavat alkupalkankin (ilman mitään osaamista tai kokemusta) olevan yli 150k. Haastattelin muutaman ja jätin palkkaamatta. 
47 tykkäystä
Sähkö/tietotekniikan. Softaa ja hardista. Toista vuosikymmentä.
Kuten Mikki1 vastasikin, riippuu täysin lokaatiosta ja kokemuksesta. Kaliforniassa new college grad saa 130-150k + bonarit, siitä ne sitten kasvaa job levelin / senioriteetin mukaan erittäin voimakkaasti. Director/principal-tason kavereilla 350k+ peruspalkka on aika normaali. Jos olet ML-ekspertti niin nuo saa varmaan kertoa viidellä…
6 tykkäystä
Tuntien amerikkalaisen työskentelykulttuurin, tietäen Kalifornian alueen hintatason ja kuultuani joodenkin yrityksistä elää tuolla ns. normaalia perhe-elämää, en pidä liksaa mitenkään kadehdittavan kovana.
Palkka-asioissa mittarina on tuotto-panos-suhde jossa arvoa on myös jakajalla eli tienatun reaalisumman eteen tehdyillä efforteilla (ml. uhraukset).
4 tykkäystä
Kyllä Suomessakin täytyy johtoportaassa ja kovissa asiantuntijaduuneissa tehdä paljon töitä. Sanoisin että eroa Jenkkeihin verrattuna liioitellaan.
Hyvä puoli Jenkeissä on myös, että suurin osa kustannuksista ei automaattisesti skaalaudu palkan mukana. Esim. hyvä ja kattava terveydenhuoltovakuutus on ihan sama riippumatta siitä tienaatko 50k vai 500k vuodessa. Eli kun pääset järkeville tulotasoille, niin elintaso alkaa olla melko hyvä. Ja Suomeen verrattuna ainakin materialistisesti todella paljon parempi. Tämä huolimatta siitä että monet jutut voivat olla hieman kalliimpia.
HS:n toimittajat eivät ihan taida ymmärtää tätä todellisuutta kirjoitustensa perusteella. Tai sitten Suomessa ei ole hyväksyttävää sanoa asiaa suoraan niin kuin se on?
32 tykkäystä
Jopas jotakin, kovat on kyllä palkat lääketeollisuudessa. Valmistun itse parin kuukauden päästä myös terveystieteiden maisteriksi (hoitotiede) ja alkanut nyt miettimään, että mitähän sitä tekisi valmistuttua. Hoitotyön lähiesimiestehtävissä julkisella puolella palkat on aika vaatimattomia, noin 3700-4000€/kk + ikälisät. Palkka siis putoaa reippaasti verrattuna sairaanhoitajan palkkaan kolmivuorotyössä (tienasin itse toissavuonna rivihoitajana yli 70 000€) jos esimiestehtäviin lähden.
6 tykkäystä
Onhan niissä keskivertoa vähän paremmat, mutta ainakin näin vierestä katsottuna työtahti on aikamoista murhaa. Viisastalonmiehen liksaa selittää se, että terveystalousmalleja tekeviä on paljon vähemmän kuin on kysyntää. Ja kuten aina, hyvälle osaajalle maksetaan vielä vähän paremmin.
2 tykkäystä
Odetus osuu taas oikeaan. Ei terveystalousmallien pyörittelijöitä tähän maahan montaa tarvita, mutta nykyisellään meitä on todella vähän. Toivoisin, että alalle suuntautuisi nykyistä enemmän nuoria motivoituneita ihmisiä. Suomen ainoa kandiohjelmakin lopetettiin, kun ei sinne ollut motivoituneita tulijoita. Taka-ajatus näiden palkkojen jakamisella minulla olikin, että ehkä joku nämä näkisi ja valitsisi terveystaloustieteen eikä kauppis/oikis/DI/lääkistä. Kilpailua on todella vähän, joten tämmöinen laiska vähän keskimääräistä analyyttisempi ihminen kuten minäkin voi pärjätä todella hyvin. Big4 konsulttimaailmassa, espan asianajajatoimistoissa tms. en olisi ikinä pärjännyt.
17 tykkäystä
Tähän vielä voi hyvin lisätä, että juuri tuon hakijatulvan takia Big4-entrytasojen palkat ovat verrattain matalia (töitä saa kyllä tehdä ja paljon), mikä on toki ihan loogista, kun niitä hakijoita on vain älyttömästi. Toki jos grindata jaksaa, niin kyllä tuollakin isolle rahalle on mahdollista päästä. T. Ex-big4
17 tykkäystä