Juu, vuorolisistähän se palkka näissä hommissa tulee. Karkeasti lisät nostavat palkkaa sen 35-40%.
Monet pelastuslaitokset maksavat ensihoitajille ja palomiehille kiinteää 42% lisää peruspalkan päälle, jolloin haittalisiä vuorotyöstä ei erikseen makseta.
Päivätyötä tekemällä se palkka jääkin sinne vajaaseen 3000€ tienoille sairaanhoitopiireillä, vaikka täydet kokemuslisät olisikin.
Ongelmana palkkauksessa hoitoalalla on mielestäni se, että vaativista tehtävistä, missä hoksottimia ja erikoisosaamista vaaditaan paljonkin, maksetaan käytännössä samaa palkkaa, kuin huomattavasti helpommasta “rutiininomaisesta” työstä. Mielestäni vaikka päivystyksen triagehoitajalle tai lanssin ensihoitajalle voisi helposti maksaa esimerkiksi 15-20% parempaa peruspalkkaa, kuin vaikka tk-vuodeosaston sairaanhoitajalle tai psykiatriselle sairaanhoitajalle rauhallisella psyk. kuntoutusosastolla. Nythän palkkaeroa peruspalkassa on hyvässä lykyssä 40-50€, mikä ei todellakaan vastaa työnkuvan eroa vaativuudessa ja osaamisessa.
Nykyään taitaa voida tehdä enemmän ylitöitä kun uusi työaikalaki tuli voimaan. Itsellä tällä hetkellä n. 330 tuntia ylitöitä takana tälle vuodelle ja tarkastelujaksona on koko vuosi.
Vanhan työaikalain mukaan ylityötä saatiin teettää työntekijällä enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa. Sen lisäksi oli mahdollisuus henkilöstön edustajan suostumuksella teettää enintään 80 tuntia lisäylityötä. Työehtosopimuksella oli mahdollista sopia ylityön enimmäismäärien tarkastelujakson pidentämisestä enintään 12 kuukauteen.
Uudessa työaikalaissa ei ole säännöstä ylityön enimmäismääristä. Laissa on sen sijaan säädetty työajan absoluuttisesta enimmäismäärästä, joka on keskimäärin 48 tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana. Myös tästä tarkastelujaksosta voidaan sopia toisin valtakunnallisessa työehtosopimuksessa. Työajan enimmäismäärään luetaan kaikki tehty työaika eli säännöllinen työaika, lisä- ja ylityö, aloittamis- ja lopettamistyö sekä hätätyö.
Kun otetaan huomioon vuosilomalaki ja sen säännökset vuosiloman antamisesta, työntekijän kokonaistyöaika vuositasolla voi työaikalain perusteella olla laskennallisesti enimmillään noin 2 300 tuntia (48 työtuntia x työviikkojen lukumäärä).
Jep, näinhän se lain puitteissa olisi, mutta THL ainakin omana työnantajanani on rajannut yksittäisen virkamiehen max. ylityömääräksi vuositasolla 250h - raippaa tulee huolella jos tämä ylittyy, ja monilta on kielletty ylitöiden tekeminen kokonaan seuraavalta vuodelta jos tuo raja ylittyy.
Käytännössä kuitenkin ylitöitä pystyy tekemään hieman enemmän, sillä ylityökertymä ei kasva tunti-tunnista kaikissa tilanteissa - esimerkiksi, jos olet 3vk työjaksossa viikon vuosilomalla, niin ylityökertymä kasvaa vasta, kun olet tehnyt ylitöitä yli 38h jakson aikana. Eli jos em. tilanteessa teet ylitöitä vaikka 10h, on ylityökertymä edelleen 0h. Tai jos 3vk jaksossa on arkipyhiä, vaikkapa 8h verran, kasvaa ylityökertymä vasta 8h ylittävältä osuudelta.
3vk työjaksoissa on myös 5h bufferi, jonka alittava ylityö ei mene kertymään = 15h ylityö 3vk jaksossa kerryttää ylityökertymää vain 10h jne…
Minkä alan hommia teet, kun noin suuri määrä ylitöitä jo kasassa?
Minusta on vähän surullista että monet mieltävät ja yhdistävät tehdyn työn ajankohdasta ja/tai ylitöistä maksettavat lisät automaattisesti itse työstä maksettavaan palkkaan. “Pohjapalkka” on kuitenkin se mistä näkee miten varsinaista työtä arvostetaan. Hurja määrä työntekijää lopulta kuluttavia lisiä johtaa vain tilapäiseen palkkatyytyväisyyden illluusioon.
En tiedä onko tässä ollut mitään sellaista, minusta tuo on vain tulkinta yllä olevasta keskustelusta.
Silti puhe noista lisistä ja ylitöistä riippuu kyllä monestakin seikasta. Useissa työpaikoissa lisät nyt vaan kuuluvat yhtälöön vaikkei se työstä yhtään raskaampaa tekisikään. Hyvä esimerkki vaikka sunnuntailisät. Toisaalta eräs kaverini tekee pelkkää yötyötä ja saa hurjia “lisiä” vaikka mitään tuo ei poikkeavasti hänen työpanokseensa vaikuta. Tunnit ja palkka vakio, työ itse asiassa kuulemma öisin jopa kevyempää ja helpompaa.
Bonukset monissa työpaikoissa hyvinkin vähän riippuvaisia itse henkilön työpanoksesta, vaan osastokohtaisia tai jopa laajempia. Itse ainakin sain vanhassa työssä isoja bonuksia joka vuosi, vaikkei oma työpanos niihin liittynyt oikein mitenkään. Olin vain sopivalla osastolla kirjoilla. Kiitos niistä.
Minusta todella mielenkiintoista nähdä nämä lisien ja ylityökorvausten vaikutus tuloihin. Usein tuota ei jaksa eikä pidäkään jaksaa loputtomasti, mutta normaalituloiselle tällä voi olla iso merkitys vaurastumisen puoleen. Nuorena kun vähän rypistää niin vanhempana kiittää.
Ei yötyö ole ihmisiä varten. Pitemmällä tähtäimellä siitä on haittaa terveydelle ja erityisen hankala se on sosiaalisen elämän kannalta. Tai no ihan jo perhearki hankaloituu. Ihmettelen esimerkiksi töissä noita perheellisiä ihmisiä, jotka tekevät tuota katkeamatonta yövuoroa. Eräskin lähtee aamulla töistä kotia, vie muksut päiväkotiin ym, tekee jotain siinä välissä ja laittaa päivällä nukkumaan heräten myöhään illalla. Emäntää näkee ehkä vilaukselta aamusta ja illasta, muksuja ei senkään vertaan. Ei riittäisi firmalla rahat mikäli tuollaiseen pitäisi houkutella
Nuorenahan se olisi hyvä vähän rypistää, mutta mikäli yötyöhön siirtymisen päällimmäinen seuraamus on vaihto kalliimpaan osamaksuautoon niin tiedä häntä noista hyödyistä. Tai näin siis ainakin omassa duunipaikassa parkissa olevia autoja katsellessa
AIkanaan luokkakokouksessa vertailtiin tienestejä. Yötyötä keskusliikkeen trukkikuskina vuosikaudet tehnyt kouluttamaton jantteri pesi nettopalkassa koko porukan, mukaanluettuna ikänsä opiskelleet. Pari executive-tason hommissa ollutta taisi todeta että tienaavat enemmän. Tosin tällä jantterilla ei omien sanojensa mukaan ollut sen paremmin perhe- kuin muutakaan sosiaalista elämää. Myös esimerkiksi asiointien hoitaminen ja rytminvaihdokset olivat kuulemma vaikeita. Nyttemmin tyyppi on vaihtanut muihin hommiin.
Kyllähän sitä nuorena jonkin hetken jaksaa, mutta ei jatkuva yötyö pidemmän päälle ole mikään vaihtoehto. Varsinkin jos meinaa elämässään tehdä muutakin kuin sitä työtä.
Senhän voisi hoitaa niin, että puristaa sen ekan 10 vuoden ajan kaikki mehut irti, ja siinä kerryttää sopivaa salkkua. Sitten 10 vuoden jälkeen voi vaihtaa helppoihin päivähommiin, jossa palkalla ei itselle ole väliä tuon 10 vuoden salkun ansiosta.
Henkilökohtaisena mielipiteenäni kirjoitan, että ehdottamasi olisi paitsi äärettömän typerää, myös tylsää. Ihminen on nuori vain kerran elämässään, ja ehdotelmassasi sitä sitten istuskelisi todennäköisesti yksin, väsyneenä, mitään kokematta ja vailla sosiaalisia suhteita rahakasan päällä ja miettisi että mitäs nyt?
Mielestäni tähänkin pätee hyvin, että kohtuus kaikessa! Kun elämässä on sopivasti kaikkea, mutta ei mitään liikaa, tulee yleensä paras lopputulos. Säästämisenkin on parempi olla pitkäjänteistä, muun elämän ehdoilla tapahtuvaa, vapaaehtoista toimintaa, eikä mikään koko elämää rajoittava jumaluuteen verrattava määre jonka mukaan on elettävä.
Elämällä on lisäksi tapana vuoroin potkia, vuoroin silitellä ja näihinkin tilanteisiin on hyvä varautua.
Ei siinä elo hirveästi kärsi mikäli välillä jää muutamaksi tunniksi jatkamaan. Eri asia toki mitä noilla ylimääräisillä euroilla tekee. Oravanpyöräähän siinä rakennetaan mikäli säästöön ei saada mitään ja mitoitetaan menot ylitöiden ym. mukaan.
Tuli noita ylitöitä nuorempana tehtyä. Toivottavasti ei enää ikinä tarvitse
Yövuoron sosiaaliset haitat riippuu paljon yövuoron rakenteesta. Esim. pelastajat (palomiehet) tekevät käytännössä myös jatkuvaa yövuoroa. 24h töissä, 3 päivää vapaalla. Ei tämä mielestäni paljoa rajoita.
Tai jos mahdollisuus tehdä jatkuvana keskimäärin 3x12h yövuoroa viikkoon, vaikutus on kohtuullisen pieni.
@Toomas_Rahula Toisaalta näin, mutta toisaalta eivät pankissa tai kaupoissa kysele sitä, että ovatko vaihdannan välineenä käytettävät eurot peruspalkkaa vai lisiä? Itsellä 23v saman työnantajan palveluksessa ja viime vuonna tuli joulukuun kahden viimeisen viikon aikana ensimmäiset ylityökorvaukset koko aikana. Tavallista harmaata ylityötä eli pitempää päivää tulee yleensä tehtyä keskimäärin se 0,5-1h/päivä. Siitä kyllä tuntisaldot kasvaa, mutta aika harvoin niitä ehtii pitää pois palkallisina vapaapäivinä eli mieluummin ottaisin nekin rahana.
@ToomasRahula Taidan olla eri mieltä tästä. Mielestäni nimenomaan lopullisen, toteutuneen vuositulon vertailu on ainoa relevantti mittari. Niin kauan kuin meillä on aloja, joissa suuri tai suurin osa palkasta muodostuu erilaisista lisistä ja bonuksista, ja aloja joilla peruspalkka on ainoa mitä maksetaan, eikä (ylityö)lisiä tai bonuksia tunneta, ei peruspalkka kerro mitään. Ainakin itselleni tällaista ”lisätöntä” alaa edustavana on ollut silmiä avaavaa nähdä, millaisiin tienesteihin toisilla aloilla voi päästä.
Peruspalkka kertoo sen miten itse työtä arvostetaan, työaikalisät taas kertovat sen mihin vuorokauden- tai viikonaikaan työ pääosin tehdään eli ne ovat periaatteessa “haittalisiä”. Bonukset ovat sitten asia erikseen, niitä jaetaan muutenkin todella vähän verrattuna mihinkään lisiin eivätkä ne ole käsittääkseni määritelty työehtosopimuksissa tai laissa. Mieti siltä kannalta, että mitä jos työnantaja sanoisi sinulle, että kun työsi kerta sijoittuu enimmäkseen yöaikaan ja viikonlopuille ja pyhäpäiville niin sinullahan on ihan hyvät vuosiansiot joten ei tästä itse työstä tarvitse maksaa mitään ihmeellistä vaikka homma olisikin rankkaa ja vastuullista.
Toinen asia mikä minua ihmetyttää on sunnuntai- ja pyhäpäivälisät. Miksi esim 10 € / h saava työntekijä saa kolmanneksen pienempää sunnuntai- ja pyhäkorvausta kuin 15 € / h ansaitseva kun kyseessä on kuitenkin tehdyn työn ajankohtaan perustuva lisä eikä itse työpanokseen? Tällä logiikalla voisi minusta vaatia että sunnuntaisin ja pyhäpäivinä tehdään tuplasti kovemmin sitten töitäkin.
Olisin itsekin enemmän peruspalkan kannalla. Tiedän monta vartijaa, jotka tienaavat enemmän kuin insinööri. Tuo ei kerro vielä mitään todellisuudesta. Toisin kuin se että teet pelkkää yötä, työvuorot ovat pitkiä, niitä tehdään muulloinkin kuin arkena ja ylitöitä on tehty maksimit.
Really? Eli myös mm. yölisän pitäisi olla kiinteä euromääräinen prosentuaalisen sijaan, koska se on ajankohtaan perustuva?
Vertaa 10€/h ja 100€/h ansaitsevia, jos lisä olisi kiinteä 10€/h. Toinen saa näinä päivinä +100% palkkaa ja toinen +10%, eikö arvostus pyhänä tehdystä työstä olisi tällöin paljon suurempi 10€/h tienaavalla?
Nimenomaan näin. Itse olen esimerkiksi myyntialalla ja tällä hetkellä perustuntipalkka 11,42€ muttakun en ole periaatteessa tuntipalkkaa edes nähnyt moneen vuoteen. Viimeisen 6kk todellinen palkka jotain 19,5€/tunti. Mitä ihmettä mä sillä tiedolla teen mikä mun tuntipalkka “voisi olla” kun en kuitenkaan ikinä näe sitä palkassa muutenkuin erittelynä palkkakuitilla. Pankissa lainoja kysellessä ei taida olla paljon merkitystä sillä mitä voi tienata vaan ainoastaan sillä mitä tienaa todellisuudessa. Teen ihan perus päivätyötä 6,9 tuntia arkisin (lyhyet päivät, enemmän vapaa-aikaa). Ja onhan ne lomarahat ja pyhäkorvauksetkin vähän erilaisia jos tienaa 80% enemmän kuin se työsopimuksessa lukeva tuntipalkka… Niin ja mä en tee iltatöitä, viikonlopputöitä, yötöitä enkä ylitöitä. Ainut miksi teen ylitöitä joskus muutaman kerran vuodessa (joka on ensinnäkin mun omasta tahdostani eikä pyydettynä) on se tilanne että tiedän etukäteen tienaavani yhdeltä ylityötunnilta vähintään 40€-60€, ennätys tosin taitaa olla yli 400€.
Tuotantolaitoksessa prosessinhoitajana, helppoa työtä. Oma koulutus ammattiopisto yli 15 vuotta sitten, ei alaan liittyvä.
Työ on kaksvuorotyötä (päivävuoroa ma-pe, iltavuoroa ma-su). Peruspalkka 2940€/kk (lisät päälle 550-600€/kk). Ylitöitä ei tule tehtyä ollenkaan.
Omasta mielestä iso osa työhyvinvointia on lomat, jotka omassa työssä ovat erittäin hyvät; Kesälomaa 30 päivää, talvilomaa 10 päivää ja tylyjä 64h vuodessa.
Lomat pystyy vielä, ainakin toistaiseksi pitämään itselle sopivana ajankohtana.
Olin vain sopivalla osastolla kirjoilla. Kiitos niistä.