Vaikka vähän karsastan ketjua, jossa vertaillaan palkkoja, tuntuu silti luontevalta aloittaa sijoitusfoorumille postaaminen siitä mitkä ovat omat lähtökohdat sijoittamiseen. Palkka on aika olennainen osa sitä kuinka paljon voi paukkuja laittaa sijoittamiseen.
Olen vastavalmistunut KTM ja työskentelen konsulttina Big 4:ssa. Ikää on 28 vuotta. Palkkani on tällä hetkellä 3,600 euroa kuukaudessa. Tämän lisäksi ylityöt maksetaan 1:1 (Jos kirjaa ne) ja vuodessa tulee noin kuukauden bonus. Ketjua lukiessa on hieman harmittanut, kun huomaan että huomattavasti lyhyemmällä koulutuksella ja stressittömämmällä työllä olisi päässyt kovempaan liksaan kiinni jo aikaisemmin. Noh, ainakin ollaan tilastokeskuksen mukaan keskiarvossa ja tässä hommassa kohtalaisen hyvä palkkakehitys. Muutamassa vuodessa pitäisi tulla helposti se 5k + bonukset. Tietenkin oletuksena, että jaksaa konsultin työelämää. Ei ole mitään stressittömintä puuhaa.
Itsellä ainakin tutut vastavalmistuneet lääkärit katsovat mukavia pikkukaupunkeja/kuntia ympäri Suomen ja kysyvät, pääsevätkö sinne töihin. Hommia aina löytyy ja palkka on älytön, kun tekijöitä ei ole ja uudet ihmiset eivät halua muuttaa tuppukyliin.
Ongelmana koulutuspaikkojen lisäämisessä on, että tällöin yliopistot tarvitsisivat myös enemmän rahaa koulutukseen. Lääkärien koulutus on hyvin kallista moneen muuhun alaan verrattuna. Lisäksi opetusryhmiä ei jatkuvasti voi kasvattaa, koska jokaiselle opiskelijalle on turvattava myös tarvittavat kliiniset taidot. Kädentaitoja ei voi kumminkaan oppia kuin tekemällä. Viimeisen 10 vuoden ajan koulutuspaikkoja suomessa on jo lisätty paljon ja tällä hetkellä isommat kurssit alkavat valmistumaan, minkä luulisi kohta hieman paikkaavan tilannetta. Lisäksi ulkomailla opiskelee koko ajan enemmän suomalaisia lääkäriksi, jotka haluavat palata suomeen töihin.
Mielummin itse ainakin tekisin töitä paikassa, jossa on tarpeeksi suuret lääkäriresurssit hieman pienemmällä palkalla, kuin paikassa, jossa vaikea saada itselle kontrolliaikaa potilaalle omalle listalle 2kk sisään.
Tällä hetkellä töitä saa helposti väestönikääntymisen johdosta, monessa taudissa diagnostiikka ja hoito parantunut —> seurataan ja hoidetaan paljon aktiivisemmin, eikä sanota vaan onnea jatkoon. Lisäksi korona tuonut myös lääkäreille paljon lisätöitä. 6v koulutuksella ei heti saa muutoksia aikaan pienillä opiskelijamäärien lisäyksillä.
Ymmärrän nämä haasteet ja yksinkertaista ratkaisuahan ei varmasti ole.
Näin maallikkona huvittaa, kun vuosikymmenestä toiseen Lääkäriliitto toteaa ettei pulaa ole ja samalla muualta tulee valtavasti kommenttia sekä ahdistusta, että lääkäreistä on pulaa. Lääkäreiden työmarkkinat eivät kuulosta millään tapaa ”terveiltä”. Toivon, että ahneus (lääkäreiden tarjonta pidetään niukkana) ei aja yhteiskunnan hyvinvoinnin edelle.
Maallikko näkemykseni on se, että lääkäripulaan vaikuttaa myös se, että osa lääkäreistä tekee ns. “vajaata viikkoa” kun palkka on niin hyvä muutenkin. Lisäksi IT-järjestelmien ja lisääntyvän paperisodan takia lääkärit kykenevät ottamaan vähemmän potilaita vastaan, esim. surullisen kuuluisa Apotti on ilmeisesti pysyvästi leikannut potilasvastaanottojen määrää.
Omista tutuista lääkäreistä lähinnä pienten lasten vanhemmat tekevät 80% työaikaa, itse teen 50h/vrk kun päivätöiden lisäksi teen säännöllistä päivystystä jotta taidot pysyvät hyvinä (murtumien reponoinnit, ompelut, silmävammat, näytteenotto) koska nyt päivätyöni on lähinnä paperien pyörittelyä.
Lääkäreiden koulutusmääräthän ovat nousseet jatkuvasti viime vuodet, sekä kotimaassa + Latvian, Viron, Romanian, Puolan lääkikset mm. tuottavat lääkäreitä. Eli ei Lääkäriliitto ole mitenkään kykenevä jarruttamaan asiaa (enää ainakaan, olisiko pitänyt aiemmin tehdä jotain määrien lisäämiseksi, ehkäpä), se mikä nyt estää tuotannon on yliopistojen resurssit. Jopa nuorien lääkärien suuri määrä on paradoksaalisesti ajanut tuttuja kokeneita terkkarilääkäreitä muihin hommiin, kun kokemattomien lääkärien vahtiminen on lyöty vielä muiden töiden päälle… johtaminen puutteellista siis kun ei ole kyetty organisoimaan paremmin.
Terveyskeskuksissa myös avoimien virkojen avautuminen on yllättävän hidasta: usempi vuosia samassa terkkarissa ollut kollega on odottanut virkaa jo pidempään. Tämä nyt ainakin sitouttaisi lääkäreitä.
Eli tiivistelmä lääkärien koulutusmääristä:
-nyt vain puolustusvoimilla on nyt kyky määrätä mihin valmistunut upseeri menee töihin, toisaalta heille on maksettu eläminen ja korotettu opiskeluraha mpkk ajan. Jos lääkäreitä alettaisiin määräämään, pitäisikö kohdistaa vain lääkäreihin tämä määräysvalta vai voisiko juristeja ja insinöörejä käskyttää maaseudulle?
jos aiotaan pumpata lääkäreitä niin paljon että työttömyyden uhalla pitäisi lähteä periferiaan, fiksut tyypit kyllä keksivät muuta tekemistä kuin lähteä Kainuuseen lääkäriksi jos ei huvita.
itse kannatan: tarpeen mukaan lisää lääkäreitä koulutetaan, sote-alueiden vapauttaminen kepulaisten maakuntahimmeleistä, terveyskeskusten johdon ja organisaation parantaminen, lääkärien työajan vapauttaminen hoitajavastaanottoja lisäämällä ja lääkärien laaja koulutus pitäisi hyödyntää muualla kuin nuhapolilla.
Edit: viimeksi nämä koulutuspoliittiset keskustelut liputettiin tai siirrettiin
Vaikka menee ohi ketjun aiheen, niin ainakin aikoinaan Norjassa (jossa on siis tehty periaatepäätös pitää koko maa asutettuna ja elinkelpoisena) lääkäreiden opintolainojen armahdus kuuden vuoden periferia-palvelun jälkeen oli suuri menestys.
Lisäksi kynnys jäädä sinne “Kainuuseen” on huomattavasti matalampi, jos siellä on ollut ensin kuusi vuotta ja ehkä jopa tykännyt paikkakunnan tsydeemeistä (ulkoilu, kalastus, metsästys jne).
Palkkoihin tämä liittyy sikäli, että sille motivaatiolle voi löytyä muutakin rahallista etua kuin pelkästään palkkakuitti…
Tämä kuva (Johan Sanmark lääkäriliiton datasta) antaa vähän viitettä siitä, että suuri ongelma ei ole (pelkästään) lääkärien määrässä. Tiedot ovat muutaman vuoden vanhoja, mutta suuntaus näkyy siitä hyvin. Lääkärien määrä on ollut selvässä kasvussa, mutta tk-virkojen määrä ei ole pysynyt perässä. Täyttämättömiä virkoja on, mutta suuri tekijä lääkäreiden häipymiseen paikasta on liian suureksi kasvava työkuorma. Jos tk:n lääkärivakanssien määrä ei vastaa työmäärää, niin ovi rupeaa sellaisessa paikassa käymään.
Jos katsoo tarjontaa isompien kaupunkien yksityisillä asemilla, niin sieltä vapaita lääkärin aikoja löytää vaikka huru mycket. Jotenkin niitä sille puolelle menneitä lääkäreitä pitäisi saada houkuteltua tk:n puolelle hommiin.
Mutta toinen vähemmän julkisuudessa puhuttu aihe on erikoislääkäri vaje tässä maassa. Erityisesti psykiatripula on aivan karmiva. Samoin pulaa on mm. fysiatreista, keuhkolääkäreistä, laboratorioalojen lääkereistä jne. Erikoislääkärikoulutus kestää kuusi vuotta niiden perusopintojen jälkeen, joten pikaisesti tämä ongelma ei ratkea. Itse koen tätä erikoislääkärivajetta joka päivä. Työskentelen itse hyvin pienellä alalla, jossa pulaa tekijöistä on koko maassa. Omassa maakunnassani olen tällä hetkellä ainoa tämän alan tekijä. Toinen palkattaisiin heti, jos jossain sellainen olisi. Onhan tässä “monopoliasemassa” hyötyäkin. Saan hyvin vapaasti määritellä työnkuvaani ja tekemisiäni ja olen saanut luoda itseni näköisen työympäristön. Osittain varmaan siksi viihdynkin erittäin hyvin työssäni. Lisäksi työ on kovin mielenkiintoista ja ylimääräisenä tehty privaattityö ei sen vuoksi kuormita minua kummemmin. Työn tekemisen määrän rajaksi olen laittanut sen, että verojen ja veroluonteisten maksujen jälkeen pitää palkasta jäädä nettona vähintään puolet käteen. Jos verot uhkaavat mennä sen yli, niin sitten himmaillaan työn tekemisen kanssa. Mutta tietysti pitkällä tähtäimellä toista tämän alan tekijää tänne kaipailisin. Ehkä joskus tulevaisuudessa jostain sellainen ilmaantuu.
Siis itsehän olen ollut Kainuun Puolangalla lääkärinä ja tyttöystävän kanssa oli aivan mukava kokemus. Ja jos jokin lainataakka(tai verohelpotus ) olisi ollut kuitattavissa niin olisin tehnyt pidempäänkin vaikka yksin elellen, kyllähän sielläkin voi käydä salilla ja pelata pleikkaa. (Tai oikeastaan sali oli auki vain virka-aikana)
Mutta jos opiskelujen rahoitusmalli muuttuisi lainapainotteisemmaksi vain jotta valtio voisi tarjota velallisille porkkanaa vastineeksi palveluksesta halutussa paikassa (varsinkin jos rahat menneet elämiseen eikä osakkeisiin), en usko että tämä olisi parannus nykyiseen. Itse toki ottaisin porkkanan koska olen ahne.
Ei ehkä sun kannalta, mutta yhteiskunnan kannalta tilanne olisi eri.
Ja silloin joskus Norjassa toi ei ollut raippaa, vaan ihan positiivinen mahdollisuus nuorelle vastavalmistuneelle.
Monipuoliset työtehtävät, uusi ympäristö, uudet harrastukset. Eikä kenelläkään ollut mikään pakko…
Pohjois-Ruotsissa ne kai vaan ihan silkalla rahalla (ja työehdoilla) houkutteli tarvittavat lääkärit. Siis silloin joskus, en tiedä nykytilannetta.
Aika monella alalla on tiukat määreet, millä perusteilla ylitöitä saa tehdä. Mikä on syy ylityöhön? Jos teit töitä 10 tuntia 8 sijaan, olisitko saanut puristettua samat työt 8 tuntiin? Piditkö turhan pitkiä pohtimistaukoja tai selasitko jopa uutiset työajalla. Oliko oman työaikasi organisointi priimaa vai otitko ns. turhia askeleita. Vai painoitko töitä täydellä teholla optimaalisella tavalla koko ajan, ja aikaa nyt vain kaikesta huolimatta kului se 10 tuntia. Entä saako kollega tehtyä samat työt 8 tai 9 tuntiin?
Itse upseerina teen normaalin työajan päälle sen ehkä 30% harmaita. Eivät ole sellaisia operatiivisia töitä, että olisi oikeutus ylitöihin mutta pakko ne on tehdä kuitenkin, jos haluaa hyvää työnjälkeä. Ja sitä hyvää jälkeä odotetaan. Joku oikein tehokas ja fiksu ehkä ehtii työajalla, muut joutuu sitten painamaan harmaita.
Eikös tällästen työntekijöiden takia niitä ”harmaita” tehdä jatkossakin kun eivät pidä oikeuksistaan kiinni? Työantajan tehtävä se on antaa sellaiset työtehtävät jotka yksilö pystyy työajassa tekemään ja jos ei niin ylitöistä maksetaan.
Noh yksinyrittäjänä tuota ongelmaa minulla ei ole mutta aikaisemmin palkansaajana olin kyllä tarkka jos tuli ylitöitä niin niistä maksettiin tai pidin vapaina. Ilmasia töitä en alkanut tekemään
Sitten vaan ne fiksummat ja tehokkaammat ajaa oikealta ja vasemmalta ohi, jos ei itse kompensoi puuttuvia lahjoja harmailla Työn jälki ja hoidetut tehtävät näkyy, ei niihin käytetty aika
Aika säväyttävä luku tuo palkansaajien lukumäärä Löytyyköhän palstalta tilastoniiloa kertomaan, mikä mahtaa olla tilanne on länsimaissa?
Kun nyt palkkakeskusteluun kirjoitellaan, niin voin tässä iloksi ääneen todeta hypänneeni alimman tulodesiilin alapuolelta suoraan mediaaniin Siirryin siis taannoin it-tukihommista toiseen taloon ratkaisukonsultti -tittelille, ja palkka pomppasi 2k€ → 3,3k€. Kouluakin olisi vielä käymättä, mutta ei taida vaikuttaa ainakaan tässä työmarkkinatilanteessa palkkaan
En myöskään ymmärrä näitä harmaita. Olen työskennellyt IT:n parissa viimeiset viisitoista vuotta usealla eri toimialalla ja koskaan en ole kuullut että joku tekisi “ilmaista” ylityötä ts. näitä “harmaita” kuten se täällä hyvin kuvattiin. Silti niitä taitaa ihmiset tehdä, kun niistä täällä ja lehdissäkin kirjoitellaan joten en toki niiden olemassaoloa kiistä.
Itselläni ylityöt on lähes poikkeuksetta korvattu vapaina tunti tunnista, ellei sitten esimerkiksi konsulttina ollessa ole asiakkaan kasnsa sovittu jostain ylityökeikasta tai urakasta tai viikonloppupäivystyksestä tai vastaavasta, jolloin korvaus on tullut rahana.
Noiden harmaiden teko on, kuten @Insinoori mainitsi, todella monelta kantilta huono asia. Pitkässä juoksussa kukaan ei voita siinä että työntekijät ovat ylikuormitettuja vaan maksun aika tulee aina välisin jossain vaiheessa. Työntekijälle se ylimääräinen kompensoimaton työ on epäreilua, koska hän jää vaille korvausta ylimääräisestä työstä. Organisaation kannalta se on ongelmallista, koska todellisen työn määrä häviää sinne harmaisiin tunteihin ja johdon kannalta se on myös ongelmallista, koska heidän johtaminen on selkeästi puutteellista, jos alaiset joutuvat noita harmaita tekemään.
Oma vaimoni on itseasiassa parhaillaan sairaslomalla uupumisen takia. Hänen kohdallaan kyse ei ole harmaista vaan liian suuresta työkuormasta, jonka hän tekee ns. normaalin työajan puitteissa. Joskus on tulklut tehtyä myös “ylitöitä”, mutta niitä on pidetty myös sitten vastavuoroisesti vapaina. Hän on painanut jo vuosikausia töitä sellaiseslla tahdilla että työpäivät kuluvat palaverista toiseen juostessa, jatkuvasti vähän myöhässä ja kokenut ahdistusta sen tuomasta liiallisesta työmäärästä ja kiireen tunteesta. Lopputuloksena oli sitten burnout, kuukauden mittainen sairasloma, mielialalääkitys ja nyt osa-aikainen sairasloma. Noiden harmaiden tekijöiden osalta on helppoa nähdä että suunta on ihan sama. Se tulee ennen pitkää kalliiksi niin työntekijälle kuin sen antajallekin.
Ei tämä ole korvaus. Korvaus on sitä, että saat jotain ylimääräistä siitä, että teit enemmän. Nyt saat vain pitää menetetyn vapaan myöhempänä ajankohtana.
) olisi ollut kuitattavissa niin olisin tehnyt pidempäänkin vaikka yksin elellen, kyllähän sielläkin voi käydä salilla ja pelata pleikkaa. (Tai oikeastaan sali oli auki vain virka-aikana)
Työn jälki ja hoidetut tehtävät näkyy, ei niihin käytetty aika
Löytyyköhän palstalta tilastoniiloa kertomaan, mikä mahtaa olla tilanne on länsimaissa?
Siirryin siis taannoin it-tukihommista toiseen taloon ratkaisukonsultti -tittelille, ja palkka pomppasi 2k€ → 3,3k€. Kouluakin olisi vielä käymättä, mutta ei taida vaikuttaa ainakaan tässä työmarkkinatilanteessa palkkaan 
