Osakesijoittaminen

Palkkakeskustelu

En ymmärrä pointtiasi. Se että teen jotain “enemmän” on melko joustava käsite kun työn määrä ja työajat joustavat muutenkin. En koe pakottavaa tarvetta saada esimerkiksi TESissä määritetyllä ylityökertoimella korotettua ekstrakorvausta siitä että teen joskus ylitöitä. Vapaatunnit ja päivät tuovat joustavuutta arkeen ja mahdollistaa pitempien lomien pitämisen. Itse olen aina pitänyt sitä hyvänä ja sopivana korvauksena ylimääräisestä työstä.

2 tykkäystä

Työnantaja ainakin kiittää

En itse lähtisi tekemään normaalia työaikaa pitempää työpäivää ilman reilua korvausta. Töiden lopettaminen tuntia aikaisemmin joskus myöhemmin ei ole mikään korvaus, mutta meitä on moneen lähtöön

6 tykkäystä

Menee jo hyvin offtopiciksi, mutta tässä ylhäällä se oma ajatus tulikin.

Itse myös IT-alalla missä tämäntyyppinen jousto on arkipäivää, mutta en minä pidä sitä minään korvauksena, että saan perjantaina lähteä aikaisemmin töistä, jos olen aikaisemmin viikolla tehnyt enemmän töitä.

1 tykkäys

Jos pidemmän päivän tekeminen (ylityö),
vähentää työpäivien määrää?
Eikö se ole vain hyvä/parempi?
Esim. Neljä työmatkakulua viiden sijaan.
Kolme vapaapäivää viikossa kahden sijaan.

3 tykkäystä

Tässä keskustelussa menee ainakin oman käsitykseni mukaan ylityö ja liukuva työaika sekaisin.

Käsittääkseni suurin osa yrityksistä käyttää jonkintasoista liukumaa, jolloin normaalin työpäivän jälkeen tehdyt työt kerryttävät saldoa, jota voi sitten hyödyntää sopivana ajankohtana. Tämä ei ole ylityötä. Ylityö on esimiehen kanssa erikseen sovittua työtä, jonka tekeminen ei kerrytä liukumaa vaan siitä maksetaan ylimääräistä palkkaa työehto-/paikallisen sopimuksen ehtojen mukaisesti.

Työntekijälle liukuva työnaika on parempi vaihtoehto kuin säännöllinen työaika, sillä tämä mahdollistaa työaikasaldon kerryttämisen ja hyödyntämisen. Olen kuitenkin huomannut & kuullut, että useassa yrityksessä töitä on niin paljon, että tuoda saldoa ei vaan pysty käyttämään pois (tai muuten työt oikeasti jäävät tekemättä).

Tässä tapauksessa työt pitäisi oikeasti tehdä ylitöinä pois (järkevissä määrin), josta sitten maksetaan sitä ylimääräistä korotettua palkkaa. Kovin moni yritys vaan ei tätä halua tehdä, kun heidän mielestä saldojen kertyminen on tarpeeksi hyvä korvaus työntekijälle. Lopputuloksena ylitöitä ei ole mahdollista tehdä ja työntekijä ei voi käyttää kertyneitä saldoja pois, eli käytännössä tekee ylimääräistä työtä ilmaiseksi yritykselle.

Omassa työpaikassani ei ole työnajan seurantaa, mutta olen usealta henkilöltä kuullut että he eivät enää yritä edes seurata tekemiään työtunteja (eli positiivista saldoa), koska he eivät ehdi niitä käyttämään pois ja tulee vain paha mieli kun tajuaa miten paljon töitä tulee tehtyä (ylimääräistä työtä ilmaiseksi).

21 tykkäystä

Siis olen vain pelkkä työntekijä, mutta mikäli jään jatkamaan niin en tosiaankaan ala tunti tunnista tekemään yhtään mitään. Vapaat tulevat korotettuna ja ne pidetään sovittuna aikana. Kyllä siitä jokin korvaus pitää saada, koska ainakin näin perheellisenä siitä tulee aina hirveä säätö mikäli tulee muutoksia aikatauluihin

Työnantaja on lähtökohtaisesti kiinnostunut vain työpanoksesta ja siitä lisäarvosta mitä se tuottaa yhtiölle. Mikäli jotain poikkeavaa tulee tehtyä niin kyllä siitä kohtalainen korvaus tulisi saada

5 tykkäystä

Tähän vielä lisäyksenä, että suurin osa työnantajista varmaan mieltää liukuvan työajan niin, että töitä tehdään, kun niitä on ja vapaata pidetään, kun se on töiden puolesta mahdollista. Tämähän ei ole liukuvaa työaikaa, vaan liukuvan työajan ja sen käyttämisen tulisi olla työntekijän päätettävissä. Mikäli töitä on pakko tehdä normaalia työaikaa pidempään, on kyse ylitöistä.

Niin ja lopuksi on hyvä todeta, että koskaan en ole saanut ylitöistä mitään korvausta. Ja niitä tulee säännönmukaisesti ja jatkuvasti. Voi ajatella, että se on ammatinvalintakysymys, mutta eihän sen niin pitäisi olla.

2 tykkäystä

Juuri näin. En itse ainakaan rivityöntekijänä todellakaan tekisi ylitöitä “tunti tunnista” periaatteella saati harmaana työnä ilman palkkaa. Sehän on “itsensä myymistä” halvalla tai ilmaiseksi. Työnantajan tehtävä on järjestää työtehtävät niin, että ne pystyy työpäivän aikana hoitamaan inhimillisellä työpanoksella (tauot pitäen) - ja jos ei ehdi, niin palkata lisää työntekiköitä. Ei siis niin, että työntekijä joutuu tekemään ilmaiseksi töitä.

Nyt jos teen ylitöitä vaikkapa 10h verran, menevät ne maksuun 1,5-kertaisena (+ mahdollinen hälytysraha ja vuorolisät) joten saan palkkaa vähintään 15 työtunnin edestä. Halutessa voi sitten myöhemmin pitää vaikka palkatonta 15 työtunnin edestä ja vaikutus palkkaan on ±0.

Tuo jonkun mainitsema 30% työajan päälle tehty harmaa työhän on ihan valtava summa rahaa. Jos työaika on normaalisti se ~163h/kk ja tähän päälle 50h ilmaista työtä, tarkoittaa se vähintään 75h työtunnin palkanmenetystä, todennäköisesti paljon enemmän kun ylityöt alkavat juoksemaan isommalla kertoimella ja vuorolisillä. Omalla palkallani tuo tarkoittaisi helposti 2000-3000€/kk palkkasaatavien menetystä. Siis kuukaudessa. On hyvä olla työnantajalle lojaali, mutta pitää sitä omaakin napaa ajatella…

14 tykkäystä

Tässä hyvä muistutus myös ylityökorvauksiin. Se että työnantaja maksaa ylityötunnista +100% korvausta ei kuitenkaan sada kuin puoliksi omaan kukkaroon. Toinen puoli menee verokarhulle.

Suomessa ylipäätään brutto hallitsee keskusteluilmapiiriä ja aina joulukuun alussa “veropäivänä” sitä pällistellään miten 100k brutto on neljä kertaa 25k bruton kokoinen.

Kyllä tämä verojärjestelmä ja sen luonne keskituloisen kannalta on ainakin oman urapolkuni ja motivaationi tyrehdyttänyt kokonaan. Jatkossa jahka asuntolaina on maksettu niin mielelläni siirtyisin vaikka 3pv työviikkoon 3pv palkalla. Brutto laskee 2pv mutta netto vain 1pv verran, mikä olisi ihan ok. Täysillä tsemppaamalla ei saa kuin burnoutin ja vähän enemmän nettoa kuin nyt. Bruttoja on turha tuijottaa.

Jännäksi menee kuka vuonna 2040 maksaa valtion velat ja lyhennykset. Näillä verotasoilla itseäni tuskin löytyy siltä listalta.

30 tykkäystä

IT-työ on siitä ehkä poikkeavaa, että siinä on aika kova paine kehittyä ihan oikeasti siinä työuran varrella, etteivät taidot muutu hyödyttömäksi. Se luo aika kovan ylimääräisen paineen menestyshaluiselle ohjelmistokehittäjälle, vaikka työtunnit olisivat paperilla 37.5h/vk. Tämän lisäksi työhön yleensä liittyy hyvinkin paljon itseohjautuvuutta.

Etenkin nykään kun monella yrityksellä softa on joko se tuote tai tärkeä osa tuotetta ja omaa infrastruktuuria, niin se hyvien ohjelmistokehittäjien tarve on niin kova, että siitä maksettava korvaus pitääkin olla hyvinkin suuri. Tilannetta voisi verrata, että jos jonkin Stora Enson tehtaita rakentaisi, pyörittäisi ja korjaisi sellainen 300 henkeä verrattuna tämän hetkiseen globaaliin 40 000 henkeen?

Digitaalisessa suhteessa nimittäin ne ohjelmistokehittäjät sekä suunnittelevat että toteuttavat sen skaalautuvuuden sekä varmistavat että tuote tähän pystyy. Tämän ymmärtäminen ei ole vielä Suomessa edennyt kauhean pitkälle ja keskijohto näkee ohjelmistokehittäjät lähinnä kuluerinä.

Suomi on jäänyt hetkellisesti ainakin alan palkoissa jopa jälkeen eurooppalaisella tasolla. Jossain Berliinissäkin maksetaan parempaa palkkaa, vaikka elinkustannus on miltei puolet suomalaisesta. Tietenkään ei olla vielä lähelläkään Yhdysvaltojen palkkoja, mutta on sellainen muutos käynnissä, että oikeasti globaalit yhtiöt alkavat maksamaan kovia palkkoja (siis 10-15+keur/m ihan maasta riippumatta), koska työntekijämarkkinat ovat globaaleja. En vain näe, että perinteinen keskijohto pystyy nielemään tälläistä muutosta, jossa omat palkat jäisivät “jalkoihin”. Muutenkin itseohjautuvat tiimit tuntuvat olevan vanhoissa hierarkioissa hyvinkin jännä ja pelottava ajatus.

Kauhea itku työvoimapulasta, kun palkat ovat kohta Intian tasoa. Startupeissakin tarjotaan ihan naurettavan pientä osuutta.

1 tykkäys

Nyt kun kaikenlainen downshiftaus on muotia ja omalla kohdalla on työssä jaksaminen/motivaatio ollut jo pidemmän aikaa kateissa - olen alkanut pohdiskelemaan sitä “kultaista” kuukausipalkkaa (Suomessa).

Eli mikä olisi se breakpoint, jossa työn kuormittavuus ja käteen jäävä korvaus (marginaaliverotus) kohtaisivat. Toki tässä on valtavasti alakohtaista vaihtelua, joten absoluuttisen totuuden löytyminen on mahdotonta.

Itsellä tällä hetkellä pääsuunnittelijan titteli puolijohdeteknologian koneita valmistavassa yrityksessä. Kuukausipalkka 4950€ (käteen jää karvan päälle 3k). Vuodessa kertyy jonkin verran matkapäiviä, joten “kaupan päälle” saa matkapäivärahoja ja ilmaisia ulkomaanmatkoja. Kombinaatio on omalle kohdalle todella hyvä.

Kolikon kääntöpuolella on todella surkeasti johdettu yritys, naurettavan kireät aikataulut, itseään toistavat hommat ja tämän myötä työmotivaation rapiseminen pikku hiljaa lähelle nollaa.

Olen mietiskellyt jos ehdottaisi lyhennettyä työviikkoa tai muuta vastaavaa kevennystä. Tämän suhteen pitäisi keksiä se sopiva lyhennys. Ymmärtääkseni esimerkiksi lomakertymät katkeavat jos kuussa on alle 14 työpäivää.

Verrokkina tähän olen miettinyt omaa tilannetta parin vuoden takaa, jolloin palkkani oli muutaman kympin yli 4000€. Mielestäni elintasoni ei ole juurikaan muuttunut bruttoon ilmestyneen kilon myötä.

Toivottavasti ei tullut ihan nollapostaus, mutta ainakin itselleni tämä on todella hankala yhtälö ratkaistavaksi :thinking:

35 tykkäystä

Tässä kannattaa olla tarkkana, nimittäin helposti menee pieleen. Varsinkin, jos yrityksessä ei ole jo hyvän aikaa ollut tapana, että osa tekee lyhennettyä työaikaa, niin työkuorman skaalaaminen alaspäin voi olla haasteellista. On tullut nähtyä muutaman kerran, kun joku alkaa tekemään lyhennettyä työviikkoa/työpäivää matalammalla palkalla, mutta käytännössä häneltä odotetaan samaa työmäärää, kuin kaikilta muiltakin, koska muutakaan vertailukohtaa ei oikein ole. Seurauksena tehdään palkatonta ylityötä, että ei jää hommia rästiin ja lopulta siis yhtä pitkää työviikkoa, mutta matalammalla palkalla. Asian ei tarvitse mennä näin, mutta tuo riski on hyvä tiedostaa ja huomioida.

Toinen vaihtoehto on ottaa pitkiä palkattomia lomia ja silloin on helpompi sovittaa työkuorma, kun joku on kerralla 2kk pois. Vrt, että sama kaveri on kyllä töissä, mutta tekee vain vähemmän töitä.

12 tykkäystä

Todella hyvä pointti ja varmasti helppo karhunansa, johon moni työajanlyhentäjä astuu tietämättään.

Tältä kantilta kun asiaa miettii oman työnantajan tilannetta, niin oma työtuntien vähennys aiheuttaisi melkein väkisin kollegoiden työmäärän lisääntymistä. Toisaalta, tällä hetkellä ollaan jo valmiiksi tilanteessa, jossa muutama lisärekry olisi ihan paikallaan, kun saldotunnit paukkuu melkein järjestään jokaisella.

1 tykkäys

Tässä voisi todellakin olla enemmän järkeä kuin työajan lyhentämisessä. Mutta toki, varsinkin projektiluontoisessa työssä, voisi olla aikamoinen harakiri pitää lomaa+omaa lomaa vaikkapa kesä-syyskuu ja paiskia sitten (harmailla) ylitöillä homma taas kiinni lomilta palattua. Enkä oikein keksi miten asiakkaat saisi ymmärtämään että “mä en nyt sitten ole kolmeen kuukauteen tavattavissa”.

Oma työni on niin itseohjautuvaa ja etukäteen suunnittelu onnistuisi, että tuo voisi toimiakin.

3 tykkäystä

Työaikapankkihan on usein vuosikohtainen, ja pitämätön saldo maksetaan ylitöinä pois. Työaikalain mukaan. TES voi sopia toisin, mutta tuskin tuota huonommaksi sovitaan missään.

Kyllä, mutta en ottanut viestissäni mitenkään kantaa työaikapankkiin. Normaali liukumatyöstä (mikä on käsittääkseni yleisin tapa varsinkin asiantuntija-alalla) kertynyt saldo ei ole sama asia kuin työaikapankki. Tuota liukumasta kertynyttä saldoa voidaan kuitenkin mahdollisesti siirtää työaikapankkiin, jos sellainen sattuu olemaan käytössä.

Ainakin omassa työssäni on käytössä työaikapankki, mutta sinne voi tallettaa ainoastaan lomapäiviä, ei kertynyttä liukumasaldoa. Tajusin myös opiskeluiden loppusuoralla (jolloin pankki tuli käyttöön), että työaikapankkiin talletetut lomat muuttuvat ns. täyden palkan lomiksi, muuten ne olisi maksettu ansaintahetken palkan mukaan pois pidettäessä. Eli pankkiin aina vanhimmat lomat, niin ne sai “rahapestyä” täyden rahan lomiksi :smiley:

Yrittäjät esimerkiksi eivät ole palkansaajia, eikä esim. päätoimiset sijoittajat yms. Varmaan löytyy tilaston sivuilta ketkä tuossa mukana.

1 tykkäys

Avataanpa tännekin vähän omaa tilannetta:

Ikää 27 vuotta. Töissä merellä esimiesasemassa, työnantaja valtionhallinnossa. Työpäiviä vuodessa päätoimessa ~140. Vakituisessa virassa nyt pari vuotta. Lisäksi pienimuotoista yritystoimintaa omalla toiminimellä.

Palkka tällä hetkellä bruttona päätoimesta noin 60k- ja sivutoimesta noin 10-15k vuodessa (pysyttelen tarkoituksella alle ALV-velvollisuuden rajan). Nettoansiot vaihtelee karkeesti 3500-4000€ välillä. Ottaen huomioon päätoimen mielekkyyden ja suurehkon vapaa-ajan määrän, oon kyllä tyytyväinen ja onnellinen tämän hetken tilanteestani. Säästöön jaa kuukaudesta ja laskutavasta riippuen kaikkea 500€ ja 1500€ väliltä.

Urakehitysnäkymät mulla on mielenkiintoiset ja hyvät pitkälle tulevaisuuteen. Palkkakehitys on kohtalaisen tasainen ja ennustettava, mutta tyssää viimeistään valtionhallinnon “kohtuullisuusseinään” jossain vaiheessa uraa.

28 tykkäystä

Kirjanpitoa, 29v ja 4600e/kk + normaalit tulosbonukset ja lomarahat.

11 tykkäystä

Minkälaisissa tehtävissä tai paikassa kirjanpitäjä saa noin hyvät? Onko vaativampaa kirjanpitoa esim. raksa tms vai jotain muuta?