Aloitan vuoden vaihteessa uudessa työpaikassa joten tuli itsekin tarkasteltua tuota historiallista kehitystä, nyt tullut oltua vähän päälle kolme vuotta kokoaikaisena työelämässä.
8/2018 koulun penkiltä kotimaiselle pörssiyhtiölle: 2700e/kk
11/2019 palkankorotus: 3100e/kk
11/2020 siirto julkiselle puolelle, opintoja vastaavaa työtä: 3450e/kk
1/2022 paluu yksityiselle puolelle, jälleen opintoja vastaavaa työtä: 4500e/kk
66% nousu muutamassa vuodessa joten olen ihan tyytyväinen, ja tavoite on jatkaa nousua.
Oma palkkakehitys. Valmistuin rakennusmestariksi 2014.
Vuonna 2015 aloitin palkka oli noin 40 000€/vuosi
Vuonna 2021 palkka noin 66 000€/vuosi
Palkka on noussut joka vuosi 250-500 €/kk jonka päälle vielä indeksikorotukset.
En ole juurikaan tehnyt ylitöitä.
Vaikka brutto on noussut niin kyllähän tuo verottaja joka kerta oman siivunsa ottaa.
Vuoden viimeinen palkka tilillä ja harmittavasti jäätiin kakkosella alkavasta loppusummasta Tämä johtui loppuvuoden heikoista bonuksista ja firman osakekurssin puolittumisen vaikutuksesta optioihin.
Toista se näyttää työpaikallani olevan. Lähdin rohkeasti pyytämään palkankorotusta syyskuussa, kun rooli muuttui ja sain lisävastuita. Tällöin sanottiin, että korotus tulee, mutta ei vielä tiedetä milloin. Tänään kun kyselin verokorttia varten vähän päivitystä tilanteeseen, niin kuulemma asia oli hieman edennyt… esimies oli tehnyt oman esimiehensä kanssa ehdotuksen jonnekin vielä ylempään portaaseen. En elättele juurikaan toiveita, että joku kasvoton herra päätyy siellä hyväksymään tuon korotuksen.
Onko kellään muulla kokemuksia näin kankeasta palkkapolitiikasta?
On. Ei muuttunut miksikään vaikka laski exceliin paljonko on tuonut lisää rahaa firmalle kuluvan vuoden aikana. Höpötettiin vain yhtenäisestä palkkapolitiikasta ja sitä varmaan siellä höpötetään tänä päivänäkin. Yllättäen ovi käy usein ja sitä varmaan myös ihmetellään edelleen.
Oma palkkahistoria AMK inssinä:
2014: 2300€
2015: 2300€
2016: 2300€
2017: 2300€
Vihdoin esimies, ja esimiehen esimies, puoltaa korotusta 3k€:n, mutta ylempää kieltävä koska ei voi nostaa 700€ kerralla. Tarjous 2600€. Uhkaamalla lähteä yht’äkkiä sen 3K sitten kuitenkin sai.
2018: 3000€
2019: 3000€
2020: 3200€
Porukan lähtemiset ja oma, jokseenkin ärtynyt, kysely johti korotukseen. Varmaan kun ei ollut muuta vaihtoehtoa tekijäpulan takia.
2021: 3600€
Taas on lähteny porukkaa ja mahdollisesti lisää lähdössä. Josko pikkuhiljaa ymmärrettäisiin että se on raha ollut syynä lähtöihin ja asialle tehtäisiin jotain?
2022: Tavoite saada nyt edes 3800-4000€. Varsinkin tämän inflaation kiihtyessä olisi tarpeen.
Sen verran tunnistettavissa tuon alkupalkkajumituksen takia, että jos pomoja täällä pyörii, niin hei hei. Rahalla pidetään ihmiset tyytyväisenä.
Sen verran tunnistettavissa tuon alkupalkkajumituksen takia, että jos pomoja täällä pyörii, niin hei hei. Rahalla pidetään ihmiset tyytyväisenä.
Niin totta, niin totta. Olen muutaman kerran vinkannut yrittäjinä (ja riittävän isoina herroina isommissa taloissa) toimiville kavereille, että näin palkansaajan näkökulmasta arvioisin, että hyville tekijöille kannattaa oma-aloitteisesti antaa liksaan korotus silloin tällöin. Tämä pitää aikaansaavat työntekijät talossa ja saattaa pitkällä tähtäimellä jopa tulla halvemmaksi - vaatii nimittäin aika paljon pokkaa alkaa kinuta isompaa palkankorotusta kuin mitä pyytämättä ja yllättäen tarjotaan.
Itse olen maininnut myös joskus että onko tuo jatkuva rekryäminen ja perehdyttäminen ilmaista, mutta jossain firmassa ilmeisesti katsotaan että parempi laittaa rahat sinne kuin panostaa nykyisiin työntekijöihin. Kun tällaisia firmoja ja sieltä lähteneitä ihmisiä linked inissä kavereina on, niin harvalla se urapolku muualla on mennyt alaspäin. Paremminkin päinvastoin.
Pistän pahnan pohjimmaiset tänne. Tänä vuonna tulot menevät nippa nappa 20 tonnin päälle. Tuli tuossa tietenkin hoitovapaalla oltua ja tehtyä lyhyempää työpäivää
Ikinä ei ole ollut keskituloista paremmat tulot, mutta en ole hirveästi kokenut parempien tulojen tuovan tyytyväisyyttä arkeen tietyn rajan jälkeen. Kovin monella tuntuu olevan kova halu kilpailuttaa vähän väliä ne sataset irti, mutta kannattaako tuon takia stressaamaan ruveta? Verottajalle sieltä menee kuitenkin leijonanosa
Tavallaan ymmärrän hyvin it puolen kavereita, koska siellä on super hyvin palkattuja hommia ja korotukset voi olla tonneja. Riippuu monesta seikasta, millä alalla on ja mitä muita hyviä puolia omassa työssä on. Itse kilpailutin hiljattain, kun edellisestä korotuksesta oli jo useita vuosia ja oli hyvä syy pyytää lisää liksaa. Kilpaileva tarjous yleensä valitettavasti tarvitaan, että jotain tapahtuu
Ei parista satasesta munkaan mielestä kannata liikaa murehtia, mutta palkan pitää kehittya pitkässä juoksussa, että homma on reilua.
Mukavaa myös kun on sijoitussalkku rinnalla niin kaikki ansiot ei ole kiinni kk-palkasta.
Ei kertaakaan ole ollut itsellä kyse pelkästä palkasta. Työt joihin ei voi vaikuttaa, kasvavat vaatimukset ja sitten kolmantena tulokset, joista ei palkita. Ensi vuodenkin verotettavat tulot jäänevät 45-50 000 euron välille. Ylitöitä minulle ei makseta, joten kyse on peruspalkasta ja lomarahoista sekä iso ehkä on tuo bonus.
Jos en olisi koskaan lähtenyt jaloillani äänestämään, tavoittelisin nyt noin 40 000€ vuosituloja suuremmalla tuntimäärällä eikä etätöistä tarvitsisi edes haaveilla. Jos laskee arvoa sille, että työmatkaa ei tarvitse ajaa päivittäin, todellinen tuntipalkka on noussut valtavasti.
Palkkakeskustelu on itselleni aiheena arka ja vaikea. Tilintarkastajataustasta johtuen ovat vuosiansiot vaihdelleet viimeisimpinä huippuvuosina 100-120 tuhannen euron välillä ja nykyisin elätän itseni konsulttina paljon maltillisemmalla palkalla. Saan siis onneksi määritellä, että mitä nostan osakeyhtiöstäni ja pystyn pitämään itseni täten verolistojen ulkopuolella, minkä koen tärkeäksi.
Haluan korostaa, että kadun syvästi menetettyä aikaa, jonka menetin työskennellessäni uraorjallisena tilintarkastajana vaikka ansiot olivat erinomaiset. Tämä kaikki aika oli pois keväisin perheeltäni, mitä en ikinä tule saamaan takaisin.
Keskustelu kotitalouksien rahankäytöstä ja kuinka paljon sitä tarvitsee on täysin oma juttunsa, joka ansaitsisi oman topikkinsa. Palstan tulotaso on korkeahko tai ainakin niiden jotka tässä topikissa pyörivät. En hetkeäkään usko heidän taloudellisessa mielessä tarvitsevan lisää ja lisää tuloja kattaakseen välttämättömät menonsa. Kohonnut tulotaso toisaalta tarkoittaa kovin monella korkeampia menoja, mutta tarvitseeko kohonneita tuloja ulosmitata kerta toisensa jälkeen kasvaneilla menoilla? Voisiko taloudellinen liikkumavara olla kuitenkin parempi vaihtoehto, jolla ostetaan liikkumavaraa ja mielenrauhaa yllättäviä asioita varten?
Olen itse ollut pieni markanvartija ison osan elämääni. Tulot eivät ole koskaan olleet kummoiset, menot pikkaisen vähemmän ja salkku on kasvanut siinä sivussa. Notkuminen hoitovapaalla, lyhennetty työpäivä ym. on avannut silmät totaalisesti. Eurot eivät ole enää pelkkiä numeroita arvo-osuustilin viimeisellä rivillä, vaan niillä on sittenkin jokin merkitys olemassa
Kannattaa nyt edes miettiä mikäli tuntee piston rinnuksissa. En halua saarnata, mutta mainostaa aion aina silloin tällöin
Joo, on hyviä kokemuksia. Sain aikoinaan 4 vuoden jälkeen ylennyksen juniorista “tavalliseksi” ja nettopalkka nousi 50 € / kk. Vaihdoin sen inspiroimana firmaa ja nettopalkka nousi 900 € / kk
Tämä johtui loppuvuoden heikoista bonuksista ja firman osakekurssin puolittumisen vaikutuksesta optioihin.
