Palkkakeskustelu

Onhan se miljoona tehtävissä, mutta kun unohdetaan viime vuosien kovat tuotot, niin eipä se helppoa olekaan.

5% tuotolla 700€/kk 40 vuoden ajan. Työuran loppupäässä velattomana helppo nakki, työuran alkupäässä velat niskassa lapsia kasvattaen ei niinkään helppoa keskituloiselle perheelle.

Mitä se voisi keskituloisella lapsiperheellä tarkoittaa:
Nainen heti äitiysloman jälkeen takaisin töihin, pieni lapsi päiväkotiin. Isä ei pidä mitään tuloja alentavia vapaita ollenkaan. Perhe ottaa kaikki ylityöt mitä saa. Säästetään raivolla ja mennään joka asiassa sieltä missä halvimmalla pääsee, niin ehkä jopa 30 vuoden aikana tuo olisi monella kasassa ihan nykypalkoilla laskettuna. Mahdollisesti aiemminkin, jos laitetaan asumisenkin kriteeriksi pelkkä halvin hinta eikä mitään muuta. Sitten voi kiikkustuolissa istuessa yrittää luoda uudelleen suhdetta niihin omiin lapsiin ja korvata menetettyä yhteistä aikaa.

Tuosta yksi nolla pois, niin ei pitäisi tuottaa mitään tuskaa suurimmalle osalle. 70€/kk 40 vuoden ajan.

11 tykkäystä

Tässähän se kaikkien käsillä oleva “salaisuus” on! Omassa tuttavapiirissä sijoittaminen on hyvin vieras ja ehkä jopa pelottava käsite. Kun tulee raha, tai pikemmin sen puute puheeksi, muistutan usein niistä kahdesta vaihtoehdosta, joilla helpoin asiaan vaikuttaa, eli lisätä ansioita ja/tai vähentää kulutusta. Mutta jos tahtotila on lisätä vapaa-aikaa ja elämänlaatua matkustelulla yms. niin tietäähän tuon. Omaa tilannetta ja toimintamallia olen joillekin avannut, eikä pelkästään positiivista vastakaikua ole saanut. Etenkin tällä hetkellä, kun olen yhteiskunnan taakkana pelkkänä kulueränä, ovat nuo omat puskurit tuonut kyllä paljon henkistä turvaa, eikä niihin ole edes tarvinnut kajota. Tästä kun taas noustaan ja jossakin vaiheessa , toivottavasti, kiinni niihin pieniinkin, mutta säännöllisiin ansiotuloihin, aion kyllä nauttia täysin rinnoin siitä, että vaikeista ajoista selvittiin, jossa isona tekijänä oli edes auttavat valmiudet oman talouden hoidosta.

9 tykkäystä

Luulisin yllättävän monen suhteellisen hyvätuloisen kuitenkin saavuttaneen miljoonansa säästeliäällä elämällä ja onnistuneilla sijoituksilla. Hyväpalkkainen työ yhdistettynä tavallisten ihmisten menoihin jättää yllättävän paljon sijoitettavaksi. Nämä ihmiset eivät vain taida oikein mainostaa miljonääriyttään.

Lähteen mainitsin jo tuossa alkuperäisessä viestissä eli kirja
‘Millionaire Next Door’ … Ameriikan kielellä tietysti. En tiedä onko sitä käännetty.

Siitä on myös uudistettu versio näemmä mutta tilastotieto ei ole tästä oleellisesti poikennut.

Ja vaikka haluaisin sanoa, että Suomen verotus on kova, niin se ei varsinaisesti näytä muuttavan perustilannetta. Vastapuolella on sitten jonkinlaista sosiaaliturvaa, kuten
semi-ilmaista terveydenhuoltoa ja tukia, jotka saattavat mahdollistaa jonkintasoista säästämistä jopa työttömälle. Olen itsekin tuupannut pieniä summia säästöön aikana kun elin peruspäivärahalla jonkin aikaa ja oli perhettäkin.

Ja kyllä nuo amerikkalaisetkin näyttävät myös maksavan veroja aika tavalla - erityisesti ne suurituloiset. Verot pitää vain laskea menoiksi niinkuin muutkin. Huolellinen taloudenhoitaja voi miettiä miten näitäkin optimoida s.e. ei ylettömän paljon päädy maksamaan.

Yhteenvetona siis toteaisin, että tutkimusaineisto ei näytä tukevan yleistä käsitystä, jonka mukaan sijoittaminen, tai sen aloittaminen, edellyttää suuria tuloja. Tosiasiassa se pikemminkin edellyttää vain aloittamista.

2 tykkäystä

Ei vastaa kysymykseesi täysin, mutta tämä löytyi parin vuoden takaa hesarista (luvut Tilastokeskuksen):

Jotenkin olettaisin, ettei yrityskaupat selitä tuota kasvua ainakaan pelkästään.

Tämän päivän hesarista tosin osui silmään sitten verrokiksi Ruotsi:

" Muistelen sveitsiläispankki Credit Suissen tuoretta tilastoa, jossa listattiin dollari­miljonäärien määriä eri maissa.
Yllätyin Suomen miljonäärien määrästä. 85 114! Vau. Sitten katsoin Ruotsin luvun: 570 439.
Mitä?
570 439.
Se tarkoittaa, että yli seitsemän prosenttia Ruotsin aikuis­väestöstä hallinnoi yli miljoonan dollarin omaisuutta. Miljonäärien määrä on kasvanut vauhdilla: vuonna 2000 Ruotsin aikuis­väestöstä dollari­miljonäärejä oli alle prosentti."

Suomessa siis miljonäärejä on saman raportin mukaan 1,9%

13 tykkäystä

Näin se juuri näyttää olevan. Jos tulot nousee, muttei ole opetellut säästämään, ylimääräiset rahat tuppaavat valumaan elintasoon merkittävältä osin. Olen nähnyt tämän jopa omasta lähipiiristäni.

En myöskään ymmärrä tuota ajatusta, että elämä olisi jotenkin ‘kituuttamista’ jos säästää.
Säästäminenhän on mukava harrastus ja paljon terveellisempi kuin vaikka juopottelu.
En muista, että olisi koskaan tarvinnut kituuttaa. Silti olen säästänyt työttömänäkin ollessani, neljän lapsen isänä ja matkustimme ko. aikaan jonkun kerran ulkomaillekin.
Pitäähän talous tietenkin hallinnassa pitää (tulot>menot) mutta ei minulla koskaan ole isoja tuloja ollut.

11 tykkäystä

Eihän tuo miljoonaomaisuuteen pääseminen vaadi yhtään mitään muuta kuin sopivan perheasunnon ostamista PK-seudulta 20v sitten ja kahta hyväpalkkaista korkeakoulutettua työtä. Ei tarvi kyllä kituutella noilla korteilla ja ikää on todennäköisesti 50v esimerkin henkilöillä.

8 tykkäystä

En laskisi asuntoa tuohon mukaan. Sitä pitää myös huoltaa ja tuskin kukaan kadulle muuttaa, sitten kun asunto on maksettu eli edelleenkään sinulla ei ole sitä rahaa käytössä, ellet muuta halvempaan asuntoon.

@Puuhoyla2
Oma näkökulma oli ehkä enemmän firettämisen suunnasta, kuin pelkkää nettovarallisuuden tarkastelua.

Mutta kyllähän se omaisuudeksi lasketaan, hyvällä arvonnousulla hesassa jotkut rempat ym.ei tunnu missään. Hyvä niille jotka aikanaan ostanut halvalla tai vastikään perinyt. Terveisiä Kalevan vuokra ghetosta.

6 tykkäystä

Kyllä omistusasunto selkeästi nettovarallisuutta on, vaikka hinta laskisikin - voi muidenkin sijoitusten arvo laskea.

Kuten muillakin sijoituksilla, myös omalla asunnolla voi elättää (ainakin osittain) itseään.
Asuntoa voi käyttää vellan vakuutena esim. käänteisessä asuntolainassa tai sijoituslainan vakuutena. Eli omasta asunnostaan muuttamatta voi silti elää käytännössä sijoituksilla, jos asunnon arvo on riittävän korkea. Sen voi myös helposti muuttaa täysin sijoitukseksi muuttamalla muualle ja laittamalla vuokralle.

Remontteja en kuitenkaan siihen lisäisi. Melkoinen osa niistä on pakollista ylläpitoa (=kulua, ei välttämättä nosta asunnon arvoa vaan ainoastaan ylläpitää sen samana) ja loppuosastakin iso osa tehdään oman mieltymyksen mukaan, jota on vaikeata rahastaa jäljestäpäin.

6 tykkäystä

Onko käynyt mielessä käydä tekemässä tiliä edes muutaman vuoden verran jenkeissä? Tokihan tuolla Suomen palkallakin pärjää, mutta onhan noissa valtava ero.

3 tykkäystä

Eikös ulkomailta tienatut äyrit mene ensimmäisen parin vuoden ajan Suomen prosentilla? Jos siis meinaa myös tulla takaisin Suomeen :smiley:

Eli 1 MUSD menisi paikalliset verot (jotain 8 % luokkaa keskimäärinkö ne oli?) ja sitten siitä karhu vie vielä varmaan maksimin luokkaa (60 %?). Ja euroiksi muunnettuna 1 MUSD jäisi sitten käteen “vain” jotain 316 kEUR. Plus asuminen jenkeissä on varmaan vähän eri kalliimpaa kuin Suomessa :slight_smile: Voisi huonossa tilanteessa (esim. Washington D.C., jossa korkea tulovero ja kallis asua) käydä niin, että jenkki-miljoonasta jää vähemmän nettoa pakollisten kulujen jälkeen kuin Suomen huomattavasti pienemmästä tilistä. Ellei sitten asu siellä muutaman vuoden pidempään kuin tuo ulkomaan verotulojen Suomi-vero.

Kun muuttaa Suomesta pois, on verovelvollinen Suomeen kolmen vuoden ajan. Monien maiden kanssa Suomella on verosopimus joka estää kaksinkertaisen verotuksen. Ainakin niissä maissa missä minä olen ollut riittävän kauan että on syntynyt verovelvollisuus myös uuteen maahan, on tuloverotus mennyt kohdemaan verotuksen mukaisesti heti alusta asti eikä Suomi ole perinyt ylimääräisiä. Pääomaveroa Suomi perii ylimääräiset 30/34 % asti jos kohdemaan pääomaveroprosentti on tuota alhaisempi.

5 tykkäystä

Vielä lisäyksenä tähän että verovelvollisuus on muuttovuosi + kolme vuotta.

Tulovero maksetaan pääsääntöisesti asuinmaahan kunhan siellä asuu yli 183 päivää, muutoin saattaa suomen verottaja periä osuutena jälkikäteen.

Tapauskohtaista ja kannattaakin perehtyä omaan keissiin verottajan sivuilta

2 tykkäystä

Tuolla ylempänä joku kysyi, miten palkka on kehittynyt vuosien varrella. Työeläkeotteesta sen aika helposti näkee. Tässä oma palkkakehitys.

2005-2006 Yliopistolla 22-25k€
2007-2011 48k€–>81k€ Myyntimiehenä kotimaassa kemianteollisuudessa. 81k€ sisälsi täydet bonukset ja taisi olla vielä lomat maksettu rahana.
2012-2013 65k€ kansainvälistä myyntiä
2014-2017 Kotimaisessa pörssiyhtiössä myynissä 61/71 k€. Bonuksista riippuen.
2018 - 2021 91-105k€ kansainvälistä myyntiä kemianteollisuudessa myyntiryhmän johtajana.
2022- Peruspalkka aika tasan 100k€, bonuksia ei taideta tästä vuodesta maksaa.

Vaikka ei tuosta suoraan voi sitä päätellä, niin nykypalkkaan tärkeimmät urapomput on tuo kansainvälistyminen sekä tuolla pörssiyhtiössä saatu kokemus tietystä teollisuusalasta. Sieltä se perusta nykytilanteeseen.

28 tykkäystä

Tämä onkin muuten oiva lisä palkkakeskusteluun. Ajallinen kehitys tuo kummasti lisäinfoa pelkän nykypalkan ja ammatin sijaan. Toivottavasti muutkin uskaltautuvat jatkossa samaan tapaan avaamaan eri ammateissa palkkojen kehitystä ajan saatossa. Tätä ketjua lukiessa kun herkästi korostuvat jo uralla edenneiden mediaania korkeammat ansiot.

12 tykkäystä

Mielenkiintoinen aihe. Tässäpä omat tulot työhistorialtani.

2009-2015: 3 000€ - 17 000€/v golfkentällä, puhelinmyynnissä ja viimeisenä vuotena jo hieman parempipalkkaisessa työssä lähihoitajaopiskelijana kaupungilla. Ensimmäisen kerran palkkatöihin menin 13-vuotiaana, ja töissä tuli oltua lähes ympärivuotisesti kasiluokasta eteenpäin. Keväät, kesät, syksyt golfkentällä & syksyt, talvet ja keväät puhelinmyynnissä.

2016: 14 000€/v. Valmistuin keväällä lähihoitajaksi, ehdin olla muutaman kuukauden töissä sairaanhoitopiirillä ennen armeijaan lähtemistä kesäkuussa. Armeijasta kotiuduin jouluksi, ja jatkoin töitä sairaanhoitopiirillä.

2017: 35 000€/v. Lähdin heti armeijan jälkeen tammikuussa jatkamaan opintoja ensihoitajaksi ammattikorkeaan, ja olin paria viikkoa lukuunottamatta lähes täysipäiväisesti töissä sairaanhoitopiirillä lähihoitajana. Pieniä pätkiä opintojeni aikana tein lyhennettyä työaikaa.

2018: 33 000€/v. Opinnot jatkuivat työnteon ohella samassa sairaanhoitopiirin mielisairaalassa, muutamia muutaman viikon jaksoja ilman työsuhdetta työharjoitteluiden vuoksi. Joitakin yksittäisiä keikkavuoroja yksityisissä hoitolaitoksissa, jotka olivat todella rahakkaita katastrofaalisesta hoitajapulasta johtuen. Sain muistaakseni “tingittyä” yhteenkin työvuoroon itselleni 400€ “bonuksen” sekä matkakorvaukset 80km/suunta työmatkaani normaalin palkan päälle, koska hoitajia ei yksinkertaisesti ollut muualta saatavilla :smile:

2019: 25 000€/v. Työt jatkuivat mielisairaalassa opintojen ohella. Tähän vuoteen mahtui mukaan reilun 4kk mittainen (palkaton) ulkomaanvaihto Afrikkaan, Namibiaan. Aivan uskomattoman hieno kokemus.

2020: 54 000€/v. Valmistuminen ensihoitajaksi helmikuun loppupuolella (vuoden tavoiteaikaa etuajassa huolimatta lähes päätoimisesta työskentelystäni opintojen ohessa). Työskentelin tänä vuonna useassa eri työpaikassa; vanhassa mielisairaalassani, keskussairaalassa kirurgialla, HUSilla psykiatrialla, Pohjois-Lapin pienessä terveyskeskuksessa, ja loppukesästä lähtien nykyisessä työpaikassani Valtion mielisairaalassa. Loppusyksystä minut nimitettiinkin vakituiseen virkaan psykiatriseksi sairaanhoitajaksi. Ylitöitä tuli tehtyä tämän vuoden aikana melko runsaasti, yli 300h/v.

2021: 60 000€/v. Valtiolla palkka nousi mukavasti verrattuna sairaanhoitopiiriin, ja nousuvaraa reilusti edelleen. Ylitöitä alkukeväästä paljon, kesästä lähtien ei juurikaan. Yhteensä kuitenkin noin 250h.

2022: 60 000 - 65 000€/v. Palkka pitäisi nousta keväällä jälleen, yhteensä varmaan 5-10%. Jos ylitöitä jaksaa tehdä, niin 65ke voisi mennä rikki. Jos ei yhtään, niin +50ke.

Palkkauksen ja sen kehityksen kannalta valtion leipiin siirtyminen oli oikein hyvä päätös. Ja noh, itse työkin on melko leppoista, minkäänlaista tulosvastuuta ei ole eikä stressiäkään työt suuremmin aiheuta.
Tällä alalla on mielenkiintoista, että lähes poikkeuksetta yksityisellä sektorilla palkkaus on melko merkittävästikin heikompi, kuin kunnallisella/valtiolla. Tähän päälle usein vielä usein huomattavasti huonommat resurssit ja työolot. Eli paljon enemmän työtä pienemmällä palkalla.

Töitä on kyllä melko paljon tullut tehtyä, ja AMKin tarpominen läpi nopeutetusti ja lähes jatkuvasti samalla työelämässä työskennellen oli kyllä välillä melko kiireistä aikaa. Työpaikkakin oli 50min ajomatkan päässä, eli työpäiviihin tuli miltei 2h lisää mittaa matkojen vuoksi. Monesti tuli mentyä suoraan yövuorosta koulunpenkille tekemään tenttiä ja loppupäiväksi istumaan luennoille. Siitä sitten pariksi tunniksi kotiin nukkumaan, ja takaisin yövuoroon. Tai koulupäivän jälkeen iltavuoroon. Onneksi yövuoroissa pystyi hyvin opiskelemaan, ja esimerkiksi opinnäytetyöstä varmasti yli 50% tuli tehtyä työajalla. Monet opiskelijabileet jäivät välistä töiden takia.

Eipä silti kaduta, ei tarvinnut kituuttaa lainkaan kuten valtaosa opiskelijatovereistani joutui. Ja ulkomaillekin vaihtoon lähteminen onnistui osin sen vuoksi, että rahaa oli hyvin säästössä. En muista, että olisin oikeastaan ikinä stressannut juuri millään tavalla raha-asioista, koska olen ollut jo yläasteen alkutaipaleelta lähtien työelämässä. Ja nyt taloudellinen tilanne on ikätovereihin nähden oikein hyvä, nettovarallisuus ylitti 24-vuotiaana heittämällä 100ke. Monet ikäiseni opiskelevat vielä viitisen vuotta yliopistossa, ja valmistuttuaan pankkitilillä on säästöjen sijasta pari-kolmekymmentätuhatta opintolainaa maksettavana. Toki opiskelijaelämä on ainutlaatuista aikaa, enkä sitä halua vähätellä lainkaan, vaikka minulla se ehkä olikin hieman erilaista.

61 tykkäystä

27v, sote-alalla yötyötä. Peruspalkka taitaa olla siinä reilut 2400e/kk. Lisien jälkeen tulot vähän riippuen kuukaudesta noin 4000e. Huonona kuukautena vähän vähän vähemmän, parempana enemmän.

Työ on kyllä kuin itselle tehty kun tykkään valvoa ja rytmi muutenkin yöhön painottuva. Plussaa myös työn rennosta luonteesta kun asiakkaat luonnollisesti nukkuu öisin. Töitä tehdään meillä 5 töissä 5 vapailla syklillä, joten vapaatkin kivan pituiset.

Palkasta jää käteen vähän kuukaudesta riippuen 500-1000e säästöön ilman, että tarvitsee elintasosta karsia pois. Eipä ole valittamista tilanteeseen.

20 tykkäystä

Miten sulle kertyy 1600 euroa kuukaudessa lisistä?

1 tykkäys

Yölisä on 40%. Lisäksi la-su yöstä maksetaan tuplapalkkaa, samoin kaikista muista pyhäöistä. Su-ma öistä kerkiää saamaan sunnuntain tunneista tuplat. Kierron mukaan teen keskimäärin 2 viikonloppua kuukauteen.

Voi kuulostaa hurjalta nuo lisät mutta yötöistä maksetaan onneksi hyvin. Ei nämä hommat kaikille sovi ja tekijöitä ei tunnu olevan jonoksi asti.

19 tykkäystä