Sattuipa käymään niin, että sukulaismies oli testamentannut allekirjoittaneelle ja velipojalle metsää, jonkin verran osakkeita ym. Sattuuko täällä olemaan palstalaisia, jotka ovat jo järjestelleet asiat?
Kiinteistöyhtymä löytyy jo entuudestaan, jonka kautta kesämökin omistus on puoliksi. Soppa sekoittuu entisestään mikäli saman katon alle saisi metsien hoidon, mahdollisen osakesalkun ym. Tarkoitus kuitenkin olisi yhdessä hoitaa asiat, eikä lähteä pilkkomaan kaikkea mahdollista omiin nimiin. Näin siis erityisesti metsien osalta
Verottaja ja lakimiehet varmasti osaavat jotain sanoa, mutta jospa palstalaisilla olisi antaa neuvoja
Vuosia sitten olen hieman saman tyyppisessä tilanteessa ollut ja on tullut huomattua, ettei olisi kannattanut tai tarvinnut “yhdessä hoitaa asioita” vaan suosiolla jakaa kaikille omat osansa tai ostaa muut pihalle. Vuodet vierivät ja tilanteet muuttuvat. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista ja kai jokainen tapaus on omanlaisensa.
Perintöasiat saavat pahimmat puolet esiin ihmisistä. Kannattaa oikeasti lähteä sillä ajatuksella eteenpäin, että asioista tulee kiistaa. Eli hoitakaa asiat siten, että ei ole mitään yhteisiä omistuksia yms.
Nimimerkillä olen nähnyt perintöriitojen tuhoavan sukulaissuhteet.
Mitä käy kun aika sinun aikasi päättyy ja lapsesi ja velipojan lapset perivät teidät? Sen tarkemmin sinua tuntematta vaikuttaa ihan kuin teidän tavoitteena olisi luoda lisää isoja sukuriitoja maailmaan
Ymmärrän kyllä huolen. Itse asiassa tiedän oikein hyvin mistä puhutte
Tässähän tapauksessa ei varsinaisesti ole mitään mistä kinastella. Mikäli etukäteen jo päätetty kuka saa ja mitä niin hommahan on tavallaan hyvin yksinkertainen. Lähinnä käytännön toteutusta miettinyt miten järjestellä asiat byrokratian kannalta. Kyllähän näitä asioita penkomalla saa selville ja selviää ajan kanssa, mutta ensikäden tieto helpottaa aina urakkaa
En ole oikein koskaan jättänyt arvailun varaa näihin. Minulla oli testamentti jo parissakymmenissä, kun näytti jotain varallisuutta kertyneen. Nyt kun mukulaa löytyy niin pidän luonnollisena kapulan siirtämistä heille.
Veljelle ei luultavasti tule omia lapsia. Hänelle on ollut tärkeä, että mahdollinen varallisuus siirtyy allekirjoittaneelle ja/tai minun lapsille. Tässähän on selvitettävää vaikuttaako yhtymä tähän mitenkään. Tuskinpa
Okei, entäs sitten kun veljen osuudesta menee osa tasinkona puolisolle? Entäs jos vanhemmiten päädytte riitoihin ja hän testamenttaakin omaisuuden jollekkin muulle? Tai ylipäätään löytyy joku vanhemmiten tehty mysteeritestamentti, joka on mielestäsi veljesi ilmaisun tahdon vastainen, mutta muuten vaikuttaa oikeuskelpoiselta. Käytännössä todennäköisin polku johtaa käräjille, koska yhteisomaisuudesta ei kovinkaan helposti pääse eroon ja on tuhat eri tapaa miten tuo voi mennä pieleen.
Ylipäätään jos on joku ränsistynyt mummonmökki niin suurin lahja minkä voi perillisille tehdä on polttaa se maan tasalle enne kuolemaansa. Ne oikeuskulut ja riidat eivät ole juuri koskaan sen arvoisia, mitä seuraa jos sen jättää ‘suosikkilapselle’ tai pilkkoo osiin ‘yhteisomaisuudeksi’
Ei ole puolisoa, tuskinpa tulee edes. Testamentissa oli erikseen klausuuli, joka sulkisi puolisot jaon ulkopuolelle mahdollisessa erotilanteessa. Sama itse asiassa oli tuon mökin suhteen, josta taisin mainita aikaisemmin
Nuohan ovat niitä ääritilanteita, joita toki tulee aina silloin tällöin. Hyvähän noita on aina miettiä
Metsän omistuksessa on yksi vaihtoehto yhteismetsän muodostaminen. Silloin ei perinnönjako tuota ongelmia. Osuuksia voi jakaa, mutta metsää ei tarvitse pilkkoa.
Kannattaa ottaa etukäteen selvää onko ne enää vaihtokelpoisia vai onko niillä vain historiallista arvoa. Oma riesansa on sitten perintöveroarvostusten jälkeenpäin muuttaminen. Lisäksi soittaessa yhtiön osakerekisteriin kannattaa kysyä onko vaihtoaika menossa umpeen. Lisäksi kannattaa toimia tämän vuoden puolella, koska osinkoja maksetaan takautuvasti vain tietyn ajan.
Meillä meni kutakuinkin näin,
21hehtaarin vanha huonokuntoinen maatila jäi perikunnalle jossa kaksi osakasta.
Osakkaina minä ja veljeni, veli opiskelee ammattikorkeassa.
Perunkirjaa tehdessä lakimies kertoi ettei perintöä kannata jakaa koska tila on syrjässä joten arvo on alhainen, veljen opintotuki sekä opintolaina evätään koska tilan jakamisen jälkeen hänellä olisi omaisuutta/tuloja.
Nämä tulot ei kuitenkaan ole vuodessa juuri mitään joten jakaminen ei ole järkevää opintojen kannalta.
Tuuri kävi, metsästä löytyi muutama tukkipuu, sekä puun hinta on noussut.
Tehdään yhteistuumin metsään aukko jolla saa kuolinpesän maksut hoidettua. Samalla sopimuksella kuolinpesän hoitaja saa omat velat takaisin kuolinpesältä, hautajaislaskut, polttoaineet, sairaalaskut ja muut pesän hoitamisesta aiheutuneet kulut jotka meni omasta pussista.
Jatkossa mahdolliset puun myyntitulot menevät kuolinpesän kautta sijoitukseen yhteistuumin ajallisesti hajautettuna rahastoihin. Osake kauppaa tuskin järkevää tehdä koska nopeisiin päätöksiin tarvitsee kaksi suostumusta.
Yhtälössä on toki muuttujia. Oma puolisko jonka joskus ajattelin viedä alttarille. Avioehto on sovittu alustavasti mentaliteetilla molemmat huolehtikoot omasta konkurssistaan.
En tiedä miten kuolinpesän sijoitus asiat toimii verotusmielessä se täytyy vielä selvittää jos joskus saadaan tuloja metsä kaupoista.
Harmittaa tilan puolesta joka rapistuu tyhjillään käyttökelvottomaksi, myyminen ei kannata syrjäseutujen arvon putoamisen takia.
Tilan jako on varmaan järkevintä tehdä tulevaisuudessa, sitten ei ainakaan olisi kellään sanomista toisen touhuihin.
Lakimiehenne puhui paskaa. Kelan mukaan Opintotuessa huomioidaan tuloverolain alaiset ansio- ja pääomatulot. Perintö - ja lahjaverotuksen piiriin kuuluvia perintöjä ei huomioida.
Moi, vanha ketju mutta oma asia sopinee tänne, joten en perusta uutta. Aiheena omaisuuden siirtäminen vanhemmilta lapsille/lapselle. Millaisia keinoja tulee mieleen ja onko omakohtaisesta kokemuksesta antaa suosituksia tai varoituksia sudenkuopista? Itse hieman selaillut internetin ihmeellistä maailmaa (mm. verottajan sivuja) ja olen tullut siihen tulokseen, että parhaat vaihtoehdot esim. kiinteistö-/asunto-osake -omaisuuden siirron kanssa ovat:
Lahjoitus lapselle (tästä maksaa 1. veroluokan lahjaveron, mutta sitä saa alennettua, mikäli vanhempi esim. säilyttää määräaikaisen hallintaoikeuden kiinteistöön. Tällöin esim. sijoituskämpän omistus siirtyy lapselle, mutta vuokratuotot ja vastikkeet kuuluvat yhä hallintaoikeuden haltijalle, mikä alentaa lahjan arvoa verottajan kaavan mukaan)
Alihintainen kauppa ja 0% laina. Tällöin lapsi ostaa kohteen vanhemmilta 75% hintaan ja tuo rahoitetaan vanhemman lapselle myöntämällä 0% lainalla (maksusuunnitelma tulee suhteuttaa vanhempien odotettuun elinikään)
Toki helpoin jäljelle jäävä keino on yhä se 5000€/3v/vanhempi, mutta tuo on aika hidas ja huonokin keino, mikäli siirrettävää omaisuutta on paljon tai se on kiinni esim. asunto-osakkeissa.
Jos lapset on sen ikäisiä että heillä on omia kuluja/hankintoja, niin ostelee kodinkoneet yms. Näitä ei jostain syystä katsota yleensä veronalaiseksi lahjoiksi. Eihän tuosta suuria summia kerry, mutta jotain kuitenkin.
Yksi vaihtoehto isompaan veivaukseen on perustaa sijoitusyhtiö, mihin ottaa kakarat osakkaiksi ja sinne sinksailee omistuksiaan. Sitten siirtelee omia osakkeitaan pikkuhiljaa lapsille.
Mitenhän sijoitusyhtiön omistuksenjako mahtaa toimia verotuksen näkökulmasta? Jos esim. perustaa Oy:n ja siihen muksut osakkaiksi ja sitten apporttina antaa muutaman kämpän Oy:lle niin mitä sanoo verottaja? Entä jos itse haluaa kokonaan irtautua tuosta Oy:stä ja jättää vain muksuille, mitenhän siinä tapauksessa? Edelleen ehkä vielä vaikuttaisi helpoimmalta väylältä nuo suorat lahjoittamiset tai alihintainen kauppa.
On maksaa lapsien kaikki elinkustannukset ja hankinnat. Ja sitten jos mennään harmaalle vyöhykkeelle tai sen yli, vain mielikuvitus on rajana, jolloin myös pätee sanonta: “vain köyhät maksavat perintöveroa”.
Eri kohteiden aliarvostus-mahdollisuudet vaihtelevat. Esimerkiksi henkilöt joilla on mittava metsäomaisuus voivat ostaa peltoa itselleen ja ruveta maajusseiksi, jotta pystyvät tekemään veroteknisen sukupolvenvaihdoksen lapsilleen. Metsätilalla kun sellainen ei ole mahdollinen.
Kunpa muistaisin sen kunnon metsätilafiksauksen, kuulin siitä jokunen vuosi sitten. Se meni jotenkin näin, siinä myydään metsätila, hakataan se ja myydään edelleen. Sama tehdään toisin päin. Hyödyt tulevat metsiä ja puukauppaa koskevista verovähennyksistä ja hakatun palstan laskennallisista luovutustappioista. Kyseisen järjestelyn kertoi yhden sahalafkan päällikkö. hieno kuvio, mutten laittanut itselleni muistiin, koska ei ollut mahdollisuuksia hyödyntää.
