Peruskoulun ja koulutuksen tulevaisuus

Tämän päivän ‘hauska’ tapaus amiksessa. 18v nuori mies. Ei ole löytänyt/ei ole halunnut työharjoitteluun kun pitäis saman tien palkkaa saada.
Kysyin:

  • Ajettaisiinko sulle se C kortti, mihin sulla olisi
    mahdollisuus, kesäksi?
  • Enpä tiedä, ehtii kai sen myöhemminkin.
  • Kesällä olisi mahdollisuus saada töitä paremmin.
  • Eää. Mä haluun oikeestaan lomailla.
  • Aha. No mites eikö raha kiinnosta?
  • Joo. Ois kiva kun ois rahaa.
  • No onko sulla kontakteja yrityksiin? Kun ne tarvis
    kuljettajia varmasti kesällä.
  • No ei mul oo sellasii. Jos mä vähä relaisin.
  • Ok…eipä mulla tässä muuta…

Tälläista tänään…huomenna arvatenkin jotain muuta

18 tykkäystä

Melekin tunnistan itseni tuosta tuon ikäisenä :joy: Kotona jääkaappi täynnä ruokaa ja oma huone/sänky eikä rahalle sen kummemmin isompaa käyttöä, menee sitte töihin ku keksii jotakin mihin sitä tarvii. Hyvin alko intin jälkeen keksimän ja työhommatkin nappaamaan :slightly_smiling_face:

Voit myydä aikaasi rahalla, mutta rahalla et voi ostaa myymääsi aikaa takaisin.

1 tykkäys

En tiedä millaisia opettajia teillä on ollut, mutta itse opettajana voin vain ihmetellä pölhöjä juttujasi. Juu, käytimme maskia kun näin sanottiin, eipä sitä virkamiehenä muuta voinut. Yhdellekään oppilaalle sitä ei meillä pakotettu, ja käyttö väheni jatkuvasti ajan kuluessa. Ei edelleenkään pakotettu. Rokotteita ei käsketty ottamaan. Ei se ole meidän opettajien tehtävä. Emme myöskään jatkuvasti höpötä ilmastonmuutoksesta, sukupuolivähemmistöistä jne. Lähinnä keskitymme oman aineen opetukseen.
Sen sijaan paljon näen ilmeisesti sinun kaltaistesi jälkeläisiä, jotka eivät pätkääkään välitä koulun säännöistä tai kunnioita opetustilanteita muiden puolesta vaikka itseä ei niin kiinnostaisi.

24 tykkäystä

Älkää nyt kaikkia liputtako. Mielenkiintoinen näkökanta tuo, että rikollisuus on monikulttuurisuuden liveilmiöitä, mutta kehottaa omia lapsiaan kansalaistottelemattomuuteen.

Koulun alku Suomessa tiivistyy tänäkin syksynä teemaan “kännykkä sitä ja kännykkä tätä blaa blaa kielto vai sallimus” - hohhoijaa.

Peruskoulumme on selvästi kokonaisuutena, instituutiona, hyvin vahvassa vireessä vuonna 2024, kun voimme kaikki päivät jaaritella kännyköistä.

Kas kun ei (kumi)perunoista ruokalassa.

7 tykkäystä

Muutamia huomioita toisen asteen koulutuksen taas alettua. Toivottavasti en suututa ketään…
Kasvatus ja ongelmien ratkominen tuntuu olevan vuosi vuodelta koulujen tehtävä. Herää kysymys, eikö kotona osata enää opettaa/ohjata edes perusasioihin? Ajankäytön hallinta on monella täysin tuuliajolla, kouluun tullaan nukkumaan. Pahoittelen, ettei meillä ole tyynyä ja peittoa vaan kova pulpetinkansi. Kun kysyn nuorelta, mikä väsyttää, vastaus; ‘ku mä nukuin kaks tuntii viime yön’. Kenen aivot ottavat siinä kohtaa mitään uutta käsiteltäväksi?
Halutaan valikoida itselle vain se mikä on kivaa,
esimerkiksi suorittaa ajokortti heti. Hienoa, näin varmasti saa tehdä työpaikoillakin. Hiemankin ikävämmät tekemiset aiheuttaa sen, että nuoret poistuvat koulusta tai ilmoittavat jotain ympäripyöreää tekosyytä.
Olen syvästi huolestunut sosiaalisuuden puutteesta, kirjoitustaidon puutteesta, laskemistaidon puutteesta, keskustelutaidon puutteesta sekä oma-aloitteisuuden puutteesta.
Muuten menee hienosti!

32 tykkäystä

Siinä on 9 vuotta kuultu että on keskimääräistä huonompi, mutta kun pitää suunsa kiinni eikä herätä huomiota niin ei joudu ongelmiin. Parhaiten se onnistuu kun sulkeutuu huoneeseensa älylaitteidensa kanssa.

Osittain totta mutta en ihan noin jyrkästi vetäisi. Tuntuu, että luisu alkaa yläkoulussa ja viimeistellään yhdeksännellä luokalla. Kun haastattelen nuoria, törmään edelleen aina samaan. Tukea ei saa, siihen ei ole kellään aikaa. Ryhmät suurenee koko ajan, jolloin lopulta toteutuu edellisen kirjoittajan näkemys. Poissa silmistä- poissa häiritsemästä. Poissaoloja on järkyttävät määrät, motivaatio hukkuu massan mukana.
Amiksessa pitäisi opiskella ammattiin mutta edellisessä viestissäni mainitsemat puutteet vesittävät aikeet. Kokemukseni mukaan suurella osalla nuorista on oppimisvaikeuksia, mutta ei mahdollisuutta saada tukea.
Mikä neuvoksi?

2 tykkäystä

Ei suuret ryhmäkoot mikään uusi ilmiö ole. Oli meidänkin luokalla 90-luvulla lähemmäs 30 oppilasta, mutta siinä se koulupäivä sujui ilman suurempia ongelmia

Onko nuorten fysiologiassa tapahtunut muutamassa vuosikymmenessä jotain hyvin poikkeuksellista vai olisiko sittenkin niin, että kotopuolessa pitäisi ottaa koppia kasvatuksen osalta ja vähän seurata mitä se nuoriso puuhastelee arkena

12 tykkäystä

Ohhoh. Ymmärsinkö oikein että mielestäsi nykykoulussa nuoren itsetunto murennetaan? Tämä on niin väärin kuin olla ja voi. Tämä tilanne saattoi olla 70-80 luvuilla mutta tätäKÄÄN ei voi yleistää.

Nykykoulussa pidetään olennaisesti opetuksessa mukana vahvuuspedagogiikkaa, joka kyllä rakentaa nuoren itsetuntoa. Joskus jopa liian kanssa, välillä käsitys omasta osaamisesta on jopa liioiteltua.

Nuoren itsetunnon tuhoaa näinä herran aikoina some. Piste.

15 tykkäystä

Ehkä sielä koulussa pitäisi alkaa tekemään jotain kivaa. Esim. Uskontoa ja muita satutarinoita voi opiskella aikuisenakin jos aihe kiinnostaa tai elämän realiteetti pelottaa. Liikuntaa pitäisi lisätä muiden aineiden kustannuksella niin että olisi mielekästä kaikille. Perjantai olisi hyvä päivä käydä vaikka klo 12-15 koulussa. Sekin on hankalaa että nuori ihminen ei halua herätä aikaisin kun ei sitä halua suuriosa aikuisistakin.

Kiva, että keskustelu herää aina silloin tällöin. Piti itsekin jo aiemmin muutamasta ajatuksesta rustailla.

Uusi lukuvuosi, uusi mahdollisuus? Omalla kohdalla näin sanoisin.

Olen nyt muutaman vuoden vetänyt itseni aivan burniksen partaalle, jolloin työnteko on maistunut todella puulta. Muistaakseni täälläkin jossain asiasta kirjoitellut. Pinna jatkuvasti kireällä, ja tuntunut, että negatiivisuus vain imeytyy, joka sitten näkyy myös ulosannissa toisinaan. Pahoittelut tästä videopelikavereille. :grin:

Uuden lukuvuoden nyt alkaessa otan kokeiluun sellaisen, että en anna itsestäni ihan kaikkea. Entisen 110% sijaan annankin 100%, tai välillä vähän alle. Se mistä karsin selvinnee tässä vähitellen, mutta jo nyt voi sanoa hirvittävän eron aiempiin syksyihin. Vaikka en olisi aina tavoiteltavissa, kukaan ei kuole, eikä kenenkään lukio/ammattihaaveet kaadu siihen. Ei edes ruotsin substantiivien taivutusluokat jää tämän takia oppimatta.

Nuorissa sittenkin tulevaisuus?

En ole yksin lähtenyt asiassa toimenpiteisiin, vaan nyt viimein on tullut taustatukea myös koko organisaatiolta. Kunnassamme ei enää sallita puhelimia oppitunneilla (onko ne joskus ollut sallittuja…). Tämä on siis nykyään erikseen kielletty. Joka tunnin alussa, puhelimet viedään opettajan määräämään paikkaan (yleensä joku loota), ja tähän toimenpiteeseen menee aikaa noin minuutti.

Oh good lord! Ero nuorissa on ollut aivan tajuttoman suuri.
Ketään ei vain “nopeasti katso kelloa”, “katson äitin laittaman viestin”, tai muutenvain havahdu taskussa tärisevään aivojentappajaan. Oppilaiden, joilla on keskittymisvaikeuksia, keskittyminen on näin yleisesti kohdannut huomattavan parannuksen! Mitä, ilman ADHD-lääkkeitä!? Tuntuu naurettavalta, mikä vaikutus näin pienellä muutoksella on, mutta puhelimen hallinta nuorisoon (ja meihin aikuisiin, katsoppa oma ruutuaikasi…) on aivan järisyttävä. Sitä pitää vain katsoa jos sattuu, että jotain notifikaatiota olisi tullut.

Kehoitan kaikkia opettajia ottamaan tämän puheeksi omassa koulussaan. Ero on meillä ollut aivan hämmästyttävä. Oppilaat aluksi niskoittelevat, mutta jo kolmessa viikossa tästä juurtui tapa, ja pahnan pohjimmainenkin ymmärtää laittaa luurinsa sivuun. Tämän kokeen ainoa hinta oli muutaman päivän “vittu mitä paskaa” ja “haista nyt jo vittu”, jota toki jokainen aikuinen töissään kohtaa (eikö?). Itse maksan tämän hinnan mieluusti siitä, että aidosti ja oikeasti voin nyt sanoa, että yksi todella iso askel parempaan mielenterveyteen, toimivampaan kouluun ja skarpimpaan nuoruuteen on nyt otettu.

Tätä nyt täällä tarjolla sen 6-8h/24h. Miten sinun Uuno-Inkerisi tai Tatu-Pauliinasi käyttää sen loppuajan? En vihjaile vaan syyllistän sinua, jos siitä on leijonan osa näytön ääressä.

37 tykkäystä

Ehkäpä ensisijaisesti sarkastisia huomioita sieltä päin, mutta kommentoin silti uskonnon opiskelun osalta.

Oman aikamme uskonnonopiskelu kouluissa ei saa olla lainsäädännönkään mukaan tunnustuksellista. Oli näistä uskonasioista mitä mieltä tahansa, niin kristinusko muodostaa niin keskeisen kivijalan mitä tulee länsimaiseen ja suomalaiseen kulttuuriin, että uskonto pienenä pakollisena oppiaineena kouluissa on täysin perusteltu.

Kyse on oman kulttuurimme ymmärtämisestä ja lukutaidosta (lineaarinen aikakäsitys, “kerran täällä vaan eletään”, arvot ja moraalikäsitykset, Raamatun keskeisimmät kertomukset yhteisenä tarinankerrontakokoelmana, kristillisperäiset juhlat kalenterivuodessa jne.). Siksi myös elämänkatsomustiedon ja ei-kristillisten uskontojen opiskelijoiden tulee tietää näistä asioista vähintäänkin ne kaikista keskeisimmät tiedot, kun Suomessa eletään.

Mutta myönnän kyllä, ettå siinäpä uskonnon opettajalla työmaata, että.saa pahinta murkkuikää elävän nuoren kiinnostumaan näistä asioista.

9 tykkäystä

Olen tehnyt viime aikoina opettajan sijaisuuksia peruskoulun yläluokille. Toissapäivänä huomasin, että keikkatöiden palkkioita on vaivihkaa leikattu kovalla kädellä.

Aiemmin sijaisuuksissa palkkioon vaikuttivat opetettava aine (yläkoulu) sekä sijaisen koulutustausta (pätevyys + suoritettu koulutus). 1.8.2024 lähtien Kuntatyönantajien liitto on päättänyt, että nyt palkkioon vaikuttaa vain se pätevyys (opettajan pätevyys) ja luokka-aste (ala- vai yläkoulu). Sillä ei ole väliä, onko suorittanut ammattitutkinnon tai korkeamman asteen koulutuksen. Esimerkiksi ansaitsin viime keväänä sijaisuustunnista äidinkielessä yläkoulussa n. 36 euroa/tunti (netto), kun taas nyt syksyllä minulle maksettiin vajaat 29 euroa tunnilta.

Tämäkin taitaa olla sitä arvopolitiikkaa, joka kertoo siitä, että peruskoulun opetuksessa sijaisten koulutuksella ja kokemuksella ei ole mitään merkitystä. Jos jo nyt on pulaa keikkatyöläisistä, tämä ei ainakaan houkuttele lisää työntekijöitä jatkossa.

8 tykkäystä

Siis…?
Some ja älypuhelimet on suurin yksittäinen juurisyy lukuisiin ongelmiin, myös näihin kouluongelmiin. Uskomatonta että joku on eri mieltä. Toinen on kulttuurimuutos joka on poistanut auktoriteetit luokista ja mahdollistanut perseilyn.

”Syy/ansio on vanhemmissa, merkittävät vuodet ovat jo ennen koulua, jolloin (asenne)kasvatusta voi tehdä. Melkein kaikkien ”ongelma”lasten taustalla on ongelmavanhemmat,”
Some- ja luuririippuvuus se monien ongelmavanhempienkin taustalla on.

8 tykkäystä

Tottakai käyttävät. Mutta tässä on vähän sama kuin muissakin riippuvuutta aiheuttavissa asioissa: toisten nuppi kestää sen paremmin. Ei kaikista pilvenpolttajista tule narkkeja, mutta ikävä kyllä joistain tulee. Kaikista alkoholin maistajista ei tule alkoholisteja. Eivätkä kaikki puhelimen käyttäjät onnistu tuhoamaan aivojansa samalla tavalla TikTokin dopamiiniryöppyihin.

Olet ihan oikeassa aiemmassa kommentissasi johon yhdyn 100%, eli kotien vastuu on suuri, eikä voi pelkästään älypuhelinta syyttää. Mutta on myös niitä “hyviä koteja” joista tulevat lapset ovat niin puhelimiensa orjia, että keskittymiskyky ja oma mielikuvitus on täysin kesytettyjä.

2 tykkäystä

Koulujen välinen segregaatio on kyllä hurjaa ainakin isommissa kaupungeissa. Jos katson omaa työtiimiäni, niin lähes kaikki kaupunkialueella asuvat ovat hakeneet lapsensa jollekin erikoislinjalle. Yleisimpänä kielilijat, Englanti, Saksa, Ranska, Ruotsi ja sitten musiikkiluokat. Näille luokille pitää hakea, ehkä miettiä jo päiväkotiratkaisuja kieliosaamisen takia. Sitten on vielä usein pääsykokeet, joihin ne 6-7 vuotiaat pitää tavalla tai toisella valmistaa ja tsempata.

Mitä mieltä olette tästä? Helsingissähän tästä käytiin aika lyhyt keskustelu ja todettiin, että “hyvää mallia” ei kannata kiireellä vaihtaa. Omassa kotikaupungissani tämä on tavallaan julkinen salaisuus, siitä ei hirveästi julkisuudessa puhuta eikä poliitikoilta aktiivisesti kysytä tähän kantaa.

4 tykkäystä


Uudellamaalla sijaisevan peruskoulun rehtorin päätös perua barokkikonsertti on herättänyt ansaitusti keskustelua viime päivinä. Päätökseen vaikutti hämeenlinnalaisen oppilaan saama 1500 euron korvaus, jonka hän sai, koska oli osallistunut vuonna 2022 koulukonserttiin, joka oli “herätyskristillinen” ja jonka sisällöstä ei oltu informoitu huoltajia.

Peruttu Händelin Messias-oratorio on selkeästi uskonnollinen, koska libretto perustuu kokonaan Raamatun tekstiin. Oliko rehtorin perumispäätös oikea?

Konserttia tulee ensisijaisesti arvioida perusopetuksen tavoiteasettelun kannalta. Tukisiko barokkikonsertti oppilaiden kasvua ihmisinä ja yhteiskunnan jäseninä? Vai olisiko Händelin oratorion kuulemisesta oppilaille haittaa? Ja lisäksi: Jos huoltajat kieltäisivät joiltakin oppilailta pääsyn konserttiin uskontosyiden vuoksi, olisiko ko. oppilaille helppo järjestää korvaavaa toimintaa?

Mielestäni suomalaisten koulujen tulisi pystyä toimimaan jämäkästi oikeaksi näkemällään tavalla. Eurooppalainen ja siten myös suomalainen kulttuuri ja yhteiskunta on vuosisatoja perustunut osaltaan kristinuskoon, minkä vuoksi Händel-konsertin voi ajatella tukevan oppilaiden kasvua yhteiskunnan jäseninä. Samoin muut konsertit, vierailut ja tapahtumat avartavat oppilaiden ajatusmaailmaa ja oppilaat altistuvat uusille vaikutteille.

Mikäli osa oppilaista olisi jäänyt pois konsertista, vastaavan toiminnan järjestäminen heille ei olisi ollut vaikeaa. Toki live-konsertti olisi tuskin tullut kyseeseen parin päivän varoitusajalla.

Peruskoulujen päätöksenteon keskiössä tulee olla oppilas ja oppilaan etu. On hyvä, mikäli oppilas tutustuu laaja-alaisesti suomalaiseen ja eurooppalaiseen kulttuuriin ja saa tietoa erilaisista näkemyksistä. Uskonto liittyy taustatekijänä niin moneen asiaan yhteiskunnassamme, ettei siihen liittyvää kulttuurihistoriaa tule sulkea pois kouluistamme.

Suomalaisen peruskoulun olisi syytä olla yhteiskunnan juuret tunteva, pelkäämätön sekä ajatella aina oppilaan parasta.

18 tykkäystä