Mielestäni virke pulpettiin piiloon ehti on täydellistä suomen kieltä. Sana ehti on aktiivin imperfektin toisen persoonan muoto sanasta ehtiä.
1 tykkäys
Edit. Unohdin eli siis aktiivin indikatiivin imperfektin KOLMANNEN persoonan muoto sanasta ehtiä.
2 tykkäystä
Moni sanoo, että suomen kieli on ns. foneettinen, mutta ei se ole. Esimerkeissäsi tuli jo iso joukko sellaisia sanoja, jotka lausutaan erilailla, kuin ne kirjoitetaan.
1 tykkäys
Moni luulee osaavansa suomea, mutta on ns. ”väärässä”
P.S. Hieno ketju tämä on!
4 tykkäystä
Hieno ketju, pakko myöntää, kunhan tämä ei yllytä ketään kielipoliisiksi.
Tieteen puolella normatiivinen kielioppi jäi 1930-luvulle. Se normatiivinen tarkoittaa sääntöön pakottamista. Nykyisin harrastetaan deskriptiivistä kielioppia. D-sana tarkoittaa kuvailevaa. On siinä iso ero, pakottaako muita, vai tarkastelee asiaa.
Tavan ihmiset kyllä käytännössä päättävät, miten kieli kehittyy. Aika harvoin se menee tutkijoiden toivomaan suuntaan varsinkin, jos oma oman pään sisäinen kaaos tarvitsee edes jotain, josta pitää kii. Jotkut nyt vaan tarvitsevat sääntöjä, koska se luo turvaa.
Säännöt ovat myös sosiaalisen aseman osoittamista. Briteissä on selvä jako ylä- ja alaluokan kielelle. Tietysti välissä on harmaan sävyjä. Arvatkaapa kumpaa kannattaisi treenata, jos aikoo siellä bisnestä tehdä? Aivan oikein, harmaan sävyillä pärjää parhaiten, sanoo Juurikki kokemuksesta. Kaverit kerto.
Kieli muuttuu koko ajan. Lönnrot tavallaan yhdisti Suomen kielen kokoamalla eri murteista yhden kokonaisuuden. Juurikki ymmärtää kyllä tarpeen viralliseen kieleen sääntöineen. On asioita, joissa on pakko olla tarkka. Juurikki käyttää virallispainoitteista kieltä töissä. Täällä? Miksi ihmeessä?
Viralliskieli ei isommin dialogia synnytä. Ilman dialogia eivät näkökulmat kohtaa, eivätkä innovaatiot synny. Tämä ei silti koske tiedeyhteisöä, joilla on ihan oma innovaatiologiikkansa.
Lönnrotia ja suomalaista koulutusjärjestelmää saadaan kiittää yhtenäisen kielen valmisteluista. Silti nykyisin ei edes kielitieteessä vaadita yksioikoisia sääntöjä. TV kyllä ohjaa.
Muutkin kuin kirjailijat voivat muokata kieltä, kunhan tulevat ymmärretyksi. Maakunnalliset murteet ovat saaneet ansaitsemansa arvostuksen. Pian kännykän simultaanitulkki älyää myös kielen nimeltä raum. 
Terveiset Raumaan.
On totta, että eri murteisiin kuuluvat virallisen kieliopin vastaiset ilmaukset ärsyttävät. On Juurikkikin joskus reagoinut “ketä”-ongelmaan. Nyt Juurikki antaa täällä somessa kaikkien kukkien kukkia, ainakin pääsääntöisesti.
8 tykkäystä
Tämän ketjun idea ei ole olla kielinatsi tai vaatia täydellistä kieltä. Asiaa on ylempänä myös käsitelty.
Ketjun idea on sen sijaan tarjota tipsejä, joilla jokainen voi parantaa omaa kirjoitusasuaan. Ketjua seuraamalla ihmiset oppivat uutta. Täällä ei ole toistaiseksi otettu esimerkiksi yhtään viestiä, joka olisi kirjoitettu puhekielisesti. On järkevämpää ottaa esimerkkejä kirjoittajilta, jotka kirjoittavat erinomaista suomea, mutta tekstissä on joku pikkujuttu, josta saa muille hyvän opetuksen.
Murteiden tai finglishin kauhisteleminen ei auta ketään.
5 tykkäystä
Somessa oli tuttuni päivitys peurakolarista. Hymähdin hieman yhdelle vastaukselle:
“Suojelusenkeli oli matkassa. Nyt kannattaa olla valppaana. Niitä liikkuu. Eilen näin kävelylenkillä yhden”.
En osaa asiaa avata kieliopin termein, mutta on hyvä olla tarkkana, kun viittaa aiemmin mainittuihin asioihin. “Laitoin laukun autoon, jonka olit unohtanut eteiseen”. Nope.
10 tykkäystä
Noloa sitten valkotakkisten haavista yrittää selitellä, että tarkoitin peuroja 
Tuo Elias Lönnrot taisi keskittyä enemmän Kalevalaan, Kantelettareen ja kasvitieteeseen. Tarkoittanet varmaankin Mikael Agricolaa.
7 tykkäystä
Lönnrot oli myös suomen kielen kehittäjä. Keksi myös monia sanoja. Vielä vanhuuden päivillä teki sanakirjan, jossa 200 000 suomen kielistä sanaa. Ennen vanhaan keksittiin suomen kieleen sopivia sanoja. Nykyään kaikki väännetään englannista.
3 tykkäystä
Vanerihands ehti jo vastata, mutta täydennetään sitä pienellä esimerkillä.
Lönnrotin keksimiä tai paremminkin kehittämiä sanoja (jo olemassa olevien sanojen pohjalta luotuja) ovat mm. kansallisuus, kirjallisuus, kuume, laskimo, valtimo, muste, pöytäkirja, esitys, itsenäinen, kieltolaki, mietelmä, monikko, yksikkö, sivistys, sopimus, tasavalta, toisinto ja äänioikeus. Piti ihan Googlelta listaus kysyä, kun muisti on hyvä, mutta niin valikoiva.
Agricolan aikaan murrekysymys taisi ilmetä hieman eri muodossa. Valtakieli oli ruotsi ja tieteen kieli latina. Suomenkieli oli mielenkiintoinen alkuperäiskansan tai paremminkin alkuperäisheimojen kieli.
4 tykkäystä
Vai Lönnrotko se oli, joka keksi kieltolain. Nyt loppu Kalavalan lukeminen ja Kanteletar roviolle.
1 tykkäys
Itse asiassa Lönnrot ei kannattanut kieltolakia, vaikka olihan hänellä kokemusta. Ruotsin kuningas nimittäin kielsi kahvi-nimisen huumausaineen useammaksi vuodeksi joskus 1799 - 1803 tai niillä main. Varsinainen syy oli kauppapoliittinen, mutta kansalle kerrottu syy liittyi uhkaan, että kahvi lisää hallitsematonta sukupuoliaktiivisuutta.
Lönnrot lääkärinä piti ylenpalttista alkoholinkäyttöä ongelmana ja perusti raittiusseuran, olikohan sen nimi Kohtuuden Ystävät. Sen säännöissä mm. mainittiin, että aamupalalla pitää tyytyä yhteen lasilliseen viinaa. Kohtuus kaikessa.
Mitä muuten tarkoittaa yksitotinen? Lönnrot ilmeisestikin loi käsitteen, mutta ymmärsi sen konkreettisesti (vain yksi toti). Olisi jännä tietää, missä välissä sana sai nykyisen kuvainnollisen merkityksen.
Lönnrot oli tilanteessa, jolloin tilaus yhteisen kielen luomiseen oli valtava. Onneksi homma jäi kesken ja vielä nytkin kieli kehittyy, jos sinä uskallat pahoinpidellä sitä ja saat villittyä muutkin.
6 tykkäystä
Ennen kuin tulee liputuksia, lienee syytä ohjata keskustelu takaisin varsinaiseen aiheeseen.
Kylläpä särähti korvaan, kun eräs Verneri tänä aamuna sotki yksikkö-/monikkomuodot, vaikkei siihen kovin usein syyllisty.
Koulussa opetettiin, että kielikorva kyllä kertoo, mikä menee oikein ja mikä väärin.
Joku saattaa muistaa, miten J. Karjalainen joskus lauloi, että “kolme cowboyta ratsastaa”. Miltä kuulostaisi, että “kolme cowboyta ratsastavat”? Pääsana on kolme. Kolme ratsastavat? Kuulostaa kyllä aika oudolta.
Jos jälkimmäinen kuulostaa oikealta, on peli menetetty - ainakin sinun osaltasi.
Entä jos pääsana onkin monikko, kuten “tuhannet”? “Tuhannet naiset ratsastavat” on ok. Silti oikein on myös, että “tuhat naista ratsastaa”. Eikö tämän pitäisi olla selvää? Yksilöt ovat monikko, lauma on yksikkö. Tai ihan sama.
6 tykkäystä
Hmm, mun mielestä joissakin tapauksissa ”kolme cowboyta ratsastavat” on oikein. Olikohan sääntö jotenkin niin, että jos siihen eteen olisi mahdollista laittaa ”kaikki”, mutta se jätetään pois ehkä koska lukijalle on jo aiemmasta selvää että kaikki ovat mukana, voi kirjoittaa ”ratsastavat”. ”Kaikki kahdeksan planeettaa kiertävät Aurinkoa” on oikein. Jos lukijalla on jo tiedossa planeettojen yhteislukumäärä, voi kirjoittaa lyhyemmin ”kahdeksan planeettaa kiertävät Aurinkoa”. Mutta ei ole sallittua kirjoittaa ”seitsemän planeettaa kiertävät Aurinkoa”.
Tai ei varmaan tarvitse olla juuri se sana kaikki, mutta kuitenkin sitä ilmentävä. Esimerkiksi ”Maailman kaksi viimeistä klassista arvosijoittajaa ratsastavat auringonlaskuun” on mun nähdäkseni oikein.
2 tykkäystä
Innokkaana kielenhuoltajana tarkistin asiaa ja tulin seuraavaan tulokseen. Oikeat muodot ovat joko ”kolme cowboyta ratsastaa” tai ”cowboyt ratsastavat”. Lukusanan vuoksi tuo on eräänlainen poikkeus kongruenssisäännössä. Eli yksikkömuotoinen ”kolme” on tässä tapauksessa lauseen subjekti, jonka mukaan predikaatti ”ratsastaa” taipuu.
Jos lauseen eteen heittää vielä tuon määritteen ”kaikki”, niin silloin predikaatti taipuu useimmiten monikossa eli ”ratsastavat”. Tässä tapauksessa nuo kolme cowboyta ikään kuin muodostavat tietyn tai tunnetun ryhmän, joka ratsastaa esimerkiksi auringonlaskuun. Kolme cowboyta voi toki myös ratsastaa auringonlaskuun, mutta tällöin he eivät ole ehkä sitten samaa porukkaa.
Onko kielioppi ihanaa? Kyllä!
10 tykkäystä
Silloin höyryveturin poistuessa opetus kuului koulussa näin:
jos kyseessä kaikki kansanedustajat, niin
“Kansanedustajat söivät juhlalounaan” ja taas osan ollessa kyseessä, niin
“Kolme kansanedustajaa söi juhlalounaan”.
Kielitoimisto kirjoittaa näin:
Kun tekijää tms. tarkoittavan subjektin osana on lukusana (esim. kolme hiihtäjää ), on verbi tavallisesti yksikössä, mutta kun tarkoitetaan tyhjentävästi tiettyä joukkoa, verbi on monikossa:
Kolme Suomen hiihtäjää pääsi maaliin. (’joukkueessa oli muitakin hiihtäjiä’)
Suomen kolme hiihtäjää pääsivät maaliin. (’kaikki joukkueen hiihtäjät’).
11 tykkäystä
Yksi mikä menee harvinaisen monella väärin on pitkällä tähtäyksellä
Kaikki vetelevät sen sijaan pitkällä tähtäimellä 
1 tykkäys
Kumpaakaan ei taideta suositella tätä nykyä käytettäväksi, mutta kyllä se alunperin on pitkällä tähtäimellä.
”Tiet on suunniteltava pitkällä tähtäimellä.” Tämä kuva perustuu itse asiassa väärään käännökseen: ”på lång sikt” ei merkitse ”pitkällä tähtäimellä”, vaan ”pitkällä maksuajalla” – sanat ”sikt” ja ”sikte” ovat sekaantuneet. Sanonta on kuitenkin olemassa, ja se liittyy varsin luontevasti ammuntaan: kun ampumaetäisyys on 300 m, ei luoti kanna perille, jos käytetään 100 m:n tähtäintä, tähtäimen on oltava tarpeeksi ”pitkä”. Käännöksen maku tässä ilmauksessa kuitenkin on. Sitä on koetettu korjata rupeamalla puhumaan ”pitkästä tähtäyksestä”. En pidä ratkaisua hyvänä: eikö ”pitkä tähtäys” merkitse likinnä kauan kestävää tähtäystä? ”Tiet on suunniteltava pitkälle tähdäten” olisi luontevampi ilmaus. Usein on kyseessä aivan kliseenomainen, ajattelematon käyttö: ”Pitkällä tähtäimellä rahan arvo kuitenkin laskee” – miksei esim. ”aikaa myöten”?
Tämä artikkeli ilmeisesti julkaistu jo vuonna 1963, eli vieläkään ei ole selvästikään päästy tästä kuluneesta kielikuvasta eroon.
8 tykkäystä