Pyysin joululahjaksi dosenttia.
Äiti vastasi:
Dosenttia emme varmaan saa tulemaan meille, mutta dosetti on eri juttu.
Olen useamman kerran leikitellyt näillä sanoilla ja nyt itselleni kävi näin.
Pyysin joululahjaksi dosenttia.
Äiti vastasi:
Dosenttia emme varmaan saa tulemaan meille, mutta dosetti on eri juttu.
Olen useamman kerran leikitellyt näillä sanoilla ja nyt itselleni kävi näin.
Joululahjoja toivotaan
Pressanvaalit keskustelun ohje “Tässä ketjussa on odotettava 15 minuutin viestien välillä.”
Voisiko joku Pilkunviilaus-, kiel… -ketjun aktiiveista korjata tuon ohjeen. Kiitos.
Samalla voisi korjata myös Poitiikkanurkkauksen ohjeen.
Jep!
Noita tekstejä me ei päästä muokkaamaan tai kirjoittamaan…
Ellei joku Discoursen ihminen pääse korjailemaan tai joku jolla on laajat oikeudet tähän Foorumialustaan.
Voisin kysyä, jos tolle vois tehä jotain.
Tästä saisi sanakirjafriikeille kovan paketin pukin lahjasäkkiin.
“Korot ovat paljon korkeammalla, kuin vuonna 2021.”
Kuin-sanan eteen ei tässä kuulu pilkku. Tämä virhe on viime aikoina yleistynyt.
Pitäisi kirjoittaa näin:
“Korot ovat paljon korkeammalla kuin vuonna 2021.”
Mitäs mieltä pilkunviilaajatoverit ovat?
Sitä mieltä että suitsuttaminen on hehkuttamista eikä oikein istu tuohon lauseeseen? Voisi olla mieluummin vaikka Nordea hellii omistajiaan…
Nyt kun @JHeiskanen aloitit, niin muuten erittäin eheässä kielessäsi toistuu yksi virhe silloin tällöin: kirjoitat joka sellaisiin viittauksiin joissa kuuluisi olla mikä. Joka viittaa vain viimeiseen sanaan, mikä taas laajemmin koko pilkkua edeltävään virkkeeseen/sisältöön
E. Korjattu, muistin että Heiskanen olisi aikanaan aloittanut ketjun mutta näin ei ollutkaan.
Puutut merkittävään puutteeseen. Kielenkäyttäjät eivät hallitse relatiivipronominin käyttöä. Joka ei sovi joka paikkaan. Vain sanakorrelaattiin. Lausekorrelaattiin viittaa mikä, samoin kuin superlatiiviin esim. Se oli paras ostos, minkä olen tehnyt. Samoin, jos korrelaattina on pronomimi kaikki, esim. Kerro kaikki, mitä tiedät. (Kuten minä tässä.)
Jos en ole skarppina, niin joka ja mikä menevät helposti sekaisin. Tätä virhettä tulee korjailtua omista teksteistä tasaisin väliajoin.
Korjaan kuitenkin sen verran, että joka ei viittaa edellisen lauseen viimeiseen sanaan vaan edellisen lauseen viimeiseen substantiiviin. Toisinaan en siis asettele substantiivia viimeiseksi sanaksi, vaan uskaliaasti viittaan muutaman sanan yli. Ennen en ollut näin laiska, vaan pyrin aina kirjoittamaan niin, että substantiivi, johon viitataan, on lauseensa viimeisenä sanana.
Eli ehkä en ole jokaisella kerralla mokannut sittenkään
Vellux tuossa listasikin hyvin muita sääntöjä. Pistetään listaan jatkoksi se, että abstraktiin sanaan (esim. rajoiltaan epämääräinen paikka) viitataan mikä-sanalla ja konkreettiseen joka-sanalla.
Esimerkki: Asun maaseudulla, missä on tapana… mutta: Asun Helsingissä, jossa on tapana…
Lukion äidinkielen opetuksesta en paljon muista, mutta seuraava opettajan antama esimerkki on jäänyt mieleen:
“Sai Leila seppeleen päähänsä, joka vieläkin roikkuu hänen seinällänsä.”
Väitätkö, että ennen vanhaan sai asiat helpommalla vai onko virkkeessä ylimääräinen pilkku?
Haluaisin tässä muistuttaa, että Teleste-yhtiön nimeä taivutetaan lyhyesti ja helposti ja oikein “Telesten, Telesteä”. (Genetiivi ja partitiivi)
“Koskisen”-nimistä yhtiötä taas ei voi taivuttaa oikein, joten se on ehkä vähän hankala omistettava.
Onko Inderesillä joku sisäinen vedonlyönti käynnissä siitä, kuka analyytikko pystyy ujuttamaan tekstiin eniten peilata-sanan eri muotoja? Missään muualla mediassa tai markkinoinnissa ei käytetä peilaamista niin paljon kuin inderesillä
OP:n analyysitiimissä taas ollaan musiikkimiehiä; (pörssi)päivät päättyvät “alavireisellä nuotilla” tai etenevät “mollivoittoisesti”.
Moni matkustaa yhä Thaimaaseen lomalle, vaikka pitäisi mennä Thaimaahan. Entä jos jokin asia tapahtuu pian? Kuuluuko sanoa, ei siihen mene kauaa vai ei siihen mene kauan? Entä jos kutsutaan ihminen käymään? Miksi sanotaan tule vaan, vaikka pitäisi sanoa tule vain? Miksi jonkin asian pitää tapahtua jossakin aikaikkunassa, kun sen pitää tapahtua jossakin ajassa? Miksi urheiluselostajat sanovat, että Leijonilla on kaksi minuuttia armonaikaa, kun se on vain aikaa? Eihän vastustaja ole erityisen armollinen missään vaiheessa peliä eikä sen lopussa varsinkaan.
Mitenkähän Leilalla nykyään menee, kun pää roikkuu seinällä?
Eräs tuntemani veteraanihiihtäjä sanoo hiihtävänsä perinteellistä. Itse hiihdän vapaata, en perinteistä.
Kielipoliisi iskee. Sivu 28:
Tämä vastannee samalla kysymykseen ‘lukeeko näistä kukaan edes
muuta kuin tavoitehinnan’