Lukion äidinkielen opetuksesta en paljon muista, mutta seuraava opettajan antama esimerkki on jäänyt mieleen:
“Sai Leila seppeleen päähänsä, joka vieläkin roikkuu hänen seinällänsä.”
6 tykkäystä
Väitätkö, että ennen vanhaan sai asiat helpommalla vai onko virkkeessä ylimääräinen pilkku?
1 tykkäys
Haluaisin tässä muistuttaa, että Teleste-yhtiön nimeä taivutetaan lyhyesti ja helposti ja oikein “Telesten, Telesteä”. (Genetiivi ja partitiivi)
“Koskisen”-nimistä yhtiötä taas ei voi taivuttaa oikein, joten se on ehkä vähän hankala omistettava.
4 tykkäystä
Onko Inderesillä joku sisäinen vedonlyönti käynnissä siitä, kuka analyytikko pystyy ujuttamaan tekstiin eniten peilata-sanan eri muotoja? Missään muualla mediassa tai markkinoinnissa ei käytetä peilaamista niin paljon kuin inderesillä 
2 tykkäystä
OP:n analyysitiimissä taas ollaan musiikkimiehiä; (pörssi)päivät päättyvät “alavireisellä nuotilla” tai etenevät “mollivoittoisesti”.
Moni matkustaa yhä Thaimaaseen lomalle, vaikka pitäisi mennä Thaimaahan. Entä jos jokin asia tapahtuu pian? Kuuluuko sanoa, ei siihen mene kauaa vai ei siihen mene kauan? Entä jos kutsutaan ihminen käymään? Miksi sanotaan tule vaan, vaikka pitäisi sanoa tule vain? Miksi jonkin asian pitää tapahtua jossakin aikaikkunassa, kun sen pitää tapahtua jossakin ajassa? Miksi urheiluselostajat sanovat, että Leijonilla on kaksi minuuttia armonaikaa, kun se on vain aikaa? Eihän vastustaja ole erityisen armollinen missään vaiheessa peliä eikä sen lopussa varsinkaan.
Mitenkähän Leilalla nykyään menee, kun pää roikkuu seinällä?
1 tykkäys
Eräs tuntemani veteraanihiihtäjä sanoo hiihtävänsä perinteellistä. Itse hiihdän vapaata, en perinteistä.
1 tykkäys
Kielipoliisi iskee. Sivu 28:
Tämä vastannee samalla kysymykseen ‘lukeeko näistä kukaan edes
muuta kuin tavoitehinnan’
1 tykkäys
“Raamisopimuksen”, eikös nämä yleensä tunneta puitesopimus-termillä?
Kyllä tunnetaan. Itsekin olen näiden puitesopimusten kanssa touhunnut.
Englannista ‘frame’ voidaan tosin kääntää sekä raameiksi että puitteiksi vähän asiayhteydestä riippuen. Mutta tosiaan ‘Frame agreement’ on aina puitesopimus.
4 tykkäystä
Nyt niitä tekee Bittiumkin
Mikähän konekääntäjä on päättänyt tuosta käännöksestä.
edit: ja nyt @Erkki_Vesola puhuu muös raamisopimuksesta: Metso: Isoissa tilauksissa liikettä - Inderes
Nyt kun tiedämme termin käyttäjän, olisi kiva kuulla, miksi tässä puhutaan raamisopimuksesta eikä puitesopimuksesta. Miten se eroaa puitesopimuksesta?
1 tykkäys
Kaikkea sitä kuulee. Varmaan se on kohta sallittua suomea, jos ei ole sitä jo.
Moro, lainasin termin “raamisopimus” suoraan Metson tiedotteesta sen enempää miettimättä. Tyypillinen svetisismihän se on. Koetan jatkossa puhua puitesopimuksesta, joka on sama asia suomeksi. T. Eki
12 tykkäystä
No itse muistan 1980-luvulta alkaen käytetyn molempia yhdyssanoja, raami- ja puitesopimuksia.
3 tykkäystä
Tähän ketjuun yksi kommentti. Sana joka ärsyttää suunnattomasti on “ketä”.
Sitä käytetään sanojen kuka, joka, mikä yms tilalla, ja sitä en ymmärrä.
10 tykkäystä
Kekä muka tuollaista sanaa käyttää? (lisää tähän tarpeelliseksi katsomasi hymiöt)
Kertovat ketä-sanan käytön olevan murretta. Yleensä murresanat ovat erilaisia, hauskojakin. Olipa sanan käyttäjä kotoisin mistä tahansa, pidän ketä-ilmaisua kielioppivirheenä. Samaa sarjaa kuin esim. en pysty “lähteä” vrt. en pysty lähtemään.
4 tykkäystä
Jäljet johtavat Varsinais-Suomeen.
Kun tätä itse kuulee, aavistelen puhujan tulevan Turun seudulta, mutta on se kielentutkijoiden mukaan levinnyt laajemmallekin. Aika riesa kieltämättä.
6 tykkäystä