Sampo → Sammon!
(Viestin on oltava vähintään 20 merkkiä pitkä)
Sampo → Sammon!
(Viestin on oltava vähintään 20 merkkiä pitkä)
Ei välttämättä
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/188
"Erilaiseen taivutukseen on saatettu päätyä myös siksi, että on haluttu etäännyttää nimeä yleissanan merkityksestä tai on haluttu korostaa kyseessä olevan nimenomaan nimi.
Joidenkin tämän ryhmän nimien taivuttamisessa esiintyy vaihtelua:
Aarre : Aarren ~ Aarteen
Satu : Sadun ~ Satun
Sampo : Sampon ~ Sammon"
Enää, ei siis enään. Raivostuttava virhe!
Kevennyksenä:
Tähän voisi lisätä Orpo, Orpon. Kun Petteri Orposta tuli aikoinaan eduskuntaryhmän puheenjohtaja, mediassa oli vielä epäselvyyttä taivutuksesta, mutta kun hän kertoi että haluaa taivutuksen olevan Orpon, sitä sitten kunnioitettiin.
En ole toisaalta nähnyt, että Sampo-yhtiöstä olisi koskaan kuulunut mitään tähän taivutukseen liittyvää kommenttia, joten molempia taivutuksia on näkynyt mediassa.
Edit: Haha @Johnnyboy , kyllä omaankin suuhun Sammon sopii yhtiön kohdalla paremmin
Hyvä avaus! Aikoinaan kirjoitin äidinkielestä laudaturin, mutta työelämän myötä oikeinkirjoitustaito on lähtenyt rapautumaan. Nykyään ei ole aikaa viilata pilkkua, vaan viestinnän on oltava nopeaa ja tehokasta. Pelkään, että ennen pitkää minunkin kirjoitukset alkavat muistuttaa facebookin/iltapäivälehtien kommenttipalstojen epäselviä horinoita.
Johan sammolla on henkilö palkattuna vahtimaan kirjoitusasuja internetin syövereistä:
Sampo on kai aiheuttanut päänsärkyä myös ammattilaisille muutenkin.
https://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/kersti_juva/sampo_pankin_kolttonen.9176.blog
Taivutusta itse nimestä voi kai hakea mytologian erisnimenä, yleisnimeksi siitä levinneestä koneesta, tai omana yrityksen nimenään (tai vaikka etunimestä). Viime kädessä kai kielitoimisto ja talon sijoittajaviestintä voivat olla eri linjalla, mutta silti oikeassa.
Meinasin @JHeiskanen tulla kommentoimaan samaa. Itseänikin tuo lienee on häirinnyt usein.
Toinen mikä täällä on häirinnyt on kun lainasana bisnes, kirjoitetaan muodossa business. Varsinkin tämän genetiiviä näkee paljon kirjoitettavan muodossa busineksen (eikä bisneksen), joka saa ainakin omat hiukseni toistuvasti harventumaan ja harmaantumaan.
Se voi olla teoriassa oikein, mutta silti väärin. =P
Ja 1800-luvulta saakka kuitenkin taivuteltu Sammon. =)
“Teoriassa oikein, mutta silti väärin”. Miten?
Kuulija/lukija päättää. Hymiö lauseen jälkeen kertoi lausahduksen olevan ns. kieli poskessa lausutuksi.
Huumori ja pilkunviilaus ovat hankala yhdistelmä näin yksinkertaiselle ihmiselle kuin minä.
Jos kuulija ja lukija päättää, niin tällaiselle ketjulle ei olisi tarvetta. Nyt on hyvä, että meikäläisen neurooseille on sopiva paikka.
En kai saanut uudella ketjuavauksellani disclaimereiden tulvaa aikaiseksi…
En usko että kukaan alkaa postauksia oikomaan koetarkistusten tavoin
Ymmärtääkseni sana “omaan” on turha ja viimeisen sanamuoto olisi “oston paikkoja”? Yhdyssanana ostopaikka kai viittaa fyysiseen kohteeseen, esim. bussilipun ostopaikka.
Edit. En ole opiskellut äidinkieltä, koeponnistan tässä omaan päättelykykyäni…
Joo mutta itse tykkään kyllä lukea hyvää txt. Välillä ku lukee omia txt meenaa yrjö tulla kylään.
Neles on vaikea tapaus myös analyytikoille, mutta genetiivi-taivutuksessa pitänee suosia yhtiön itsensä käyttämää Neleksen, ei siis Nelesin.
Hyvä avaus @Wondadog , itse kuulun koulukuntaan, joka pyrkii olemaan pedantti oikeinkirjoituksessa. Jokseenkin aina joudun muokkaamaan viestejäni vähintään kerran, osasyynä toki se, että kirjoittelen foorumiviestejä usein puhelimella ja ennakoiva tekstinsyöttö puuhailee omiaan🙂
Omien kirjoitusteni suurin heikkous on tautologia eli tekstissä esiintyy turhan usein sama ilmaisu.
Toki vapaamuotoisessa tekstissä on oikeus ottaa tiettyjä vapauksia, kunhan asia välittyy lukijoille. Tuntuu kuitenkin hassulta, että esim. Ostin/myin-ketjussa vilisee numerovirheitä kauppojen hinnoissa.
Kirjoitusvirheet voivat olla ärsyttäviä, huvittavia ja useimmiten täysin tahattomia. Itse jaan ne kahteen kategoriaan:
Ärsyttävästi ne, jotka muuttavat/hämärtävät viestin sisällön. Yksi useimmiten käytetyistä mikä tulee vastaan on “Puolet lisää”, jossa henkilö tarkoittaa lähes aina kaksinkertaista. Matematiikan mukaan kuitenkin on kyse vain 1,5 kertaisesta määrästä. Tätä joutuu aina tarkentamaan kun joku sitä käyttää.
Sitten on ne huvittavat kirjoitusvirheet, kuten alla.
Uteliaisuudesta, miksi näin?
Antiikin Kreikan -es-päätteiset nimet taivutetaan monesti pitkällä vokaalilla (Aristoteles, Aristoteleen) mutta suomen kielessä -es-päätteisiä nimiä kuten Johannes taivutettaisiin -kse-päätteellä (Johanneksen).
Siten, Indereksen, vai?
“Indereen”
Tässä joudun tukeutumaan vanhempiin työntekijöihin. Osaisiko esim. @Marianne_Palmu kommentoida yllä olevaa?