Ollakseni rehellinen ei tällaista nyanssia kyllä muista lukioaikanakaan olleen. Aineet tosin kirjoitettiin silloin vielä paperilla kaunokirjoituksella. Pilkut piti olla oikein mutta viivojen pituuteen tuskin kukaan kiinnitti huomiota. En ole aivan varma, että tätä eroa olisi ollut tarjolla vanhoissa kirjoituskoneissakaan.
Tämä on ilmeisesti tuoreempaa kielen kehitystä, kun koneellinen tekstin tuottaminen on yleistynyt laitteilla, jolla tällaista erottelua voi tehdä. Koska oppini kirjoittamisen olen pitkälti imenyt lukioon loppuun mennessä, ei tämä erottelu ole minulle koskaan tullut vastaan aiemmin. Kirjoitin ylioppilaaksi paperilla kaunokirjoituksella 1993.
Kirjoitin sinua aika paljon aikaisemmin, 80-luvulla, mutta ihan samat muistikuvat. On se melkoista, että nykynuoriso ei nykyään edes tiedä mitä kaunokirjoitus on. Olen nähnyt parikymppisiä kavereita, jotka tekee nimikirjoituksen tekstaamalla. No, maailma muuttuu. En kyllä kaipaa kaunoa, sillä oma käsialani ei koskaan ollut lasten silmille sopivaa.
Mutta tosiaa tuo viivan pituus -kommenttisi on naulan kantaan. Ei siitä kukaan välittänyt, vaikka olihan ajatusviiva olemassa sääntöineen. Tekstinkäpistelykin oli jo hyvin yleistä yrityksissä 80-luvun loppupuolella. Kehitys kehittyy. Tässä on kolmisenkymmentä vuotta mennyt ja viivan pituuskin on tullut tärkeäksi.
Jäljelle jäänyt fortum alkaa olemaan sellainen että näillä sähkön hinnoilla ei johdolta tarvita juurikaan lahjakkuutta tai visiota jotta osaisi johtaa sitä kannattaasti. Itseasiassa sitä huonompi mitä lennokkaampia strategioita keksivät. Tällä n. 14 eur osakehinnalla ja ~2MRD käyttökatteella per vuosi ei edes kasvua tarvita. Eli just sopiva ainakin omaan salkkuun.
Ärsyttääkö muita tämmöinen, että ei vaivauduta käyttämään pilkkuja? Ala-asteella opeteltiin jo konjuktiot, sekä myös pää- ja sivulauseet.
Kyllähän ne vähän. Kun kuitenkin siirsit tuon pätkän tänne kielenhuoltoketjuun, niin huomannet, että omassa vastauksessasi on yksi kirjoitusvirhe ja sekä-sanan edellä ei kuulu olla pilkkua.
Eikös ”sekä” ole samanarvoinen kuin ”ja”? Ja mitenkäs se meni? Jos ”ja” yhdistää tuolla tavalla kaksi lausetta, joissa voisi olla yhteinen sana (tuossa ”opeteltiin”), joka ei toistu, niin pilkku tarvitaan.
Saatan olla täysin väärässä. Siitä on kauan, kun kävin koulua.
Edit: eli siis juuri päinvastoin. Kiitos korjuksesta @JHeiskanen
Ei vain sama subjekti vaan myös, jos rinnasteisissa lauseissa on yhteinen lauseenjäsen, rinnastuskonjunktion eteen ei tule pilkkua. Esim. Yllättäen salkku suli ja mieli happani. Yhteinen lauseenjäsen on yllättäen, joka lauseissa on adverbiaali.
Koulussa opin että on teonsana, ulkotulento, sisäeronto, entispäättymä, kerake, ääntiö ja mitä kaikkea. Nyttemmin joku on hienostellut niille vierasperäiset nimet. Mutta edelleen on tavuviiva, monikko, ajatusviiva, sivulause ja pilkku jne. Miksi kaikkea ei nimetä sivistyskielillä?
“Olemme tänään lisänneet omistustamme Harviassa 3,2 %-yksiköllä, jonka myötä osakkeen paino Mallisalkussa nousi 5,1 %:iin.”
Mites tämä menee kieliopillisesti? Eikö tämän pitäisi olla, että olemme nostaneet Harvian painoa mallisalkussamme 3,2 %-yksiköllä? Mallisalkun omistushan Harviassa on minimaalinen, kun mallisalkku omistaa n. 18000 eurolla Harviaa sen 250 miljoonan markkina-arvosta. Tällöinhän mallisalkun omistus Harviassa on n. 0.007 prosenttia, jota on hyvin hankala kovin monella prosenttiyksiköllä nostaa?
Tarkoituksena viilata hyväntahtoisesti pilkkua ja samalla sivistää itseäni kun nuo prosentit ja prosenttiyksiköt menevät itselläkin sekaisin.
Varsin perinpohjaisesta Inderesin analyysistä yksi kohta.Inderes tuo esille johtoryhmän vaatimattoman osakeomistuksen taisi vielä lisätä “tuloihin nähden” Eli ollevat sitä mieltä, että johdon osakeomistus kertoo sitoutumisesta ja luottamuksesta menestykseen.
Näyttää “ollevan” olevan kasvava trendi. Mistäköhän tuo potentiaalin kaltioinkohtelu juontaa juurensa? Huomaan kyllä itsekin kirjoittamiseni laadun ja sujuvuuden heikenneen, kun lukeminen on vaihtunut äänikirjoihin. Minun kielikorvaani kyllä särähtää vielä toistaiseksi kuin vinkuva liitu taulua vasten
Oma teoriani on, että monet nettikirjoittajat syystä tai toisesta pitävät potentiaalista, mutta puhekielessä sitä ei käytetä. Tästä syystä monilla ei ole kielikorvaa potentiaalille, ja siksi sitä välillä pahoinpidellään raa’asti.
Tässä ketjussa jo aiemmin todistettiin, kuinka sen taivuttaminen meni minultakin ihan metsään😁
Pienimuotoinen oikosulku käynyt allekirjoittaneella.
Mutta en käyttäisi ollee- ja kaiketi-sanoja samassa lauseessa; tarkoittavat suunnilleen samaa. Ehkä luultavasti. /i
mutta kirjoitetaan pienellä demokraatit, republikaanit, kokoomus, vihreät jne.
