Sehän tässä ärsyttääkin, että me fiksuttelijat käytämme kirjakieltä, koska olemme kykenemättömiä ymmärtämään ja vielä vähemmän sisäistämään kielen rikkautta, jota arkikieli tarjoaa. Muista Aleksis Kivi ja koko suomenkielisen kirjallisuuden perintö!
Me tiukkapipot olemme jämähtäneitä teknikkoja, emmekä luovia, alati kehittyvän kielen arvostajia - emmekä varsinkaan käyttäjiä. Me olemme niin huonoja.
Olemme urautuneita kouluopetuksen hapatukseen ja henkilökohtaiseen kyvyttömyyteemme omaan luovaan kielenkäyttöön sekä ymmärtämään kieltä, jota tarvitsemme keskinäiseen ymmärtämykseen muiden ihmisten, edes lähimmäisten, kanssa. Voi meitä.
Aivan erityisesti Juurikkia surettaa ‘niinku’-sanan (liksom, like) pikkuhiljainen katoaminen kirjoitetussa viestinnässä, kuten täällä Inderesin foorumilla.
Siis oliko B:llä lausuttuna uhkaava hätä ‘no hätä’ eli ‘siis hätä’), vai ei hätä olleskaan: ‘no hätä’ kirjoitettaen lausumuksen mukaan ‘nou hätä’.
Juurikki täten määrää, että näissä eri kielten muuten niin hellässä ja rakastavassa yhtymisessä toisiinsa tulee näkemyseroja jatkossakin. Se on vaan niin nähty. Törmäävissä merkityseroissa vallan saa (vuosien saatossa) se merkitys, jonka markkinointiin on eniten rahaa? Toimii muualla, muttei meillä Suomessa, kun on propagandan näkökulmasta liian koulutettu ja fiksu väki.
Kielenhuollon ammattilaiset kyllä ymmärtävät, että eri tilanteita ja foorumeita varten on olemassa erilaista kielenkäyttöä. Uskon että myös meistä “fiksuttelijoista” (sanokaamme kauniimmin harrastajakielenhuoltajista tai kielenhuoltoa arvostavista) suurin osa tietää tämän.
Ei tietenkään ole mielekästä vaatia esim. tämän keskustelupalstan kaikilta viesteiltä samoja ominaisuuksia (asiatyyliä). Onko joku tehnyt niin?
Tämä ketju on kuitenkin perustettu ja olemassa juuri näitä kielenhuoltoasioita varten. Ei tätä ole kenenkään pakko lukea.
Minusta on hienoa, että täällä halutaan pitää kielestä huolta! Hyvin kirjoitettu teksti välittää viestin tarkasti ja säästää lukijan aikaa – myös keskustelupalstalla.
Nimenomaan tässä tapauksessa pointtia oli todella vaikea ymmärtää.
A) kiinnostavien tekstien ohi ei voi skrollata
B) ei-kiinnostavien tekstien ohi voi skrollata
Nominatiivin eli perusmuodon käyttö nesessiivisissä lauseissa on itse asiassa kielihistoriallisesti erittäin vanha ilmiö. Nykyään yleiskielessä genetiivisubjekti on toki hyvin vakiintunut nesessiivilauseen subjektiksi, mutta edelleen erityisesti murteissa ja puhutussa kielessä myös nominatiivi on mahdollinen silloin, kun subjektin tarkoite ei ole elollinen tai muuten kontrolloi tekemisiään. Siten tuo ensimmäinen esimerkki on ihan tyypillinen normittamattomassa kielenkäytössä, myös historiallisesti, mutta jälkimmäiseen esimerkkiin ei nominatiivisubjekti tästä syystä istu puhutussakaan kielessä. Toisaalta joissakin murteissa nesessiiviverbejä taivutetaan persoonissa, eikä esimerkiksi ilmaus Minä täydyn mennä olisi täten lainkaan tavaton.
Pahoittelen epäselvyyttä. Äidinkieleni on 6 ja minulla on keskivaikea lukihäiriö, mikä hankaloittaa ilmaisua. Oikea vastaus on B.
Ps. Ajoin ylläolevan teksin chatGPT:n läpi että tulisin ymmärretyksi.
Tämä lukihäiriöisen vaikeus kuulla ja kirjoittaa on veikeää. Minulla vaikeutta eroittaa sanoja puheesta ja kirjoittaessa juutun miettimään oikeinkirjoitusta.
Onneksi maailma muuttuu Eskoseni. Kouluaikaan joka perjantai koulun jälkeen jäin jälkiistuntoon, nykyisin autetaan.
Kysely lukihäiriöisten määrästä kiinnostaa: osaisiko joku laatia kyselyn. Kyllä: minulle pilkunviilaus käy työstä.
Tietysti päissäni, huolissasi. Monet, havaintojeni mukaan ehkä useammin nuoret, eivät taivuta mainitunkaltaisia sanoja. Joko eivät ihan oikeasti tiedä tai osaa, tai voikohan joku tehdä tuon tarkoituksella, jos taivuttamisen myötä kuulostaa liian huolitellulta kieleltä puhekieleksi?