Se on Mnuun miälest.
2 tykkäystä
Helsingin pörssi on kehittynyt kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla selvästi heikommin, kuin pohjoismaiset naapuripörssit ja maailman tärkeimmät osakeindeksit.
Lainaus tämän päivän Helsingin Sanomista.
Toimittaja voisi kerrata välimerkkien käyttöä. Lukija joutuu viilaamaan kuin-sanan edestä pilkun pois.
10 tykkäystä
Lisäksi Espanjan kohteissa halutaan valmiimpaa tuotetta, kuin kotimaisilla asuntomarkkinoilla.
Vastaava esimerkki Talouselämä-lehdestä (28.6). Tämä pilkkuvirhe tuntuu nyt lehdissä yleistyvän. Somen vaikutusta?
6 tykkäystä
5 tykkäystä
Verotettavaa myyntivoittoa syntyisi siinä vaiheessa, kun osakkeenomistaja möisi vastaanottamansa Mandatumin osakkeet.
Pakko tämä oli tarkistaa, kun särähti korvaan toisellakin lukemisella. Asialla siis Sampo.
Kirjoitusasun tunnisti mielessään virheelliseksi, mutta myödä-verbin vaikutus selvisi Kielikellon artikkelista. Pitäisikö lähteä testaamaan näitä vanhahtavia muunnelmia ja seurata reaktioita?
Tuskin liikemaailma suostuisikaan kirjoittamaan myöntiorganisaatiosta, myönninedistämisestä, myöntikatteesta tai myöntikonttorista.
8 tykkäystä
Matti Mörttinen on kirjoittanut hyvän kolumnin suomen kielen tilasta. Asiaa mm. teitittelystä, omistusliitteistä ja pronomineista.
8 tykkäystä
Itse tykkään lähettää palautetta YLE.n ja MTV:n uutisiin koskien kirjoitusvirheitä.
1 tykkäys
Toivoisin ennemmin analyyttistä kirjoitusta näiden muutosten syistä ja mahdollisista seurauksista. Toki Mörttinen itsekin painottaa kyseessä olevan “masentunut nillitys”.
Esimerkiksi teitittelyn heikko osaaminen: ei ainakaan minulle opetettu teitittelyä koulussa, yli 20 vuotta sitten. Myöskään vaimoni ei tiennyt teitittelystä suomeksi ennen kuin kerroin hänelle siitä. Vaikea osata, jos ei ole opetettu.
Itse toki opin teitittelemään hyvin nopeasti armeijassa. Vielä elossa oleva mummoni taas ei koskaan sinutellut omaa äitiään (joka eli yli 90-vuotiaaksi).
Teitittely on siis jo pitkälti kadonnut suomalaisesta yhteiskunnasta ja hyvä niin. Tuskin se on alun perin suomeen kuulunutkaan.
4 tykkäystä
Jep olen samaa mieltä siitä, ettei teitittelyä juurikaan enää käytetä, eikä sitä myöskään liiemmin kouluissa opeteta. Minun korvaani lause ”oletteko ostanut enemmänkin osakkeita” kuulostaa jopa vähän hassulta, vaikka teititellessä kuuluu sanoa juuri noin (vrt. ostaneet).
Kyllä teitittely on mielestäni kuitenkin tyylikästä ja käytän sitä itsekin tietyissä tilanteissa. Kun bussissa antaa istumapaikkansa mummelille, on mielestäni kunnioittavampaa kysyä ”haluatteko istua” kuin ”haluatko istua” 
6 tykkäystä
Kyllä minä teitittelen ja osaan teititellä.
Suomesta -tar pääte on jäänyt lähes tulkoot kokonaan pois ja tilalle on väkisin laitettu HÄN-pronomini.
Perheenjäsenestä käytetään hän-sanaa, olkoot tyttö tai poika ja myös lemmikeistä.
Ehkä on, mutta toimii oikein hyvin ilmankin. Teinivuodet kuljin sinisissä busseissa ruuhka-aikoina päivittäin. Yksikään mummeli (tai harvemmin pappa) ei näyttänyt pahoittavan mieltään teitittelyn puutteesta sanoessani tuu hei tälle paikalle tai haluuksä tähän istumaan.
(Puhe- ja katseyhteys oli paikkaa luovuttaessa otettava, koska muuten helposti joku reilu kolmekymppinen luikahti välistä penkille ennen kuin mummeli ehti reagoida.)
1 tykkäys
Nyt oli kyllä niin mielenkiintoinen lausahdus, että oli pakko poimia tänne ihmeteltäväksi. Tarkoittaako menstruaatio siis jotain muutakin kuin kuukautisvuotoa?
9 tykkäystä
Termi “menstruaatio” tulee latinan sanasta “menses”, joka tarkoittaa “kuukausittaista”, viitaten naisen kuukautiskiertoon. Jos termi puretaan osiin:
- “men” latinan sanasta “mensis” tarkoittaa “kuukautta”,
- “stru” latinan sanasta “struere” tarkoittaa “rakentaa”,
- “ation” on suffiksi, joka muodostaa substantiiveja ja tarkoittaa “toimintaa tai prosessia”,
Näin ollen termi voidaan ymmärtää “kuukausittaiseksi rakentamisprosessiksi”.
2 tykkäystä
Lauseyhteydestä päättelen, että tässä haetaan varmaan merkitystä “korvaukseksi”. En saa ansiokkaasta termin purkamisestasi huolimatta tuota omassa päässäni aukeamaan.
2 tykkäystä
En kyllä minäkään tässä asiayhteydessä. Kunhan yritin viedä ongelmanratkaisua vähän eteenpäin.
Oliskohan jotain analogiaa tähän:
4 tykkäystä
Ihmetyttää, että niin moni kirjoittaa sanan ”myin” muodossa ”möin”. Harvemmin törmään tässä muualla kuin Internetissä, joten kysymys kuuluu onko tämän verbin tausta jossain maakuntamurteissa?
1 tykkäys
Kyllä kait myydä-verbin pystyy taivuttamaan niin kauan oikeaoppisesti, että “möi” on selkeätä Suomen-kieltä.
Sanaristikot hyväksyy ainakin… 
“Möi” on kyllä suomen kieltä, mutta sillä ei ole myymisen kanssa mitään tekemistä. (kts. alla)
Myydä -verbin imperfekti kuului myi . Mikä muoto sitten on möi ? Se on kokonaan toisen verbin, nimittäin myödä -verbin, yksikön kolmannen persoonan imperfekti. Myödä taipuu samoin kuin syödä: myödä, myön , (hän) myö, möin, (hän) möi .
3 tykkäystä
Ai että sattuu tuo t. Ehkä se jossain luumäellä vielä on t, mutta oikeasti tunnin lyhenne on h.