En kirjoita, koska tulkitsen että tämä on osoitettu oikea paikka semanttiselle saivartelulle. Aihealue minusta on sellainen johon oikea lähestymistapa on just nimen omaan kansainvälinen. Ei fennofiiliantiikkinen ‘t’.
Eli kyse on mielipiteestä. Suomalainen tunnin lyhenne on t ja kansainvälinen on h. Piste.
Tuo olikin hyvä, kiitos. Nyt sattuu vähemmän.
(Minulle alakoulussa opetettiin että senttimetrin lyhenne on sm. Ok jotkut haluavat säilyttää tuon impivaarameiningin, mutta minusta SI-järjestelmä on se jota kannattaa seurata. Että olkoonpa kieli mikä tahansa niin tunti on h ja sillai.)
“Mikäli et hyväksy muutosta tulee yrityksesi ja Wittedin välinen toimeksiantosopimus irtisanoutumaan”.
Oli Wittedistä mitä mieltä tahansa, niin tämä on lainauksen perusteella juridinen innovaatio, josta kuulisi mieluusti lisää: sopimus, joka kykenee ihan itse irtisanoutumaan.
Kun tämä ketju kerran on pilkuviilausta varten, niin rohkenen olla eri mieltä kanssasi. Vaikka se onkin murteellinen ilmaisu, niin tarkoittaa samaa asiaa ja siten sillä on myymisen kanssa tekemistä.
Kielikelloa toki pidän niin vahvana auktoriteettina, etten rohkene arvostella sananvalintaa “kokonaan toisen”
Jos nämä on sellaisia kryptomaailman älysopimuksia.
Puhekielessä möi tai myi ovat varmasti keskenään vaihtokelpoisia, mutta kirjakielessä ”möi” on aina väärin jos sillä tarkoitetaan myydä verbin imperfektiä.
"Myi ja möi
Verbin myydä neutraali yleiskielinen imperfektimuoto on myi. Möi on sekin mahdollinen, mutta saattaa synnyttää asiatyylissä jossain määrin vanhahtavan tai murteellisen sävyn."
Nojuu, eli murretaustainen. Tästä syystä harvemmin kuulen tätä Helsingissä.
Jokaiselta itseään kunnioittavalta pilkunviilaajalta löytyy kirjahyllystä standardi SFS 4175 numeroiden ja merkkien kirjoittaminen.
Heti löytyi lainauksessa virhe!
Kappaleen 4.26 otsikosta on unohtunut otsikon muodostaman sanan sisltä kaksi peräkkäistä kirjainta: i ja s eli ‘i’ + ‘s’, yhdessä -is-.
Saako tuota oikein ostettua jostain vai pitääkö itse tulostaa? Vähän liian paksu liimailtavaksi työhuoneen seinälle mutta näkyvästi pitäisi olla ainakin esillä. Voisi tyrkätä lukiolaisille tuon myös pakolliseksi lukemiseksi, kun nykyään alkaa äidinkielen taito heikkenemään.
Sieltähän sen SFS:n verkkokaupasta voi tilata. Taitaa saada paperisena tai sähköisenä versiona. Kyllä kun olisi tuokin ollut aikoinaan yläasteella ja lukiossa käytössä, niin olisi ollut tiivis ja hyvä paketti pilkku- ja muista säännöistä.
Voisiko kyseisen teoksen opettaa AI-jaille ja laittaa itselle automaattitarkastuksen päälle ilman muutosoikeutta ilman erillistä hyväksyntää. Myös Kotimaisten kielten keskuksen päätökset voisi AI-jaille opettaa. Saisi päivään kivasti huumoria, kun AI-jai ehdottaisi sanan ‘golf’ tilalle ‘reikäpalloa’.
Rohkeita sanavalintoja neuvottelija-ammattilaiselta asiayhteys huomioonottaen.
“otin” vs. “sain” tai “kutsuin”
“sen” vs. “hänet”
Vaikuttaa olevan tuo pörräävä pirulainen kovin vaikea suomalaiselle. Suurin syy droonin taivuttamiseen on se että droonista käytetään englantilaista sanaa “drone”, eikä suomalaista sanaa drooni.
Tästä syystä muodostuu kamalia “dronejen” kaltaisia taivutuksia.
Käyttäkää suamalaista sanaa drooni, jolloin taivuttelu menee kuin itsestään esimerkiksi muotoon “droonien”.
Olin veikkaamassa, että seuraavien viiden vuoden aikana drone nousee vaihtoehtoiseksi muodoksi. Tarkistin sitä asian, ja se onkin sitä jo nyt!
Sana taipuu samalla tavalla kuin nalle. En pidä nallejen-taivutusta mitenkään kielitajun vastaisena.