#neuvottelija - podcast

Pakko antaa palautetta Tesla-jaksosta. Se oli kuin olisi kuunnellut kiihkouskovaisen pauhaamista jeesuksesta :smiley: Jaetaan “ilosanomaa” ilman minkäänlaista kritiikkiä. Itse haluaisin mielummin kuulla tasapuolisempaa keskustelua uhkista ja mahdollisuuksista (varsinkin Teslan kaltaisen hypeosakkeen kohdalla). Nyt lähinnä puhuttiin kaikista melko kaukaisistakin mahdollisuuksista, mutta ei niinkään uhkista lainkaan.

Alussa myös särähti korvaan Teams vs Slack-keskustelu. Jäi vähän auki, millä perusteella Slack olisi Teamsin voittanut? Ainakin päivittäisten käyttäjämäärien perusteella Teams painii ihan eri sarjassa Slackin kanssa:

8 tykkäystä

@_neuvottelija_Sami_M tästä edellisen viestin kritiikistä huolimatta, teet erittäin hyvää työtä! Lähestulkoon kaikki jaksot tulee kuunneltua. Keep up the good work! Viimeisimmistä jaksoista pitää antaa erityismaininta Binga Tupamäen jaksolle Intersektionaalisesta feminismistä. Jakson aiheen lukiessa meinasi tulla hieman oksennusta suuhun, mutta jakso olikin erittäin mielekiintoinen, sivistävä ja ajatuksia herättävä! Suosittelen kaikkia kuuntelemaan! Tässä linkki siihen: https://www.youtube.com/watch?v=UgpA6tC_4-8

1 tykkäys

Noo, tosiaan salkuhoitajalla oli Conviction Buy ja mandaatti pitää max 12 osaketta salkussa. Olisi minusta ollut turhaa vaatia Henriä himmailemaan. Itsehän en Teslaa omista osakkeena enkä autona ja usein Musk ärsyttää enemmän kuin herättää ihailua.

Oliko joku duubio joka erityisesti jäi mainitsematta?

Teams on sama kuin MS Office-lisenssi kun Slack on nyt osana Salesforce-infrastruktuuria. Itse käytän molempia suurinpiirtein saman verran vaikka Teamsilla onkin massiivisesti isompi verkosto. MS antaa Teamsin ilmaiseksi Slack maksaa erikseen.

Binga…

Jos tuosta tykkäsit, varmaan Ivan Puopolon veropäiväkeskustelukin kelpaa! :sunglasses:

5 tykkäystä

Toiveesi on lakini! Kantsii siis pyytää jaksoja. Andy McCoyn sanoin “Sun pitää varoo mitä sä haluut, ku sä saat sen”

Martti Ahtisaari oli mukana ratkaisemassa merkittäviä rauhanneuvotteluja. Hän tavoitteli myös rauhaa Palestiinan ja Israelin välille. VTT Alpo Rusi muistelee Ahtisaaren saavutuksia ja ristiriitoja sekä mahdollista ratkaisua Lähi-Itään.

00:00 VTT Alpo Rusi. Ahtisaaren mysteeriksi jäänyt lause Uusi neuvotteluvalta-kirjasta Lähi-Idän rauhasta Israelin ja Palestiinan välillä
00:56 Kaupallinen tiedote – Sami Miettinen, Mika Leskinen ja Jari Pussinen Tradekan Ei pelkkää Puhetta podcastissa. Suomen toinen paternoster. Kim Väisänen ja Sonja Finer
01:55 Alpo Rusin pääasiallinen työskentelykausi Presidentti Martti Ahtisaaren kanssa alkaa EU:n ja etujen analyysillä 1991
03:30 Pyyntö avustaa Ahtisaarta presidentinvaalikampanjassa
04:15 Erkki Tuomioja ristii Rusin ”Ahtisaaren Kissingeriksi”. Paluu Suomeen ja työskentely Ahtisaaren ulkomaanmatkoilla
07:20 Kalevi Sorsa vs Martti Ahtisaari. Ahtisaaren muutos hylätyn toisen presidenttikauden lähestyessä
10:40 Mauno Koiviston vaikutus Venäjä-suhteisiin. Venäjän Idea-kirja
14:22 Martti Ahtisaari uskoi oikeusvaltioperiaatteen voimaan kirjahaastattelussa. Poliisi ja oikeislaitos
16:00 Ahtisaari-Nevala-Halonen. Alpo Rusin oikeudenkäynti ja sen voitto ei korjannut vääryyttä
20:00 Presidenttiehdokas Olli Rehn suoraselkäisenä puolustamassa Rusia lähes yksin
21:40 Tarja Halosen nousu Martti Ahtisaaren sijaan presidenttiehdokkaaksi venäjänsuhteiden varjolla. Venäjän nuotitus
23:50 Ahtisaaren ja Boris Yeltsinin suhde, Balkanin neuvottelut ja Kosovo. Viktor Tšernomyrdin ja NATO. Pertti Torstila
25:46 Johti Kansanliiton mandaatin onnistunut neuvottelu Namibiassa Ahtisaaren tavoitteeseen neuvotella rauha Lähi-Itään? ”Ahtisaaren mysteeri”
30:20 YK:lla oli ennen valtaa ja voimaa. Maailmanpolitiikan voimatasapaino Kosovossa ja nykyään. NATO ja Venäjä taas kerran
32:27 Ahtisaari Pohjois-Irlannissa. Tony Blair (Sanna Marinin uusi yhtiökumppani). Onnistuminen antaa toivoa Gazaan. Strategiset vs idealistiset konfliktit. Venäjä-Ukraina
33:36 Ottomaaneista brittiläiseen mandaattiin ja Israelin syntyyn YK:n päätöslauselman pohjalta. Arabimaiden 1948 sota
35:10 Kahden valtion malli
38:00 Oslon prosessin epäonnistuminen. Jasser Arafat
39:05 ”From the river to the sea”. Toinen intifada, kansannousu. Terrorin nousu. Hamas voittaa Fatahin vaaleissa. Gaza irtoaa omaksi alueekseen. 2010 ja 2014 sodat
41:20 Oikeistolaiset voimat valtaan Israelissa. Venäjä, Iran. Saudi-Arabia. Arabimaat alkavat hyväksyä Israelin olemassaolon oikeutuksen – Hamas aloittaa brutaalin terrorismimurhan Israelia kohtaan
44:07 Jihadististen voimien nousu ja uhka.
57:00 Loppupeli Israel-Gaza-Länsiranta lähtee Hamasin tuhoamisesta ja arabimaiden vastuunotosta
58:54 Ahtisaaren Aceh-Indoneesian autonomia voisi olla ratkaisu Palestiinan alueille
01:00:01 Israel on demokratia, ehkä jopa eurooppalainen valtio
01:02:23 Lähi-Idän konflikti ei ole uskontojen välinen
01:03:36 Alpo Rusi muistelee Martti Ahtisaaren kanssa viettämiään hyviä hetkiä
01:06:34 Alpo Rusi neuvottelija Sisäpiiri – Suomen koneisto lähti hakemaan syytettä valtiopetoksesta ja hävisi

9 tykkäystä

Haluuko joku lisää pressaehdokkaita?

Haaviston jälkeen pyydettiin Halla-ahoa niin otin sen vieraaksi.

9 tykkäystä

@_neuvottelija_Sami_M, tämä oli mielenkiintoinen “taulukko”. :slight_smile:

6 tykkäystä

@_neuvottelija_Sami_M, tämä oli mielenkiintoinen “taulukko”. :slight_smile:

Kiitos! Lisäsin sen myös tähän jaksoon suomalaisesta D2C markkinasta ruoan kotiinkuljetuksessa.

Ruokaboksin toimitusjohtaja Juhana Rintala kertoo miten suomalaiset saavat ruokansa kotiin saakka. Yksi ratkaisu Suomen keskittyneillä markkinoilla on Ruokaboksi. Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Ruokaboksin kanssa.

00:00 Juhana Rintalan tausta Rimi Baltic johtoryhmässä Latviassa ja ICA:ssa Ruotsissa
03:30 Ruokaboksin perustamisen taustat 2017. Meal Kit toimialan nousu
07:20 Ukrainan sota siirsi fokusta kansvusta kannattavuuteen ja kassavirtaan rahoitusmarkkinoilla
08:20 Kasvuyhtiöiden arvonmääritys kasvun, kannattavuuden ja asiakaspidon funktiona painottaa nyt kahta jälkimmäistä
10:55 Miten Ruokaboksi toimii tilaajan näkökulmasta. Lapsiperheet ja nirsot lapset
12:50 Oda kuoli rahoitusmarkkinoiden vuoksi
14:00 Suomen keskittynyt ruokamarkkina - S- ja K-ryhmät. Uusi-Seelanti. Heinon Tukku ja Valio
16:45 Choke point eli kuristuspiste Suomen ruokamarkkinoilla
17:20 Tehokkuus ruoan verkkokaupassa on tärkeää. Myymäläkeräilytyöstä ei makseta. Kotiinkuljetus
20:30 Hello Fresh on toimialan jätti, Ruokaboksi itäisessä Euroopassa
22:25 Laajentumisstrategia Wolt ja Bolt-taktiikalla
23:45 Kuluttaja joka haluaa syödä kotona hemmotellaan monella liiketoimintamallilla
25:00 Respetiikka eli mitä syödään. Asiakkaat (myös lapset) kertovat milloin ruoka toimii ja milloin ei
26:50 Välikäsiä ei ole, tuoretta ja terveellistä ruokaa suoraan kotimaasta ja hyviltä kumppaneilta
29:09 D2C suoramamarkkinointi. Influensserit kuten Vappu Pimiä ja Sami Miettinen :slight_smile:
30:40 Uusavuttomuus ruoanlaitossa
31:35 Ruokaboksin työyhteisö. Työelämä-koti-tasapaino
33:35 Uudet markkinat kassavirtapositiiviseksi kahdessa vuodessa. Kaupunki kerrallaan eteneminen
36:20 TIlaukset keskitetään yleensä kerran viikossa. Ei hävikkiä, ylitarjontaa tai varastoja
38:15 Ruokahävikki jopa kolmannes nykyjakelumallilla. Ruokaboksi minimoi myös reseptihävikin ja maksimoi tuoreuden
41:30 Verkkokauppa toimii suoraan https://www.ruokaboksi.fi kautta
42:00 neuvottelija Juhana Rintala Sisäpiiri 30 - Näin lopetat kahvin juonnin!

4 tykkäystä

Ruokaketjun pohdintani jatkuu. Tällä kertaa pureudutaan ravintoloiden teknologiaan, erityisesti Suomen markkinajohtajaan www.chefstein.ai :hin, joka tarjoaa erityisesti sensoririippumatonta omavalvontapalvelua. Disclosure: olen Fredman Groupin riippumaton hallituksen jäsen, tosin eipähän ole listattu firma vaan Fredmanien perheyhtiö.

Ravintolateknologia on Suomessa maailman parhaimmalla tasolla. Avainasemassa siinä on kehittynyt ammattikeittiöiden omavalvontaohjelmisto, johon on usein kytketty laaja määrä sensoreita. Fredman Group Oyn hallituksen jäsen Sami Miettinen haastattelee sen Chefstein - liiketoiminnan johtajaa Arto Mustikkaniemeä.

00:00 Kaupallinen tiedote: Suosakki-podcast. Tilaa Suosakki Spotify:ssä
01:05 Arto Mustikkaniemi, Fredman Groupin Chefstein-liiketoiminnan johtaja. Sami Miettinen Fredman Groupin hallituksen rivijäsen
02:00 Arton ura – TeliaSonera, Ruutu, Tekes Kiina, SK Telekom Korea
05:20 Kiina on eri maata – Kai Seikun kaltaisia kokemuksia ulkomaalaisten juottamisesta ja sisäpiiristä. Wuhan
08:35 Ravintoloiden omavalvonta – ammattikeittiöiden viranomaisvaatimukset. Suomalainen keittiö on
10:35 Suomalainen ravintolateknologia on maailman parhaimpiin kuuluvia. Tanskalaiset luovuttivat?
11:10 Omavalvonnan kolme askelta – 1) kynästä ja paperista digitalisaatioon, 2) tehtävien automatisointi ja 3) Älykkyys
13:30 Ravintolatyöntekijöiden näkökulma. Työviihtyvyys on kilpailuetu. Sami pohtii onko parta hyvä tapa välttää babyface-look
14:56 Chefstein on Suomen markkinajohtaja. Pitkä kehityspolku suomalaisen sensorivalmistajan kanssa. Keskittyminen ravintolapalveluihin
16:20 Oma kehitystyö on luonut huippupalvelun, johon asiakkaat ovat tyytyväisiä. Asiakkaat voivat valita useista sensoreista tai antureista
18:52 Ohjelmistokehitys miljoonilla euroilla on tehnyt Chefsteinistä erittäin hyvän alustan. Futurice-yhteistyö
21:09 Ravintoloitsijat haluavat vain yhden ohjelmiston – konsolidaatio jatkuu. USA:n Crunchtime vs. Chefstein
23:02 Manuaaliset kirjaukset omavalvontaan katoavat väistämättä, varsinkin ketjuissa. Henri Alenin pakastimen hälytyscase -esimerkki
24:41 Tuomas Malisen korona-ajan ravintolakapina. Koronan vaikutus ravintolatoimialaan
26:58 Chefsteinin isojen asiakkaiden toiminta: ISS, Restel, Kotipizza, Compass, St1
27:31 Kaupallinen tiedote: Katso Valokuitu valloittaa Suomen Heikki Kaunisto neuvottelija 216
29:33 Oma CTO Jari Rantala kehittämässä omalla kehitystiimillä maailman parasta omavalvonta-ohjelmistoa. Samin ChatGPT-sarja voisi jatkua Futuricella
33:40 Asiakkaat mm. Kotipizza osa The European Pizza Company, Restel kehityskumppaneina. Tekoäly on mahdollisuus
37:30 Rajapinnat muihin ravintolateknologioihin kuten reseptiikka (CGI Aromi, Matilda Footech ym), kassanhallintaan, ESG-mittarointiin ym. Datan hyödyntäminen
40:58 One ring to rule them all - omavalvonnasta yhteen laajaan ohjelmistoon
41:50 Ammattikeittiöstä kotikeittiöihin ja wolttaukseen? Kylmä ja lämmin ruoka. Julkisen sektorin asiakkaat
45:50 Plug and play, Chefsteinin asentaminen on helppoa. TIlaus onnistuu myös https://www.chefstein.ai:n kautta. SaaS
49:55 Arto Mustikkaniemi Samsung Pohjois-Koreassa ym. Sonera-ajat.

1 tykkäys

Oon taas Pörssin 365 Päivän kouluttajana 19.12.2023. aiheena “Kuinka Pörssiin listaudutaan, investointipankkiiri Sami Miettinen, Translink Corporate Finance”.

Kiinnostaisiko tämä aihepiiri esim. neuvottelija -jakson verran. Toki nyt on vaikeita aikoja, mutta kyllä se aurinko taas lähtee paistamaan.

8 tykkäystä

Olli Sipilä, Gasgridin toimitusjohtaja ja Sami keskustelevat Suomen strategisista kaasuverkoista ja vihreästä vedystä. Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Gasgrid Oy:n kansa.

00:00 Olli Sipilä Gasgridin toimitusjohtaja, tausta Vaasasta. Pöyry yhteinen työpaikka Samin kanssa
00:50 Onko Gasgrid kaasun Fingrid? Kaasun myynti ja siirto eriytettiin 2020 ennen venäläisen kaasun draamaa. Balticconnectorin merkitys
02:10 Negatiiviset väärät mielikuvat sähköverkoista, Carunasta, kaasun tarpeesta ja vihreästä vedystä. Suomessa on mailman paras sähköverkko, sama tavoitteena kaasulla
03:50 Tieverkosto kuvaa hyvin erilaisia siirtoverkkoja, myös kaasun siirtoa
05:00 Kemiran ja Ovakon välinen vedyn siirtohanke Imatran seudulla
06:10 Inkoon LNG-terminaalin merkitys Suomen ja Baltian huoltovarmuuden kannallta. Exemplar-laivahanke
08:57 Balticconnector-putken katkaisu ja korjaaminen
09:47 Vihreä vety elektrolyysillä. Energian varastoiminen akkuteknologialla.
11:19 Karo Hämäläisen vieraan Nalle Wahlroosin hyökkäys elektrolyysin ja vihreän vedyn järkevyyttä kohtaan ei ole kohtuullinen
14:40 Verkosto ja markkina luovat arvoa. Vastapuoliriskiä voi pienentää ja aikatauluriskiä poistaa
16:23 Monen kaasulajin kuljettamisen ratkaisuja – vety vs. metaani/maakaasu
17:20 Teslan ja Wärtsilä. Varastointi ja joustavuus. Dieseltalouden korvaaminen vetytaloudella. Suomen kilpailuedut
19:42 Metaanijärjestelmää on Suomessa 1300 kilometria, mutta kevyempi verkosto kuin Iso-Britanniassa ja Keski-Euroopassa
20:35 Vetyä on käytetty turvallisesti 150 vuotta, turvallisuusasiat on ratkaistu. Metaanipuolelta voidaan tuoda ratkaisua.
21:30 Viranomaiset TUKES, Energiavirasto. Hinnoittelu on säänneltyä
22:20 Vetylaaksot ja paikallisuus. Gasgridin strategia
23:15 Vetymolekyylin jalostusarvo
24:25 Kaasuinfrastruktuuri. Nesteyttäminen
27:00 Kaasun loppukäyttöjä. Yhdistäminen hiilidioksiidin poistoon
28:57 Metsäteollisuus on suuri mahdollisuus
30:20 Gasgrid haluaa korkean jalostusasteen ketjuja Suomeen, mutta myös vastapuoliriskin laskua
31:42 Baltian ja pohjoismaiden hyvä yhteistyö
32:51 Vihreän vedyn projektit sopivat EU:n vihreän kasvun Green Dealiin, joka on aikaistunut. Hankkeet ovat monimutkaisia
34:43 Gasgridin strategia ja hallitus
35:51 Biokaasu
37:07 Vetytalous on myös geopoliittisista syistä perusteltua. Itämeren yhteistyö ja sen roolin kasvu
39:55 Sähkön ja lämmön yhteistuotanto CHP palaa vihreän vedyn myötä
42:00 Kaasuautot ja niiden tankkaus
43:10 Steampunk ja vetytalouden neljäs tuleminen
45:20 Miksi vetytalous pelastaa maailman ilmastonmuutokselta?
46:55 Miten kaasumarkkinan aluehinnat muodostuvat. Vertailu ja yhteistyö sähkömarkkinan kanssa
49:45 Jaakko Pöyry Olli Sipilä neuvottelija Sisäpiiri 34

3 tykkäystä

Totta kai kiinnostaa! Tee ihmeessä jakso, itse ainakin kuuntelen, enkä varmasti ole ainoa.

1 tykkäys

Aki Kangasharju, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:n toimitusjohtaja keskustelee kirjansa Talouden ilmestyskirjan teemoista ja Suomen talouden madonluvuista.

00:00 Aki Kangasharjun Talouden ilmestyskirja — Velka, inflaatio, nollakasvu ja politiikan umpikuja. Raamatun pedot ja Matti H. Virtanen
01:35 Sami tunnustaa olevansa rahapoliittinen radikaali. Heterodoksisuuden houkutukset
02:27 Miksi Suomen talous on rikki bruttokansantuotteen näkökulmasta. Ei kasvua, ei edes hyvä kurjuuden mittari koska se yliarvioi arvonlisää
03:42 Julkisen sektorin bkt ei ole pitkään aikaan perustunut vain julkisiin kulutusmenoihin. Tuotosmittareiden mittausongelmat kustannusten noustessa, laatu
05:15 Tuotekehityspanostusten uudelleenluokituksen vaikutus Irlannin bkt:hen. Julkisen sektorin tuottavuustilastoinnin julkistaminen on lopetettu. Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen
07:25 Yksityisen sektorin bkt:n ongelmat. Yrityksien arvonlisäketjujen mittaaminen palkkojen ja voittojen kautta. Rahoitussektorin ja asiantuntijapalkkioiden arvonlisää on vaikea mitata
09:40 Suomi on tytäryhtiötalous jossa on vähän suomalaista omistusta ja vain 5 miljardia yksityishenkilöiden osinkoja. Vaihtotase mittaa tytäryhtiötalouden tasoa
11:10 Kotitalouksien arvonlisään lisätään mm. hallusinoitu omistusasujien asuntotulo eli ”itsellensä maksama vuokra”. Jos se poistetaan yksityinenkään arvonlisä ei ole Suomessa kasvanut
12:35 Maatalousyrittäjien ja toiminimien suuri vaikutus kotitaloussektorin työtunteihin
14:35 Suomen surkeuden juurisyy on surkistunut yrityssektori. Absoluuttinen alamäki 2008-2015 ja pieni toipuminen 2015-2022. Paras toimiala on tietotekniikkapalvelut, erityisesti niiden vienti
16:52 Suomen vaihtotase on aneeminen
17:50 Reaalinen vs. nominaalinen bkt. Suomen velkaantuminen on holtitonta. Haastattelun jälkeen velkaantuminen 2023 nousi -11,5mrd€ tasosta -14,4mrd€ tasolle!
19:35 Suomen veroasteet ovat maailman huippuluokkaa, niiden nosto vain kiihdyttäisi tuhoa
21:20 Suomen julkinen sektori valtaa yksityishyödykkeiden markkinoita ilman strategiaa. Yksityiset tuottajat halutaan sysätä pois mm. kuntien hankintayhtiöillä
22:50 Kirjan analyysi - julkinen sektori on tehottomampi kuin yksityinen
24:45 Viranhaltijat palvelun tarjoajana ovat ongelmallisia. Politiikka ja tehottomuus ovat tappava yhdistelmä tuottavuudelle
26:42 Talousnobelisti Bengt Holmströmin onnellisuuskritiikki
28:58 Suomen kokonaisveroaste 43,0% on maailman 4. korkein mutta se ei ole hyvä mittari. Verottomat ja verolliset tulonsiirrot
30:09 Työn jyrkkä veroprogressio on suuri ongelma. Useat tutkimukset tukevat korkeimman rajaveron laskua
33:50 Lafferin käyrä ei toimi kokonaisverotasolla. Kiinteistöveroissa olisi vielä korottamisen varaa, työn ja pääoman veroissa ei niinkään
37:10 Rakenneuudistukset lisäävät työnpanosta ja tuottavuutta. Osa-aikatyön määrä on noussut. Suurin arvolisä tulisi kuitenkin hyvätuloisten lisätyömäärästä rajaveroa laskemalla
40:15 Työpanoksen lisäämisen näkökulmasta veroaste ei ole alimmassa tuloluokassa ongelma vaan tulonsiirrot ja työn vastaanottamisen marginaalivero
42:00 Nettotuloissa ja yhteiskunnallisen liikkuvuuden suhteen Suomi on maailman tasapäisimpiä maita. Eriarvoisuutta silti löydetään aikasarjoja taktisesti valitsemalla
44:53 ETLA:n medianäkyvyys on noussut, mutta media on aina kuvitellun pienemmän puolella, jopa silloin kun yrityssektori voi huonosti kuten nyt.
47:15 Porvarit vai talousoikeistolaiset. Faktoja ja tutkimusta löytyy tästä näkökulmasta
48:40 Onko eurojärjestelmä radikaali rahakokeilu? Euron ottaminen pois ei ratkaisisi EU:n rakenteellisia ongelmia
52:11 Pitkällä aikavälillä liittovaltio ja euron hajoaminen mahdollisia, lyhyellä aikavälillä eurojärjestelmää on korjattu merkittävästi
53:35 Miksi MMT ei toimi? Liikepankkien korvaaminen keskuspankilla ei ole hyvä idea. QE ei ollut MMT:n mukaista
56:46 Rakennemuutosten puutosvertailua ei tehdä Suomessa muihin maihin. Työkyvyttömien tukien poisto ei ole hyvä idea. Saavutetuista eduista ei luovuta
58:35 Yksilötason liberalismi puuttuu Suomesta
01:01:20 Pörssiklubin joululounas Aki Kangasharju neuvottelija Sisäpiiri 36

6 tykkäystä

Sanna Rekola Sitrasta ja Topi Järvinen Rastor-instituutista keskustelevat megatrendeistä ja ennustamisesta. Jakso on tehty kaupallisessa yhteistyössä Rastor-instituutin kanssa.

00:00 Mikä on megatrendin ja trendin ero. Kumpuaako kasvu aina trendistä?
03:52 Miksi demografinen muutos ei tällä kertaa ollut Sitran megatrendi?
04:53 Heikot ja vahva signaalit, leimahduspiste
06:30 Sitran Megatrendit: Luonnon kantokyky murenee, Hyvinvoinnin haasteet kasvavat, Demokratian kamppailu kovenee, Kilpailu digivallasta kiihtyy, Talouden perusta rakoilee
08:30 Ei vain uhkia vaan erityisesti mahdollisuuksia liiketoiminnalle
11:41 Pitäisikö kaikkien seurata trendejä?
13:30 Ovatko skenaariot erityisen hyödyllisiä. Risto Siilasmaan Paranoidi optimisti
15:30 Digitalisaatio-trendistä tekoälytrendiin
17:30 Voiko tekoäly korvata monimuotoisuuden? Tekoäly työkaluja rakentavana työkaverina
23:03 Kielen käytöllä on merkitystä. Tulevaisuusvalta. Overtonin ikkuna
24:48 Monimuotoisuus edistää yrityksiä. Osaajapula. Kielen ja kielitaidon merkitys
28:45 Digitaalinen sivistys
29:50 Käyttöliittymät eriytyvät toimistotyössä ja teollisuudessa. Teknologiamurrokset vaativat aina ihmisiä. Esimerkkinä korona
34:30 Riskit
36:11 Ihmisen muutos
37:50 Rekrytointi ja tulevaisuuskyvykkyydet yrityksissä
42:42 Globalisaation trendit. Rajat ylittävät ratkaisut
45:35 Energia. Disruptiot ja yllätykset. Tulevaisuuden laajentaminen
48:50 Lisää Trendejä Sitra Rastor Translinkin Sanna Rekola Topi Järvinen neuvottelija Sisäpiiri 38

4 tykkäystä

Kirjoittelen joskus tällaisia muuten esim. Facebook-ryhmässäni Neuvottelijat | Facebook

Jos ei nyt ole ihan keinotekoista, vastaavia pläjäyksiä voisi laittaa tähänkin lankaan, tai sitten jos on joku “sijoittamisen yleistotuudet” niin sinne.

Osingon ja omien osakkeiden takaisinoston pienet erot

Osinko on suora rahamaksu osakkeenomistajille, kun taas omien osakkeiden osto on vaihtoehtoinen keino palauttaa pääomia osakkeenomistajille Pörssin kautta.

Omien osakkeiden ostossa yhtiö ostaa omia osakkeitaan ja pienentää yhtiön osakkeiden lukumäärää ja sitä kautta lisää yksittäisen osakkeen suhteellista omistusosuutta yhtiöstä. Ostetuista osakkeista tulee yhtiön itse omistamia osakkeita, mutta näitä markkina ei laske yhtiön liikkeeseenlaskemaan osakemäärään eikä markkina-arvoon.

Osakkeenoston jälkeen, olettaen että yhtiö tekee saman tuloksen, osakekohtainen tulos on omien osakkeiden ostosta johtuen suurempi ja ne osakkeenomistajat, jotka pitävät osakkeensa pitkällä tähtäimellä, hyötyvät tästä.

Osakkeiden osto on osakkeenomistajan näkökulmasta lähes identtinen osingon kanssa. Mikäli verokohtelussa ei olisi eroa (riippuu asioista, kuten maasta, jossa tuloa verotetaan ja siitä minkä tyyppinen sijoittaja on kyseessä), on ero pääoman palauttamisessa osingon tai omien osakkeiden oston välillä rajallinen ja riippuu sijoittajan mieltymyksistä.

Osinko vähentää sijoittajan omistaman osuuden arvoa, muuttaen osan arvosta käteiseksi (nettovelka kasvaa kassan pienenemisen verran).

Omien osakkeiden oston kohdalla kukin sijoittaja voi itse päättää haluaako muuttaa osan omistustaan käteiseksi myymällä osakkeita yhtiön ostaessa omia osakkeita, vai pitää koko omistuksensa ennallaan, ja sitä kautta kasvattaa suhteellista omistustaan yhtiössä sen omien osakkeiden oston toteuduttua. Jos sijoittaja myy saman osuuden omistamistaan osakkeista kuin mitä osakkeiden takaisinosto-ohjelma on yhtiön kaikista osakkeista, on lopputulema sijoittajalle vastaava kuin osinko.

Entäs ne yhtiön haltuun ostetut osakkeet? No ne ovat talousteorian kannalta arvottomia ja ne voidaan ihan hyvin mitätöidä. Jos ne myytäisiin rahaa vastaan, se olisi täsmälleen sama operaatio kuin jos yritys olisi pyytänyt yhtiökokoukselta valtuutuksen tehdä osakeanti samalla määrällä uusia osakkeita. Tällainen teko tulee arvioida osakeantina, eikä sillä ole mitään tekemistä mahdollisen aiemman omien osakkeiden oston kanssa.

Omat osakkeet (treasury shares) kuitenkin häiritsevät ihmisten osakekohtaisia analyysejä joten ne on minusta parempi mitätöidä kun sellaisia syntyy.

7 tykkäystä

Kiinnostaako pyhästä kolmiosta arvo, kasvu ja laatu tuo viimeinen? :bulb:

Santeri Korpinen, Sifter Capitalin toimitusjohtaja keskustelee laatusijoittamisesta, jossa ostetaan hyviä bisneksiä ja pysytään niissä niin kauan mukana kuin on tarpeen. Kaupallinen yhteistyö Sifter Capital.

00:17 Sifter ei ole varainhoitaja vaan yhtä rahastoa hallinnoiva laatuyhtiöiden osakesijoitusrahasto
00:43 Helsingin pörssi tuotti -2%, Sifter 31% vuonna 2022. Selittyykö ero sillä että rahastossa ei ollut yhtään suomalaisosaketta
02:19 Laatusijoittaminen – liiketoiminnan laatuun sijoittaminen. Miten se suhtautuu arvo- ja kasvusijoittamiseen?
03:50 Laatuyhtiöiden kurssikehitys – lyhyt vs. pitkä aikaväli
04:20 Osaketutkimus on epävakaata – jopa Applen analyytikot ennustavat vain kaksi vuotta eteenpäin lukuja. Miten Sifter korvaa pitkän ajan näkemyksen vajeen omalla ostopuolen analyysillään
05:30 Sifterin DNA on tutkimustalo ja insinöörin unelma. Valitaan 65,000 yhtiön joukosta ensin eliminoinnilla, sitten puretaan ansaintamallia ilman DCF:ää
07:20 Liiketoiminnan numeeriset metriikat – gross margin, EBITDA, ROCE tärkeitä mutta nekin vain ehkä 20% metodista
09:05 Perustajafilosofia: ”Ostetaan hyviä bisneksiä ja pysytään niissä niin kauan mukana kuin on tarpeen”. Ei Cevian-tyylisiä aktivistiblokkeja joilla yrityksiä ajettaisiin yritysjärjestelyihin
10:24 Arvo vs. kasvu, osa 2. Novo Nordiskiin esimerkkinä laatuyhtiöstä josta tuli kasvuyhtiö
11:43 Markkinapotentiaali vs. kilpailuasetelma ja markkinajohtajuus
12:39 Kasvusijoittaja hyväksyy kasvuvaiheen negatiivisen tuloksen, laatusijoittaja haluaa tuloksentekokykyä. Sifter S-käyrällä
14:07 Pitääkö yrityksen core-strategia olla puhtaaksiviljelty? Optiot, strategia ja pääomakuri
15:17 Sallitaanko neroille kuten Jeff Bezos tai Elon Musk poikkeuksia? Jim Collinsin Hyvästä paras-kirja ja 5 tähden johtajat
17:13 Fiksut ja sitoutuneet omistajat. Japani ja Kiina ja valtion omistus autoritäärisissä maissa.
18:33 Japanilaisten yritysten ja osakkeiden erityispiirteet
20:00 Arvo-ansa ja matalat arvonmäärityskertoimet
20:52 Lean-filosofia. Eliminoidaan hukka. Kanban
22:13 Microsoft, tuo laatuyhtiöiden comeback kid. Copilot ja gaming
25:16 Sifterin ainoa suomalainen osake oli Huhtamäki. Ansaitsisiko KONE päästä Sifterin salkkuun? Atlas Copcon kompressoristrategian inversio
26:48 Syklisyys ja projektiluonteisuus. Ennustamattomuus. Markkinaromahdukset
28:34 Makrotalous ja trendifaktorit. Ylhäältä alas vs. alhaalta ylös vs liiketoiminnan arviointi yli suhdanteiden
30:41 EXIT-kriteerit ja salkun sisäinen ränkkäys ja markkinapainotus. Salkkuun pääseminen on harvinaista
32:30 Toimialan sisäinen ränkkäys ja long-short strategia. Liikkuvien osien minimointi ja monimutkaisuuden poistaminen
33:20 Salkkuyhtiöiden valuuttapainot ja pääkonttorijakaumat ovat osin irrelevantteja jos yhtiöt ovat globaaleja laatuyhtiöitä
34:50 Emerging market -riski ja poliittinen riski. Sami suolaa taas KONE:tta
36:15 Laatuyhtiöt toipuvat markkinahäiriöistä muita suuremmalla todennäköisyydellä. Vuosi 2022
37:25 Sifterin kohtuulliset kulut, alfa, beta ja Sharpen luku. Riskikorjattu ylituotto
39:42 Samin teoria alfa, beta ja sigma-miehistä
40:05 Sijoittamisen suurin riski. Virheistä oppiminen reflektioprosessina. Ray Dalion dot plot-päätösanalyysi
42:00 Sifterin kulttuuri ja menetelmät voivat olla pysyviä
43:10 Kurinalaisuus
44:32 Ansaintamallin malliesimerkki – Costco. Jäsenyysperusteinen privaattitukku-klubi
49:14 Terho Puustinen – Sijoittaja - Mitä Hannes Kulvik oppi ahneudesta ja miten sinäkin voit vaurastua levottomilla osakemarkkinoilla -kirja
50:50 Sifter Capital tarjoaa täyden likviditeetin sijoittajille. Voi myydä milloin vain. Ei löysää kassaa. 8 hengen tiimin kulutehokkuus lisääntyy kun AUM kasvaa
53:01 Santeri Korpisen erikoinen intohimo on 600-900 luvun historia. Siitä lisää #neuvotelija Sisäpiirissä

15 tykkäystä

Tuben kommenteissa toivottiin Sifter Capitalin salkun osakejakoa. Vastasin top 10 listalla. Onko näistä joku kiinnostava ja haluaisitte erikoisjakson siitä?

10 largest holdings, representing 55.3% of total portfolio (31.1.2024)

NOVO NORDISK

MICROSOFT

DISCO CORPORATION

BE SEMICONDUCTOR INDUSTRIES

SAFRAN

LAM RESEARCH

ALPHABET

GOOGL US

TAIWAN SEMICONDUCTOR MANUFACTURING

APPLIED MATERIALS

ATLAS COPCO

3 tykkäystä

Tästä saisi varmaan hyvää keskustelua aikaan, koska puolijohteet ovat tekoälyhypen myötä nousseet tapetille ja juuri kyseiseen yhtiöön liittyy geopolitiikkaakin Kiina-Taiwan -jännitteen vuoksi.

2 tykkäystä

TAIWAN SEMICONDUCTOR MANUFACTURING
Tästä saisi varmaan hyvää keskustelua aikaan, koska puolijohteet ovat tekoälyhypen myötä nousseet tapetille ja juuri kyseiseen yhtiöön liittyy geopolitiikkaakin Kiina-Taiwan -jännitteen vuoksi

Erinomainen pointti! Kiina-Taiwan jännitteistä ja puolijohteista pitäisi enivei tehdä jakso. Huomenna varmaan kuvaan TikTok/Kiina/some/tekoäly jakson Mikko Alasaarelan kanssa.

9 tykkäystä

Suomen ohjelmistoala, jonka liikevaihto on yli 20 miljardia on Suomen aneemisen talouden ehdoton valopilkku. Software Finland ry:n hallituksen puheenjohtaja Taija Engman ja toimitusjohtaja Rasmus Roiha keskustelevat sen trendeistä. Niihin kuuluu mm. jatkuvalaskutteisten ohjelmistojen kasvu ja arvo.

Translink Corporate Finacen julkaise kvartaaliarvonmääritystä, jonka mukaan EV/ARR on tasolla 3.2x SaaS-toimialalla. Tutusti siihen tässä:https://translinkcf.fi/wp-content/uploads/2023/10/Translink-Corporate-Finance-SaaS-Valuation-Update-Q3-2023.pdf

neuvottelija Sisäpiiiri 44 käsittelee ohjelmistoyhtiöiden kykyä johtaa ja kasavattaa samanaikaisesti ICT- ja SaaS-liiketoimintojaan ja minkälaisia vaaroja tähän yhteismalliin sisältyy.

Ohjelmistoala pelastaa Suomen talouden Taija Engman Rasmus Roiha neuvottelija 239 Julkaistu!

:clapper:Youtube: https://youtu.be/xchJks-kUSE

8 tykkäystä