Tässä joudun tukeutumaan vanhempiin työntekijöihin. 
Osaisiko esim. @Marianne_Palmu kommentoida yllä olevaa?
7 tykkäystä
Eikös Inderes ole lyhenne sanoista “Independent ? research” (en muista mikä sana kysymysmerkin paikalla on, ehkä security?), viimeisen sanan taivutus researchin lyhenee muotoon resin?
9 tykkäystä
Kyllä, mutta lyhenteet tavataan taivuttaa lyhenteen kieliasun ääntämyksen mukaan.
Esimerkiksi Kelahan on vähemmän tuttavallisesti Kansaneläkelaitos. Menisin Kansaneläkelaitokseen mutta Kelaan. Toisessa vokaali, toisessa -kse. “Kelakseen” ei toivoakseni menisi kukaan.
13 tykkäystä
Samaan tapaan jokin “maksaa nyt kaksi kertaa enemmän”. Yleensä viitataan hinnan tuplaamiseen vaikka sanamuoto tarkoittaa kolminkertaistumista. “Kaksi kertaa niin paljon” on eri asia kuin “kaksi kertaa enemmän”.
Itse käytin pitkään virheellistä sanamuotoa viitatessani tulevaan viikkoon. Jos maanantaina puhuin torstaista, tarkoitin kyseistä viikkoa mutta “ensi torstailla”, tarkoitin oman pääni sisällä seuraavan viikon torstaita. Tämä aiheutti luonnollisesti sekaannuksia 
5 tykkäystä
Huh huh, enpä ole Inderes-sanan taivutusta tätä ennen sen kummemmin miettinyt, mutta Inderesin on se meille vakiintunut muoto. Luulisin, että se kantaa juurikin tuosta Independent research -sanaparista, josta Inderes siis on lyhenne. Kielenhuollossa ilmeisesti kantana on, että jos nimelle on kaksi taivutustapaa, voidaan ottaa huomioon asianomaisen oma tapa mutta se ei suinkaan ole ainoa oikea tapa. Eli rikas suomen kieli tarjoaa tähän monta muotoa
Ihan mahtava ketju muuten, vaalitaan kaunista suomea!
21 tykkäystä
Huomaavaista toki on kunnioittaa asianosaisen toivetta.
2 tykkäystä
Tiedä sitten onko pilkunviilaamista, omaa ymmärtämättömyyttä vai mitä, mutta usein kuulee puhuttavan vertailusta X kertaa pienempi/vähemmän kuin Y. Mitä tarkoittaa ja mihin tuo perustuu? Jos henkilöllä A on 100€ taskussa ja henkilöllä B viisi kertaa vähemmän, niin onko B:n taskussa velkojat penkomassa saataviaan, vai onko siellä 1/5 100€:sta. Tässä yhteydessä murtoluku toimisi, mutta jos olisi kuusi kertaa vähemmän, jouduttaisiin turvautumaan suhdelukua haettaessa likiarvoon, eikö? Onko siis tällaiseen vertailuun olemassa selkeää määritelmää, vai lukeutuuko samaan kategoriaan, kuin vaikkapa termi “kaikkien aikojen”, jossa käsitteellä ei ole kuin suuntaa-antava merkitys ja tarkoitus korostaa jonkin yietyn asian merkityksellisyyttä.
5 tykkäystä
Jotkut ihmiset saavat tästä pilkun*****sta jotain outoa tyydytystä. Kaveri oli aikanaan toimittajan hommissa ja eläkeläiset lähettelivät jatkuvasti viestejä miten mikäkin sana olisi pitänyt taivuttaa
Ei tuo oma kirjoitustaito kovin kummoinen ole, eikä ole koskaan ollut sitä. Tyhmästä päästä kärsii sekä ruumis että kirjoitukset
Yleisesti voi sanoa, että nuorison kielenkäyttö ärsyttää suunnattomasti. Varsinkin ulkomaisten sanojen viljely lauseiden väliin. Sijoitusaiheisessa sanastossa tämän huomaa erityisesti, mutta monille termeille ei vain tunnu löytyvän kotimaista vastinetta
1 tykkäys
Ymmärtääkseni asiaa ei voi ilmaista noin kyseisessä esimerkissä. Jos positiivinen luku kerrotaan suuremmalla luvulla kuin yksi, se kasvaa, ei pienene.
100 eurosta 5-kertainen summa on 500e, eli jos vertailuhenkilöllä on fyysisesti taskussa rahaa 100e, toisella ei voi olla taskussa - 400e rahaa. Mutta hänellä voi olla taskussa rahaa 80% tai neljä viidesosaa vähemmän, tai viidesosa siitä, mitä vertailuhenkilölle oli.
1 tykkäys
Vallan mainio ketju!
Minua häiritsee englanninkielisten ilmausten käyttö suomenkielisen tekstin seassa. Se on kuin vasten tuulta haukottelisi. Sen sijaan suomenkieliset sanonnat sopivat tekstiin kuin isän äidin selkään ja kepeyttävät tekstiä kivasti.
5 tykkäystä
Katsoin vithu googlesta, poikkeuksellisesti, joka kertoi seuraavaa…
Screenshot_20211012-130703~2|690x337
Nopealla haulla tätä näkyi käytettävän paljonkin kuvaamaan tuota kahdenvälistä suhdelukua, mutta oletusarvoisesti voinee lähteä liikkeelle siitä, että otsikon sisältäessä tuon kaltaisen vertauksen, ei puhuta kovin tarkoista tai merkityksellisistä määristä, summista etc.
Samansuuntaista kirjoittaa Kaksi kertaa enemmän ja vähemmän - Kotimaisten kielten keskus
Joku lienee sitä mieltä, että nyt häntä heiluttaa koiraa, eikä koira häntää Ehkä on ihan hyvä, että nämä puhekieleen vakiintuneet tavat “hyväksytään”. Silti olen loppukaneetin kannalla:
“Ilmauksia, joissa vertailtava on pienempi kuin vertailun kohde, on hankalampi hahmottaa kuin suurempaa pienempään vertailevia. Edes ”kaksi kertaa niin vähän” ei ole sen helpompi tulkita kuin ”kaksi kertaa vähemmän”. Selvempää onkin käyttää muuntyyppisiä ilmauksia: ”nykyinen työmatkani on puolet entisestä”, ”uutta pesuainetta tarvitaan vain puolet entiseen verrattuna”. Myös ”puolet vähemmän” hahmottuu vaivatta: ”Juon kahvia huomenna puolet vähemmän kuin tänään.”
Tätä pyrin itse suosimaan.
9 tykkäystä
Ärsyttää q-kirjaimen väärin lausuminen. Se lausutaan suomeksi “kuu”, ei “guu”.
Mm. Oksaharju on puhunut “guuteesta” (Qt).
Johtuukohan siitä, että q ja g ovat kumpikin vierasperäisiä konsonantteja, ja näyttävät kirjaimen muodoltaan hiukan samalta? Silti minusta on outoa, ettei joku saa tuota oikein.
17 tykkäystä
Tämä häiritsee itseäkin. Vakiintuneet enkkutermit on ok, mutta uusien turha käyttö pistää pahasti silmään. Esimerkkinä tuolta yhdestä ketjusta “carryta”, joka sai juuri äsken jonkun keskikokoisen verisuonen katkeamaan mun päästä
“X ja Y carryavat salkkua kyllä tänään kaksin käsin.”
5 tykkäystä
Keuruu, tuo entinen pioneerien kaupunki. Kalettoman varikko tuli tutuksi, eli retkueen suunta kävi kohti Kaletonta. En ole asiaa sen enempää miettinyt, mutta tuntuisi taipuvan samalla tavalla kuin rahaton.
3 tykkäystä
Se on se joku jolla ei ole kale/kalea.
Hän on siis kaleton. Ja hänen tiensä on kalettoman tie tai mikä tahansa. Vaikka Kalettoman järvi.
Rahaton Rahattomantie.
Velaton Velattomantie
Akaton Akattomantie
Jne.
2 tykkäystä
En ole kyllä koskaan lausunut q:ta k:lla, edes alakoulussa 
No eihän siinä. Lähempä tästä Kepekkiin kattomaan jääkiekkoa.
1 tykkäys
Ainut yhteys missä minun alakoulu aikanani
Esiintyi Q, oli Dingon Rumpali Keijo Q eli Quuppa 
Tuossa yritetään sanoa vierasperäinen kirjain vierasperäisellä tavalla: kun se näyttää oudolta niin se pitää lausuakin oudosti.
Vastaavasti olen kuullut pianoa lausuttavan “pieno”. Ilmeisesti jotkut ovat saaneet näpeilleen kun ovat “hieno” sanan lausuneet “hiano” ja pelkäävät alitajuntaisesti lausumasta pianoakaan “väärin” 
edit: hyperkorrekti taitaa olla tämän termi
2 tykkäystä
Saman tyylistä huomaa kun jotkut yrittävät lausua vierasperäisen sanan vielä hienommin kun miten tarvitsisi. Esim. bubi, bointti, abligaatio, allogaatio jne. K:t ja g:t sekä b:t ja p:t menee sekaisin kun suomalaisen tajunta ampuu heti yli kun käsitellään jotain vierasperäistä sanaa
2 tykkäystä