Tämähän on loistava ketju! Suomen kieli kunniaan! Pistin tarkkailuun. Olen tuota omaa ulosantia miettinyt paljon varsinkin, kun blogin pistin pystyyn, että mihin suuntaan lähden tuossa tekstin tuottamisessa. Mielestäni puhekieli on ihan ok keskutelufoorumilla, mutta jos kieliopin perusteet ryssii ihan totaalisesti jatkuvasti (esim lauseen aloittaminen pienellä kirjaimella ja tavallisimmat yhdyssanat pielessä koko ajan) niin onhan siihen kirjoittajaan kieltämättä hankala 100% vakavasti suhtautua. Pienet typot tietenkään haittaa mitään. En tunne tuota kielioppia täysin itsekään, on sitä tullut kompastelua paljon esimerkiksi sekä/ja -konjuktioihin, kun työhakemuksia on väsäillyt. Sekä -konjuktio tekee lauseesta yhtäkkiä todella hienon vrt. ”ja”, mutta sitä on petollisen helppo käyttää väärin. Jos et tiedä, mihin sekä -konjuktiota käytetään, käytä ”ja”. Jatkuvaa oppimista tämä on.
Kun kerta ”typo” on päätynyt Wikipediaan ja Wikisanakirjaan asti ja tulee sanasta typografinen virhe, niin kyllä sitä sanaa nyt herranjestas saa keskustelupalstoilla käyttää. Eli vinoilua havaittavissa täällä heti kättelyssä. Ketjun idea oli hyvä, mutta otan tarkkailusta pois. Vaimennetaan itseasiassa.
Tässä ketjussa voitaisiin sopia heti selkeät säännöt. @Astrix kritiikki oli erittäin aiheellinen.
Ketju ei ole naljailua varten, vaan täällä jokainen voi oppia uutta oikeinkirjoituksesta.
Ketju ei ole ihmisten omien mieltymyksiä varten vaan suomen kieltä.
Ketju ei ole “mikä sinua toisten puheessa ärsyttää”.
Täällä voi käsitellä kielioppivirheitä, joita esimerkiksi foorumilla tai uutisissa tulee usein vastaan. Sitten ketjua seuraavat ihmiset oppivat itse näistä esiin nostetuista virheistä.
Tässä on oma näkemykseni. Jotta tästä ei tule Suomi24, niin ohjeet pitäisi olla selvät. Tännekään ei ole syytä kirjoittaa viestejä, joilla ei ole annettavaa keskustelulle.
Mielenkiintoinen uusi ketju, vaikka tarkoitus jääkin hieman epäselväksi sijoitusfoorumilla.
Lukaisin ketjun kommentteja läpi. Minulla on kirjoituksen ja ajatusten juoksua yhdistävään kommenttin lyhyt tarina tosielämästä.
Koko työurani selvästi kirkkaimmalla ajatuksella varustettu esimies ja kolleega löytyy vuosituhannen alusta. Kaveri oli ylivertainen analyyttisessä ajattelussa. Asioiden yksinkertaistaminen ja nerokkaat ratkaisuehdotukset peittosivat jatkuvalla syötöllä kaikkien muiden kyvyt. Oli vain yksi ongelma. Kaveri tarvitsi apua esitysten valmisteluun ja toisinaan jopa viestien kirjoittamiseen. Kaverin sähköpostit olivat joskus niin sekaisin, että niiden kääntämiseen suomen kielelle olisi vaadittu tulkkia. Kaikki varmasti arvasivat, että kyseessä oli melko vaikea lukihäiriö.
Silloinen työyhteisömme oppi olemaan arvostelematta ihmisiä tai heidän suoriutumistaan pelkän oikeinkirjoitustaidon perusteella. Palavereissa loistanut kaveri oli arvostettu johtaja ennen siirtymistään vielä vaativampiin tehtäviin. Pienet tai vähän suuremmatkaan kirjoitusvirheet eivät ole itseäni enää pitkään aikaan haitanneet, jos viestin sisältö on muutoin lukemisen arvoista.
Olen samaa mieltä, vaikka 3 esimerkin kohdalla voisi antaa hieman siimaa, se on vähän tulkinnanvarainen. Olen aika varma, että pian joku kertoo miten häntä ärsyttää, kun joku sanoo “kekä” eikä “kuka”, vaikka kyse on puhekieleen pesiytyneestä virheestä. Mutta ei toki ole tarkoituksen mukaista että ketjuun postataan lukematon määrä “aargh, en kestä kun teinin mukaan meidän wlanissa oli taas clitchi”, eli ymmärrän hyvin mitä haet takaa.
Eli pyritään pitämään tämäkin foorumin henkeen sopivan analyyttisena, vaikka tämä varmasti hetken hakee muotoaan. Pientä hyväntahtoista pilkettä saa toki olla.
En itse pitänyt @RimaPoika kommenttia pahantahtoisena, mutta myönnän hymähtäneeni @Astrix vastakuitille Toisella foorumilla, mistä idean surutta varastin, käy usein niin että korjausviestejäkin hieman korjataan. Tärkeintä on että hommassa pysyy koko ajan positiivinen, ei pätevä ote.
Oikeinkirjoitus on hieman kuin etiketti. Kumpaakin voidaan käyttää lyömäaseena ja oman erinomaisuuden korostamisena. Kun itse osaa säännöt, kuuluu eliittikerhoon ja voi arvostella niitä, jotka eivät siihen kuulu. Siitähän etiketti on saanut alkunsa, että aatelisto erottuu rahvaasta.
Toisaalta taas jotkin säännöt ovat ihan hyvästä ja helpottavat elämää. On hyvä esimerkiksi tietää, että ruokapöydässä ei ole korrektia röyhtäistä, tai vaikeuttaa omaa elämäänsä. Samoin huonolla kirjoitustaidolla voi vaikeuttaa omien ajatusten esittämistä.
Niinpä ajattelen, että kieliopin tai etiketin vaalimisessakaan ei ole mitään pahaa. Jos joku arvottaa muita ihmisiä kirjoitustaidon perusteella, niin se on tietysti oma menetys ja kertoo erikoisista prioriteeteista.
Tarkoitus ei ole ollut piikitellä ketään.
Vaikka sitä itseäni kohtaan vastineessa sainkin.
Toki myönnän näppäilyvirheeni, josta sain jo
huutia.
Toki viestissäni on edelleen toinenkin näppäilyvirhe, mutta olkoot.
Keskustelu oikeinkirjoituksen tarpeellisuudesta on ihan validi. Tiedän, että ala-asteellakaan kaikki opettajat eivät enää vaadi isoja alkukirjaimia tai pisteitä. Nämä ovat tietysti vain yksittäisiä anekdootteja.
Itse työskentelin monta kesää teinien kanssa eräällä maalaispaikkakunnalla. Isolla osalla sadoista ja sadoista teineistä oli aivan luokaton käsiala. Kaikki oli tikkukirjaimilla ja kirjoitettuna miten sattuu paperille. Lopputulos oli enemmän piirtämistä kuin kirjoittamista. Ensimmäisinä vuosina yritin päätellä, mitä paperissa oikein lukee, mutta myöhemmin tajusin vaihtaa linjaa.
Palautin paperit saman tien ja sanoin, että sen sijaan että yritän arvailla, mitä siinä lukee, kirjoita miten ihmiset kirjoittaa (huumorilla). Opetin isot alkukirjaimet, ja että tekstin tulee mennä riveittäin. Yhdellä huomautuksella kaikki alkoivat aina kirjoittamaan niin, että siitä sai selvää. Paikallisessa koulussa sitä ei selvästi koskaan vaadittu.
Nykyään kaikki olennainen teksti kirjoitetaan tietokoneella, ja maailma on täynnä hyviä oikolukuohjelmia. Hyvällä käsialalla ei ole enää mitään merkitystä, eikä ole välttämättä pian oikeinkirjoituksellakaan.
Tätä hain ketjun avauksella ja oikeinkirjoitusta saattaa tarvita myöhemmin enemmän, kuin osasi odottaa.
@OldFeki kertoman esimerkin mukaisesti, itse olen saanut palautetta nopeasta kokonaisuuksien hahmottamisesta ja kiteytyksen taidosta verbaalisesti. Kun nykyisessä työssäni minun tarvitsi kirjoittaa jonkin verran dokumentteja ja ohjeistuksia, huomattiin, että ne sisälsivät järjettömän määrän kirjoitusvirheitä, turhia täytesanoja sekä lauserakenteita, joita oli jonkin verran haastava hahmottaa. Noin vuoden verran oikoluimmesekä korjasimme niitä kollegani kanssa, jolloin hahmotin paremmin kirjoittamisen tärkeyden. Matka jatkuu ja tässäkään ketjussa ei tosiaan ole tavoite, että äidinkielen maisterit korjaa esseen omaisesti lauserakenteita.
Uskon, että tämä tulee olemaan myös foorumin laadulle yleishyödyllinen ketju, mutta aikahan sen näyttää. Nyt vaan pohjustuksen jälkeen odotamme mielenkiinnolla, minkälaisia keskusteluita taivutuksiin ym. liittyen tänne alkaa ilmaantumaan.
E. Aloin hahmottaa → hahmotin ja lisätty pari pilkkua ja pistettä
Moni uusi mahdollisuus elämässä saattaa olla kiinni kyvystä tuottaa oikeinkirjoitettua tekstiä. Sitä ei voi kiistää. Olen itsekin aikoinaan käyttänyt kolleegoita oikolukemiseen, jossa pitää ymmärtää myös tekstin sisältö. Ja samanlaiset palvelukset ovat toimineet myös toiseen suuntaan.
Yllä ylistämäni esimies siirtyi muuten toisen globaalin yrityksen palvelukseen, jossa lähikollegat eivät olleet suomalaisia ja työkielenä oli pelkästään englanti. Täytyy myöntää, että en tiedä lukihäiriöstä paljoa, mutta tälle suomen kielen kirjoittamisen kanssa kamppailleelle työkaverilleni englanti ei tuottanut samanlaisia ongelmia.
“käytät mikä-relatiivipronominia oikein tuossa twiitissäsi”
Kielitoimiston ohjepankista:
“Joka” on tavallinen silloin, kun viittauskohde edeltävässä lauseessa on konkreettinen, tarkkarajainen, täsmennetty (Hän on ihminen, jonka seurassa on hyvä olla)
“Mikä” on tavallinen silloin, kun viittauskohteena on abstrakti asia (esim. aurinko paistaa, mikä on mukavaa)
Meillä viestintä suositteli. Meillä viestinnän ihmiset suosittelivat. Ihan normaalisti siis yksikkö tai monikko riippuen siitä, miten määrittelet tekijän.
Tästä tulee mieleen, miten taas toisaalla kirjoitetussa tekstissä jotkut ovat ryhtyneet kirjoittamaan virkkeen viimeisen välimerkin auki tällä lailla. Piste. Epävarmuuttaanko vai jostain muusta syystä?
Ei tuo kirjoittaminen helppoa ole. Itsekin huomaan kuinka lauserakenne on todella kömpelö, mutta taito ei kuitenkaan tahdo riittää korjaamiseen tai sitä saa mietiskellä pitkään. Kaikki kaksoispisteet, puolipisteet ym olen suosiolla jättänyt pois, koska ei tietoa mihin ne varmuudella pitäisi kirjoittaa
Välillä olisi mukavempi kirjoitella pitempiäkin juttuja, mutta punainen lanka katoaa hyvin nopeasti ja tekstistä tulee niin sekavaa, ettei sitä enää oikein kehtaa edes julkaista
Tuli muuten mieleen, että olisiko ketjulle parempi nimi “Kielenhuolto- ja oikeinkirjoitusketju”. Pilkunviilaus on toki humoristinen ilmaisu, mutta siitäkin kyllä joku herneen nenään voi ottaa sille päälle sattuessaan . Lisäksi se voi tahtomattaan antaa väärän käsityksen ketjun olemassaolon tarkoituksesta.
Tämä nyt oli vain tällainen subjektiivinen huomio, jolle kukaan muu ei välttämättä ajatustakaan uhraa .
Lisäys: Pitääkö lause muuten päättää pisteeseen hymiöstä huolimatta, menipäs vaikeaksi !?
Jatkuvaa oppimista tämä on.
Toisella foorumilla, mistä idean surutta varastin, käy usein niin että korjausviestejäkin hieman korjataan. Tärkeintä on että hommassa pysyy koko ajan positiivinen, ei pätevä ote.
Meillä viestinnän ihmiset suositteli maksimissaan noin 13 sanan lauseita. En tiedä, onko tuo joku tutkittu asia tai alan yleinen ohjesääntö.
. Lisäksi se voi tahtomattaan antaa väärän käsityksen ketjun olemassaolon tarkoituksesta.