Merkityksetön asia ainakin minulle, mutta ”kaipa” kirjoitetaan näin, vastoin lausumista. Samoin ”itsekin” useimmat kirjoittavat ”itsekkin”, sinänsä luontevaa kun suomalaiset ovat tottuneet kirjoittamaan juuri kuten lausutaan. Enpä ihmettelisi jos nuo tuplakonsonanttiversiot jossain vaiheessa hyväksytään kirjakieleen samoin kuin ”alkaa tekemään”.
1 tykkäys
Kiinnostava kysymys! Itse sanoisin, että pitää, jos hymiö on tekstiä metatasolla tukeva kuvitus, kuten se usein on. Tai vaikka hymiötä pitäisi hieroglyfinä, normaalit välimerkit ovat silloinkin paikallaan selkeyden vuoksi. Sen sijaan, jos lause muodostuu pelkistä hymiöistä, piste tuntuu oudolta.
Mutta juu. Olen kyllä samaa mieltä, että hyvä kirjoitusasu on eräänlainen statussymboli, vaikka ehkä sen arvostus ei ihan samaa tasoa ole kuin joskus aikanaan. Toimittajilla ja journalismin ammattilaisillakin se on tätä nykyä hakusessa
Itselleni ihan sama miten muut kirjoittavat. Sijoitusfoorumilla kun ollaan niin hyvä vielä muistuttaa, että ollaksesi hyvä sijoittaja ei tarvitse olla mikään agricola
5 tykkäystä
Kuten ehkä joku huomasi, muokkailin hieman tekstiäni, kyllä tuo huuto- ja kysymysmerkki tuonne viimeiseen lauseeseen ainakin kuulunee. Pelkkä piste vaan visuaalisesti näyttää minun silmiini hieman hassulta hymiön perässä. Lisäksi se vaatii ylimääräisen välilyönnin tai hymiö menee pilalle.
Lisäys: Tämä kyllä oli malliesimerkki pilkun- tai paremminkin pisteenviilauksesta 
.
2 tykkäystä
Juuri näin, yksittäiset virheet ei merkkaa mitään ja itsekin harkitsin pitkään, korjaanko tuota yksittäistä sanaa. Oli vain herkullinen esimerkki puhekieleen juurtuneesta taivutusmuodosta. Kiitos tykkäyksestä, kivi vierähti sydämeltäni 
Mutta en todellakaan ala linkittämään tänne jokaista pieni lapsusta, enkä usko että ketju sellaiseksi muotoutuu.
3 tykkäystä
Laita se hymiö pisteen perään. 
4 tykkäystä
Kyseessä on rajageminaatio. Sanaparin, yhdyssanan tai liitepartikkelin ensimmäisen kirjaimen ollessa konsonantti se kahdentuu. Siis puheessa.
Vaatekkaappi, taidemmaalari, meneppois.
Hyppään köyden jatkoksi, jos nämä vielä hyväksytään kirjakieleen.
14 tykkäystä
Jos kirjakieli on jo muutaman vuosisadan yrittänyt poistaa kaksoiskonsonantin, eikä vieläkään ole onnistunut, niin eikö olisi jo aika kysyä, miksi sitä alunperinkään vaadittiin.
Millä murteella on valta? Sankko!
1 tykkäys
Jos hymiö on pisteen jälkeen, kuvaa se koko edellistä kappaletta. Jos taas hymiö päättää lauseen, pisteen kera tai ilman, viittaa se vain edeltävään virkkeeseen. 
Ainakin, mikäli tulkitsemme hymiöiden käyttäytyvän lähdeviittausten tavoin.
5 tykkäystä
Noin niitä siis pitää käyttää ainakin akateemisessa tekstissä. Eiku… 
5 tykkäystä
Näin luki- ja hieman muutenkin häiriöisenä sitä arvostaa selkeää artikulaatiota ja jäsentelyä lukemassaan tekstissä. Ytimekäs ja sisältöä hyvin kuvaava otsikointi, väliotsikointi, looginen kerronnan eteneminen, sekä oikeinkirjoitus on edellytys, että yhtään pidempää tekstiä pystyy lukemaan ajatuksella. Se taas, että itse ei pysty tuottamaan vastaavat vaateet täyttävää kirjallista ilmaisua, on äärimmäisen turhauttavaa ja aiheuttaa tämän tästä väärinkäsityksiä, mikäli yrittää heittäytyä jonkinasteiseen kirjalliseen keskusteluun. Kirjoittamaan oppii kuulemma kirjoittamalla ja lukemaan lukemalla, josta omaan empiiriseen kokemukseen pohjautuva näkemys kokolailla eriävä. Ja miten hitossa oppii lukemaan itse kirjoittamaansa tekstiä? Jos alkaisi oikolukemaan omaa tuotosta, ei saisi ikinä laitettua eteenin yhtään aloitusteevehdystä pidempää tuostosta. Tätä taustaa vasten oikolukeminen ja ymmärtäminen oman tekstin ymmärtämiselle jää aina puhtaasti lukijalle. Onneksi numeroiden kanssa kaikki paljon helpompaa.
4 tykkäystä
Entä jos vaikka tekisi yhteistyötä oman lähimmän ihmisen tai vastaavasta ongelmasta hittuuntuneen kanssa? Perusta nettiryhmä ja auta tuhatta muutakin. Tämä on normi-Juurikin vaatimaton asiasta oikeesti älyämätön vinkki, jota saa vapaasti pilkata. Sitä paitsi ajatus on tärkeä, ei muotoseikat.
1 tykkäys
Näin toiminutkin, lähin yhteistyökumppani vain sanoutunut irti tästä hommasta. Eipä siinä, jonakin päivänä, kunhan tarpeeksi nopea ja ennen kaikkea oman kerronnan selkeään kirjalliseen muotoon jäsentelemään pystyvä kirjuri kohdille sattuu, tuotos tulee kyllä julkiseen jakeluun.
Vaikuttaa siltä, että olet ihan vain tavallista fiksumpi tyyppi, joka ei pysty hallitsemaan ajatusten virtaa - tai virtausta hahmotukseen.
Kirjoittele vaan huolimattomia ja kryptisiä viestejä. Ne on hauskoja myös silloin, kun ne on fakta- ja syvällisyysorientoituneita. Ei kukaan tahallaan väärin tulkitse, paitsi pahat ihmiset ja niistä reppanoista ei tarvitse välittää.
7 tykkäystä
Pitikös tämän olla jotenkin niin, että ei nillitetä muiden virheistä, vaan annetaan sanoa guu, jos guuguttaa? No, gun nyt gerta tuli puheegsi, niin gannatan gyllä jyrgästi, että quun guuguttamisesta tyggänään luovuttaisiin, ja sanottaisiin niin kuin asia on, q on kuu, aurinko on aurinko, ei auringo.
Ja kun nillittämään alettiin, saanko sanoa vielä reivaamisesta? Kuuntelen ja katselen suurella mielihyvällä rikasta, kaunista kieltä käyttävän, äärimmäisen vakuuttavan analyytikon videoita, ja sitten, kuin salama kirkkaalta taivaalta, reivataankin ennusteita ylöspäin! Reivataan ylöspäin?
Kaikki purjehtijat tietävät, mitä reivaaminen on: se on purjeiden pienentämistä. Kun tuuli on yltymässä niin, että purjeen kallistusmomentti kasvaa liian suureksi ja painaa venettä liikaa kyljelleen, purjetta pienennetään: isopurjeen alareuna sidotaan nippuun puomin päälle, rullakeulapurjetta pyöritetään sisäänpäin, jolloin keulan purjekolmio pienenee. Purjeiden pinta-alan keskipiste siirtyy alemmas ja purjeiden pinta-ala pienenee, jolloin vene saadaan kulkemaan pystymmässä, sen seurauksena köli ja peräsin antavat selvästi paremmin tarvittavaa voimaa vedestä.
Kaikki muut perinteisen kielemme reivaamiset perustuvat väärinymmärrykseen. Jos reivaamista käytetään kielikuvana, silloin reivataan, kun jokin yltyy liikaa, ja halutaan hillitä liiallisia seurauksia tekemällä vaikutuksia hillitseviä toimia. Toivottavasti tämä nyt tuli selväksi.
Toki reivaaminen on nykyajan kotkotuksissa myös anglismi, jolla viitataan happohippien rave-tanssibileisiin, mutta tuo vanhastaan yleisesti käytetty vertaus, jossa esim. kurssia reivataan milloin minnekin, se on kerta kaikkiaan väärinkäsitykseen pohjautuvaa reivaus-sanan käyttöä ja huonoa kieltä. Lopetetaan se nyt samalla, kun lopetetaan guuguttaminenkin.
7 tykkäystä
No entäs tämä:
“Komponentti pula rokotti teollisuutta”
Rokotti?
Antoi rokotuksen jotakin vastaan?
Kenties seuraavaa komponentti pulaa vastaan? Nyt kun on rokotettu, selvitään
jatkossa paremmin.
Kenties valmistui oma komponentti tuotanto,
alihankinnan sijaan? Vai mitä?
1 tykkäys
Verbillä rokottaa on kaksi merkitystä. Ensimmäinen on antaa rokote ja toinen on vähentää, heikentää tai koetella.
Esimerkiksi urheilussa puhutaan usein, että pelaaja A rokotti pelaajan B virheestä. Siitä ehkä saa hyvän käsityksen tuosta toisesta merkityksestä.
5 tykkäystä
Joko sarkasmitutkani on rikki, tai sitten olet tehnyt asian eteen paljon töitä. Mielestäni kirjoitat laadukasta ja selvästi ryhmiteltyä tekstiä, jota on helppo ymmärtää 
3 tykkäystä
Relaa hieman, quuquttelu kommentoitiin ennenkuin ketjun ajatusta hieman tarkennettiin
Tuo reivaaminen oli kyllä mielenkiintoinen nosto, en ole tuon käyttöä osannut kyseenalaistaa Voisiko olla mahdollista, että tuota on ensin käytetty kielikuvana jonkun asian tuomisesta alaspäin, mutta jotkut, jotka eivät ole tienneet sanan varsinaista merkitystä, ovatkin käyttäneet sitä ennusteiden reivaamisesta alas tai ylös?
Välillä kuulee myös, miten vastustaja kuittasi toisen virheestä, jollekulle kuittaillaan tai kommenttiin hyvä kuitti. Tietääkö kukaan mistä tämä juontuu, vai onko kyseessä vain kieleen hiipinyt ja vakiintunut virhe?
1 tykkäys
Olisivatko nuo sanojen monimerkityksellisyydet ja sananparret pikemminkin kielen rikkautta kuin virhe? Kuten totesit termistä “rokottaa”, jolla on useita erilaisia merkityksiä riippuen kontekstista, jossa sitä käytetään.
3 tykkäystä