“aio” kuulostaa omaan korvaani hieman kummalliselta, mutta en ole kyllä aivan varma oikeasta muodosta…
Aie vai/tai aikomus?
Sama asia?
Aikeet vai/tai aikomukset?
Hääyöaie kuulostaa ainakin sellaiselta,
että lausuttuna kertoo joitan aikojan kunniallisuudesta. 
1 tykkäys
@RimaPoika Joo, taitaa olla sama kantasana. Minulla ei ole aikomusta = en aio.
Googlasin vielä mielenkiinnosta niin kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyi kirjoitus, jossa asiaa sivuttiin.
“Puhekielestä johtunevat seuraavienkin sanojen kirjoitusvirheet: ”viellä”, ”kuullostaa”, ”arvelluttava”, ”erillainen”, ”erinlainen” (po. vielä , kuulostaa , arveluttava , erilainen ), ja etenkin nämä: ”asijoita”, ”utelijaita”, ”ei aijo”. I :n ja seuraavan tavun vokaalin välissä tosin usein äännetetään j , mutta sitä ei kirjoiteta (po. asioita , uteliaita , aio ). Päinvastaista virhettä näkee tekijännimissä, joissa pitäisi olla j , kuten ”taiteilia” (po. taiteilija )”
Kirjoitus käsitteli juuri näitä ääntämisen ja kirjoittamisen eroja. Muita esimerkkejä:
" Monista muistakin kirjoitusvirheistä voidaan syyttää ääntämistä: ”niimpä”, ”kumpa”, ”ompa”. P :n edellä n ääntyy m :ksi, joten pitää vain tietää, että pa ( pä ) -liitteen edellä säilyy kirjoitettaessa sama n , joka on sanan lopussa ( niinpä , kunpa , onpa ). Tavallisia virheitä ovat myös ”sydämmen”, ”avoimmuus”, joissa perusmuodon (sydän, avoin) loppu- n muuttuu monissa taivutusmuodoissa tai johdoksissa m :ksi, mutta toista m :ää niihin ei kirjakielessä kuulu"
Mielestäni silloin saa huomauttaa, jos yksinkertaisesti käyttää jotain sanaa väärin, oli sitten millainen lukihäiriöinen ihminen kyseessä. Olenko ainoa, jota risoo sanan ”normi” totaalinen väärinkäyttö, kun lyhennetään sanaa ”normaali” 
. Normi kuvaa siis esimerkiksi mittaa, standardia tai esimerkiksi säännöstä. ”Metsurin päivän normiin kuului tehdä motti puita päivässä”. ”Talot rakennettiin rakennusnormien mukaan”. Myönnettäköön, että olen itsekin käyttänyt sanaa väärin tuhansia kertoja. Pikkuhiljaa mennyt jakeluun sanan oikea merkitys.
Juu ei mitään, meni jo 
5 tykkäystä
Mitä olette mieltä vapaa sanan käytöstä?
Muistaakseni äidinkielen opettaja sai raivarit (“pulpettiin piiloon ehti” Leevi and the Leavings)sanan käytöstä:
Hiili vapaa-hiiletön, allergia vapaa-
ei allergisoi…
2 tykkäystä
Anglismiahan tuo on. Nuo hiilivapaat ja allergiavapaat ovat yhdyssanoja siinä missä viikonloppuvapaatkin.
Anglismi on tunnetusti yksi maailman suurimmista pahoista voimista, mutta kyllä Finglish kiilaa kärkeen. Kaverilta saatu viesti: I know mut ei oo timee. Suomennettuna: Tiedän, mutta ei oo aikaa.
7 tykkäystä
Nyt löytyi kyllä sanonta joka meni heti kärkeen omalla listalla ärsyttävimmistä sanoista tai sanonnoista.
Turhan helposti tulee itsekin viljeltyä anglismia varsinkin puheessa (hyvä tsänssi esim.), mutta enpä ole vielä koskaan kuullut tai lukenut kenenkään sanovan että ei oo timee.
Tuo muoto timee ärsyttää ehkä eniten. Rehdisti sitten sanoisi vaan englanniksi, I got no time.
4 tykkäystä
Tai ehkä svetisismi? Vrt. joulun aikaan käytetty “armorikas”.
Tuolla onkin esimerkkinä svetisismistä verovapaa, skattefri.
1 tykkäys
Jouduin äsken kovasti maistelemaan suussani ilmaisua “kellään/kenelläkään”. Puhuttuna ensin mainittu tuntuu hyvin luontevalta, mutta kirjoittaessa sanaa epäilykset heräsivät 
Luonnollisesti molemmat ovat ihan hyväksyttäviä muotoja
Lisäys: Kielitoimiston ohjepankin mukaan pitempi muoto on kuitenkin yleisempi asiateksteissä, koska se on helpompi hahmottaa: Kielitoimiston ohjepankki
1 tykkäys
Lienee-sanasta on jo aiemmin puhuttu. Tässä on taas hyvä esimerkki siitä, että jos ei ole varma, käyttääkö sanaa oikein, niin voi kokeilla laittaa olla-sanan tilalle.
Jotain vikaa siis OP:lla on, mutta onko se ketään kyllättää - ei hyvä.
Jotain vikaa siis OP:lla on, mutta liekö kukaan yllättynyt
Jotain vikaa siis OP:lla on, mutta onko kukaan yllättynyt - oikein
11 tykkäystä
@JHeiskanen Äidinkielen opettajalta saattaisi saada kehuja myös muodosta “yllättäneekö ketään”.
14 tykkäystä
Laitanpa oman viestini tähän, alkoi heti postauksen jälkeen mietityttämään. Käyttävänsä vai käyttävän?
1 tykkäys
tuntuu käyttävän
tuntee käyttävänsä
5 tykkäystä
Kiitos 
Mietinkin, että jotenkin oudolta kuulosti omaan korvaan.
Mielestäni virke pulpettiin piiloon ehti on täydellistä suomen kieltä. Sana ehti on aktiivin imperfektin toisen persoonan muoto sanasta ehtiä.
1 tykkäys
Edit. Unohdin eli siis aktiivin indikatiivin imperfektin KOLMANNEN persoonan muoto sanasta ehtiä.
2 tykkäystä
Moni sanoo, että suomen kieli on ns. foneettinen, mutta ei se ole. Esimerkeissäsi tuli jo iso joukko sellaisia sanoja, jotka lausutaan erilailla, kuin ne kirjoitetaan.
1 tykkäys
Moni luulee osaavansa suomea, mutta on ns. ”väärässä”
P.S. Hieno ketju tämä on!
4 tykkäystä
Hieno ketju, pakko myöntää, kunhan tämä ei yllytä ketään kielipoliisiksi.
Tieteen puolella normatiivinen kielioppi jäi 1930-luvulle. Se normatiivinen tarkoittaa sääntöön pakottamista. Nykyisin harrastetaan deskriptiivistä kielioppia. D-sana tarkoittaa kuvailevaa. On siinä iso ero, pakottaako muita, vai tarkastelee asiaa.
Tavan ihmiset kyllä käytännössä päättävät, miten kieli kehittyy. Aika harvoin se menee tutkijoiden toivomaan suuntaan varsinkin, jos oma oman pään sisäinen kaaos tarvitsee edes jotain, josta pitää kii. Jotkut nyt vaan tarvitsevat sääntöjä, koska se luo turvaa.
Säännöt ovat myös sosiaalisen aseman osoittamista. Briteissä on selvä jako ylä- ja alaluokan kielelle. Tietysti välissä on harmaan sävyjä. Arvatkaapa kumpaa kannattaisi treenata, jos aikoo siellä bisnestä tehdä? Aivan oikein, harmaan sävyillä pärjää parhaiten, sanoo Juurikki kokemuksesta. Kaverit kerto.
Kieli muuttuu koko ajan. Lönnrot tavallaan yhdisti Suomen kielen kokoamalla eri murteista yhden kokonaisuuden. Juurikki ymmärtää kyllä tarpeen viralliseen kieleen sääntöineen. On asioita, joissa on pakko olla tarkka. Juurikki käyttää virallispainoitteista kieltä töissä. Täällä? Miksi ihmeessä?
Viralliskieli ei isommin dialogia synnytä. Ilman dialogia eivät näkökulmat kohtaa, eivätkä innovaatiot synny. Tämä ei silti koske tiedeyhteisöä, joilla on ihan oma innovaatiologiikkansa.
Lönnrotia ja suomalaista koulutusjärjestelmää saadaan kiittää yhtenäisen kielen valmisteluista. Silti nykyisin ei edes kielitieteessä vaadita yksioikoisia sääntöjä. TV kyllä ohjaa.
Muutkin kuin kirjailijat voivat muokata kieltä, kunhan tulevat ymmärretyksi. Maakunnalliset murteet ovat saaneet ansaitsemansa arvostuksen. Pian kännykän simultaanitulkki älyää myös kielen nimeltä raum. Terveiset Raumaan.
On totta, että eri murteisiin kuuluvat virallisen kieliopin vastaiset ilmaukset ärsyttävät. On Juurikkikin joskus reagoinut “ketä”-ongelmaan. Nyt Juurikki antaa täällä somessa kaikkien kukkien kukkia, ainakin pääsääntöisesti.
8 tykkäystä
Tämän ketjun idea ei ole olla kielinatsi tai vaatia täydellistä kieltä. Asiaa on ylempänä myös käsitelty.
Ketjun idea on sen sijaan tarjota tipsejä, joilla jokainen voi parantaa omaa kirjoitusasuaan. Ketjua seuraamalla ihmiset oppivat uutta. Täällä ei ole toistaiseksi otettu esimerkiksi yhtään viestiä, joka olisi kirjoitettu puhekielisesti. On järkevämpää ottaa esimerkkejä kirjoittajilta, jotka kirjoittavat erinomaista suomea, mutta tekstissä on joku pikkujuttu, josta saa muille hyvän opetuksen.
Murteiden tai finglishin kauhisteleminen ei auta ketään.
5 tykkäystä