Itsekin siis tietenkin olen (nyky)kielen puolella, mutta valitettavasti entisiä sanakirjoja tuskin takautuvasti muokataan. Nykykielen sanakirjat muovaantuvat netissä harva se päivä.
Oma kauhuskenaarioni on, että possessiivisuffiksi jää historiaan: minun kauhuskenaario, pitäisi siis varmaankin sanoa.
Unohdit possessiivisuffeksin. Po. kauhuskenaasioni pitäisi siis sanoa.
Luepa nyt tarkemmin tuo edellinen tekstini 
Totta. Tulisi aina kirjoittaa ‘Cannesissa’, kun tarkoittaa ‘kännissä’.
Vai oliko se toisinpäin? 
“Yhdysvalloissa ja muissa anglosaksisissa maissa $-merkki kirjoitetaan tavallisesti luvun eteen.”
→ tulee varmaan tuosta kirjoitustavasta. (Koitin lainata pidemmän pätkän ao. tekstistä koskien kirjoitustapaa, mutta nuo dollarimerkit tekivät ihme tepposia tekstin seassa.)
Suomenkielisessä tekstissä rahayksikön merkki, esim.€, suositellaan kirjoitettavaksi rahasumman jälkeen (välillä eroteltuna).
Meidät on somen lyhyiden viestien maailmassa totutettu niin yltiötaloudelliseen kirjoittamiseen, että minimoimme merkkien määrän silloinkin, kun sitä ei tarvitsisi tehdä - usein sisällön kustannuksella.
Olen sen verran vanha ukko, että olen elänyt monta pula-aikaa, mutta kertaakaan ei ole vielä ollut pulaa välilyönneistä, varsinkin, kun siihen ei tarvittu edes mustetta.
Minua ärsyttää myös se, että foorumin ihmiset referoivat jotakin amerikkalaista lähdettä ja kääntävät ne suomeksi unohtaen, että heidän biljoonansa on eurooppalainen miljardi. Tätä tapahtuu toki myös hesarin taloustoimittajille. Samassa yhteydessä käytetään myös biljoonan omatekoista lyhennettä b, joka on itseasiassa bitin lyhenne.
Sama pätee isoihin kirjaimiin. Puhelimen näppiksellä on työlästä kirjoittaa isoja, paitsi virkkeen alussa, jossa ne tulevat automaattisesti. Luettavuuden kannalta on melko yhdentekevää, lukeeko summan perässä tai edessä USD vai usd, SEK vai sek jne. Väärinymmärryksen vaaraa ei ainakaan yleisimmillä valuuttakoodeilla ole.
ISO 4217 -standardi valuuttamerkinnöistä ei muuten määrittele sitä, laitetaanko tunnus summan eteen vai jälkeen. EU sen sijaan ottaa kantaa asiaan, mutta määrittelee paikan eri lailla eri kielialueille. Esimerkiksi englanniksi se laitetaan eteen (GBP 100) suomeksi jälkeen (100 EUR). Ottaen huomioon, että käyttämämme tietolähteet ovat sekaisin ympäri maailmaa, on ihan ymmärrettävää, että eri käyttäjillä ja eri tilanteissa on erilaisia merkintätapoja.
Oleellista tässäkin asiassa lienee kuitenkin se, että asia tulee ymmärretyksi.
Perun kaikki kirjoitukseni koskien SI-järjestelmää, valuuttojen mekitsemistä ja suomen kielioppia. Kävin foorumin Voxtur-sivuilla ja siellä joku jenkki tai mahdollisesti kanadalainen kirjoitti: $400mm ja $1B. Se mm tuskin tarkoittaa millimetriä ja se iso B-kirjain voi tarkoittaa mitä tahansa. Tässä ei vain pärjää enää kansakoulupohjalla.
Jopa pienten ja keskisuurten yritysten taloushallinto automatisoituu kovaa vauhtia ja alkaa käyttämään tekoälyä jossakin muodossa. Uskoisin tämänkin foorumin ihmisten olevan jossakin mielessä tekemisessä rahan kanssa, joko myynti- tai ostotoiminnioissa. Vaikka täällä foorumilla voi kyseessä olevan valuutan lyhenteen laittaa luvun eteen, perään tai keskelle, niin uskoisin, että tietynlainen standardointi olisi eduksi. Jos oppii määrätynlaiseen käytäntöön, niin sitä soveltaa sitten myös työelämässä.
Foorumin QT-palstalla joku käytti yrityksen markkina-arvossa yksikköä mn. Totesin, että pieni m on tietenkin milli eli tuhannesosa, mutta mikä on tuo pieni n? Tunnustan olevan melko tietämätön monesta asiasta, mutta minua todellakin kiinnostaisi tietää. Kysymykseni tietenkin poistettiin, niin kuin varmaan tämäkin.
Jos se kurssi mörnii? Tai sitten se yrittää tarkoittaa miljoonaa?
Lyhenne ‘mn’ koostunee kahdesta itsellisestä elementistä, nimittäin ‘m’ = ‘M’ = miljuuna, sekä ‘n.’ = ‘noin’.
Lyhenne tarkoittaa, että yksikkö on ‘noin miljoona’, mutta voi olla myös ‘tuhat’ tai ‘miljardi’. Ei se nyt ole niin nöpön nuukaa. 
Kiitos vastauksesta. On nämä foorumin yksiköt melko villejä.
Tämä on kuitenkin suomenkielinen foorumi, missä on toki lainauksia ulkomaalaisista lähteistä. Suomen kielessä esim. virkkeet aloitetaan isolla kirjaimella ja erisnimet kirjoitetaan isolla kirjaimella. Näistä voitaisiin hyvinkin luopua ja ihmiset edelleen ymmärtäisivät tekstin. Samoin voitaisiin luopua virkkeiden välisistä välilyönneistä. Kyse onkin enemmän Suomen kieliopista ja kielitoimiston suosituksista. Jos kaikesta tästä luovutaan, niin ennemmin tai myöhemmin kielen ymmärrettävyys kärsii ja kieli rappeutuu.
Lukeminen kyllä hidastuisi, jos tekstissä ei olisi mitään mainitsemiasi “maamerkkejä”.
Olet täysin oikeassa tuosta ymmärrettävyyden kärsimisestä ja tuossa yhteydessä myös rappeutumisesta.
Mutta off-topic tuosta “kielen rappeutumisesta”. Siitä (samoin kuin nuorison) ollaan oltu huolissaan jo pitkään.
Mielestäni mittayksiköt yms pitää osata oikein: on eri asia puhutaanko “biteistä” b (lontooksi bit) vai puhutaanko “tavuista” B (byte).
Sen sijaan tämä nykyisin varsin villi verbien taivutus ja anglismien käyttö mielestäni tulee vain rikastuttamaan kieltämme.
Pahimmat hudit ja ylilyönnit poistuvat ajan myötä, ja ne kuvaavat ja kieltä rikastuttavat termit ja rakenteet jäävät elämään.
Mutta jyrkkä ei näille “kaikkivirkkeetjalauseetyhteenilmanmitäänkappalejakoja” -kirjoittajille.
Banaania vaan!
“Tämä kaikki aika oli pois keväisin perheeltäni, mitä en ikinä tule saamaan takaisin.”
Tästä taisi aiemminkin olla puhetta, mutta sivulauseen viittauksissa kannattaa olla tarkkana. Toivon, että tässä tarkoitettiin aikaa, jota ei saa takaisin. Ainakin tekstiyhteys viittasi siihen 
Kyllähän tuossa esimerkissä viittaus on ihan oikein (koska pronominina on ”mitä” eikä ”jota”; Kielitoimiston ohjepankki)
Sitä en kiellä, etteikö sanajärjestystä vaihtamalla asiaa voisi esittää ymmärrettävämmin.
Kappas, tuohon en osannut kiinnittänyt huomiota. Taas opin uutta. Enää tarvitsee muistaa ja osata soveltaa tuota eroa 