Avaisitteko kielen osalta valveutuneemmat, mitä tarkoittaa mm. sijoittamisessa toisinaan esiin tuleva yli ajan-käsite. Esim. “Eri omaisuuslajit käyttäytyvät eri tavalla eri markkinaympäristöissä ja yli ajan.” (mandatumlife.fi)
2 tykkäystä
Tuossa kyseessä on ns. suora käännös engl. “over time” viittauksesta, millä viitataan tässäkin yhteydessä sijoitusten käyttäytymiseen määrittelemättömällä pitkällä aikajänteellä. Aika lailla siis sama merkitys kuin vastaavilla toteamuksilla: Ajan kuluessa, ajan mittaan, ajan saatossa, ajan myötä, pitkällä aikavälillä jne.
9 tykkäystä
Kappalejako on yksi asia, mihin monen (myös minun) kannattaa kiinnittää huomiota. Asia korostuu, kun kirjoitetaan nettiin. Puhelimen näytöltä tekstiä on hankalaa tihrustaa, jos kappaleet ovat yli viisi rivä pitkiä. Viestin visuaalinen ilme on myös varsin kökkö, jos kaikki teksti on yhtenä tolppana.
Onko asialla väliä? Eikö sisältö ole se, mikä ratkaisee? Varmasti näin. Jos kuitenkin haluat, että mahdollisimman moni lukee viestisi eikä vain ensimmäistä tai kahta lausetta, kannattaa kappalejakoon ehdottomasti panostaa. Täällä foorumilla on paljon viestejä, ja jos jokin viesti on vaikeaselkoinen, siirrytään helposti lukemaan jo seuraavaa.
En ole kappalejaon asiantuntija, mutta se kannattaa toteuttaa niin, että yhdessä kappaleessa on yksi ajatus tai kantava teema. Tämä on kuitenkin makuasia, jossa maalaisjärjen käyttö on suositeltavaa. Esimerkiksi gradun pääteema ei tarkoita sitä, että koko teos kirjoitettaisiin yhteen.
Työmaailmassa kappalejaolla on valtava merkitys. Jos haluat, että sähköpostisi luetaan kokonaan ja kunnolla, kappalejaon tulee olla kunnossa. Muuten käy helposti niin, että lukija selaa tekstin nopeasti läpi ja osa kysymyksistä jää ilman vastausta.
28 tykkäystä
Kun käytetään relatiivipronominejä joka tai mikä kannattaa olla tarkkana, että tulee oikein ymmärretyksi. Joka sanan korrelaatti on pääsääntöisesti edeltävä sana tietyin poikkeuksin. Esim. Keväisin on pois perheeltäni kaikki tämä aika, jota en ikinä tule saamaan takaisin. Tässä tapauksessa jota sanan korrelaatti on aika. Jos taas sanotaan, että tämä kaikki aika on pois keväisin perheeltäni, jota en ikinä tule saamaan takaisin, niin se tarkoittaa perheen lähteneen lätkimään. Mitä sanan korrelaatti on sen sijaan kokonainen lause. Sanajärjestyskin on tietenkin myös erittäin tärkeä.
4 tykkäystä
Joka sanan korrelaatti on pääsääntöisesti edeltävä sana tietyin poikkeuksin.
Joka sanalla ei kyllä ole korrelaattia, joka-sanalla taas on. 
8 tykkäystä
Yhdysviivaa, jota myös tavuviivaksi kutsutaan käytetään määrättyjen yhdyssanojen välissä helpottamaan sanojen hahmottamista ja ymmärtämistä. Mitä tarkoittaa joka-sanalla ja miksi siinnä on yhdysviiva?
Yhdysviiva nimenomaan tässä selventää, että puhe on tarkkaan ottaen joka-sanasta, eikä joka(isesta) sanasta.
5 tykkäystä
Joka-sana, e-kirjain, Olivia-täti… Kaikki ovat samanlaisia yhdyssanoja, joissa jälkimmäinen osa määrittää ensimmäistä.
6 tykkäystä
Annan yhden vinkin koskien kirjainyhdistelmien (FBI, NATO, FED, EKP) taivutusta.
Jos kirjaimet luetaan sanamaisesti kuten NATO tai FED (fed eikä äfeedee) niiden perään ei laiteta kaksoispistettä ennen taivutusta. FEDin, FEDistä, FEDille.
Jos sana luetaan kirjain yhdistelmämä kuten EKP (eekoopee), tulee sanan jälkeen kaksoispiste. EKP:n, EKP:lle, EKP:stä.
Täällä palstalla näkyy toisinaan myös Inderesin muodossa Inderes:n. Erisnimet taipuvat samaan malliin oli kyseessä sitten Tommi tai Tesla.
USA on hankala, koska sen voi lausua kummin vaan. Asiatekstiin se kannattaa joka tapauksessa suomentaa niin kuin muidenkin maiden kohdalla tehdään.
10 tykkäystä
Lienee näissä suomenkielisissä lyhenteissä oikea taivutus varsinaisen lyhennetyn termin perusteella, eli EKP:sta (Euroopan keskuspankiSTA). 
6 tykkäystä
Vaan jos Inderes olisi antiikin Kreikan erisnimi taipuisi se Indereen. Voisikin ruveta käyttämään tätä.
Joo, ehdottomasti näin. Kävi näppäillessä jokin aivopieru 
1 tykkäys
Molemmat tavat on sallittuja.
3 tykkäystä
Kielikellosta löytyy selitys, miksi molemmat muodot ovat sallittuja: Miten lyhennettä taivutetaan? - Kielikello
“Jos lyhenne on tapana lukea kirjaimittain, pääte merkitään sen perusteella: WHO:hon (vee-hoo-oohon), PCB:tä, DNA:ssa . Monesti pääte voidaan merkitä joko lyhenteen tai lyhentämättömän ilmauksen perusteella; kirjoittaja voi tällöin sijapäätteen valinnalla osoittaa, miten ajattelee lyhenteen luettavaksi: EU:hun tai EU:iin (lue: ee-uuhun tai Euroopan unioniin), oy:hyn tai oy:öön , oyj:hin tai oyj:öön, SKS:ssä (äs-koo-ässässä) tai SKS:ssa (Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa).”
8 tykkäystä
Lehto julkisti perjantaina ennakkotietoja vuoden 2021 tuloksesta eikä luvut hivellyt silmiä.
Sanokaas, eikö tuon hivellyt sanan kuuluisi taipua monikosssa muotoon hivelleet ko. tapauksessa ?
4 tykkäystä
Kyllä. Kyseessä on aivan tavallinen transitiivilause, jossa predikaatin tulisi kongruoida monikollisen subjektin (luvut) kanssa. Kieltoverbin pitäisi siis olla monikon kolmannessa persoonassa (eivätkä), ja pääverbissä tulisi olla mainitsemasi -nUt-partisiipin monikko.
7 tykkäystä
Potentiaalin oikeaoppisesta käytöstä on tässäkin ketjussa aiemmin puhuttu moneen otteeseen. Eli ”pörssi romahtanee” on oikein, ”pörssi lienee romahtaa” on väärin. Itse olen nähnyt tuota väärää versiota käytettävän ainostaan tällä foorumilla, en muistaakseni missään muualla. Mistähän tämä voisi johtua? 
13 tykkäystä
Lienee -verbin raiskaus täällä saa tosiaan karvat pystyyn säännöllisesti.
11 tykkäystä
En ole juurikaan muualla törmännyt edes potentiaalin käyttöön, eli ehkä siksi vain täällä törmää (myös) siihen väärinkäyttöön Keskimääräistä taitavampaa kielenkäyttöä tällä foorumilla mielestäni on, joten se innostanee myös kömpelömpää seppoa taivuttelemaan sanan säilää 
9 tykkäystä
Olen meinannut itsekin “puuttua” tähän epäkohtaan eräiden henkilöiden kirjoituksissa, mutta toistaiseksi pitänyt mölyt mahassa. Hienoa, että joku kuitenkin astui rivistöstä esiin ja asettui tätä huutavaa vääryyttä vastaan.
3 tykkäystä