Tuo on kyllä ihan totta. Ehkä täällä muutenkin käytetään tavallista enemmän potentiaalia siitäkin syystä, että foorumin aiheena on juuri sijoittaminen. Eli tulevien tapahtumien ennustaminen korostuu. Noh, tekevälle sattuu! 
4 tykkäystä
Ajoin tämän Inderes-filtterin läpi 
11 tykkäystä
Pahin on lienee olla -sanapari. Romahdus lienee on tulossa.
Potentiaalia pahoinpidellään muillakin foorumeilla. Kyseessähän on todella kömpelö muotoilu, jota juuri kukaan ei käytä arkikielessä. Se korvataan esimerkiksi voi romahtaa, varmaan romahtaa, saattaa romahtaa. Nettifoorumeilla taas halutaan vaikuttaa vähän fiksummalta ja käytetään koukeroisempaa kieltä.
4 tykkäystä
“Lienee olla” on kieltämättä hirveä yhdistelmä. Koulussa ei kai enää opeteta, että lienee-verbiä käytetään olla-verbin potentiaalimuodon korvaajana, sillä olla-verbistä ei tehdä potentiaalimuotoa (poislukien “oltaneen”).
Lienee-verbin käyttö on ilmeisesti ajan saatossa unohtunut ja nyt sitä käytetään etenkin “nuorten” 
keskuudessa väärin. “Romahdus lienee tulossa” saattaa jonkun korvaan kuulostaa hienostelulta tai runolliselta, mutta väitän, että 70- ja 80-luvuilla koulunsa käyneille se on tuttu tapa ilmaista arviota tulevasta tilanteesta.
“Pörssi romahtanee” on omasta mielestäni tehokkaampaa kielenkäyttöä kuin “pörssi voi romahtaa”. Foorumilla nähtäneen monenmoista versiota potentiaalimuodoista myös jatkossa. Ei asia oikeastaan minua häiritse, jos viestin sisältö on muuten mielenkiintoista tai asiantuntevaa. Ei omat viestinikään virheettömiä ole. Mutta jonkinlainen särö uskottavuuteen vääristä potentiaalimuodoista tulee. 
10 tykkäystä
Potentiaali on yksi yläasteen äidinkielen opetussisällöistä. Olisikohan 9. luokan asiaa.
Jotkut sanat taipuvat potentiaalissa ihan suuhun sopivasti, josta romahtanee on hyvä esimerkki. Kuitenkin muissa persoonamuodoissa ja monissa muissa sanoissa potentiaali muuttuu aika koukeroiseksi. Näin nämä luonnollisesti kiertää jotenkin ja kiertoilmaukset tarttuu myös helpompiin sanoihin.
Esimerkki romahtaa
- romahtanen
- romahtanet
- romahtanee
- romahtanemme
- romahtanette
- romahtenevat
Etenkin monikossa alkaa olla jo koukeroista. Otetaan sitten vähän monimutkaisempi sana vilvoitella.
- vilvoittelenen
- vilvoittelenet
- vilvoittelenee
- vilvoittelenemme
- vilvoittelenette
- vilvoittenevat
Nämä olivat vielä aika yksinkertaisia esimerkkejä, mutta monen kielikorva ei näihin silti taivu. Se ei ole mikään ihme, kun potentiaalia harvoin kuulee missään muussa muodoissa kuin yksikön kolmannessa persoonassa.
Sinäkin tavallaan käytit kiertoilmausta, kun pörssin romahdus lienee tulossa. Tuon lienee sanan voi tiputtaa kokonaan pois ja käyttää tulla-sanaa potentiaalissa. Romahdus tullee.
5 tykkäystä
Toinen muoto, jota usein käytetään tavallisesti vain muutamassa muodossa on imperatiivi, eli käskymuoto. Eli tavallisesti käskemme joko sinua tai teitä, mutta emme meitä tai häntä.
Otetaan taas sanaksi vilvoitella.
- sinä: vilvoittele
- hän: vilvoitelkoon
- me: vilvoitelkaamme
- te: vilvoitelkaa
- he: vilvoitelkoot
Mielestäni näiden käyttäminen arkikielessä tuo mukanaan koomisen alavireen. Vilvoitelkaamme terassilla ja nauttikaamme olutta.
- persoonassa taas on hyvin harras vaikutelma. Foorumilaiset muistakoot, että velka on hyvä renki mutta huono isäntä.
7 tykkäystä
Itse asiassa potentiaalin tunnus liittyy kaksivartaloisilla verbeillä konsonanttivartaloon, joten vilvoitella-verbin potentiaalin myöntömuodot kuuluisivat preesensissä seuraavasti:
vilvoitellen
vilvoitellet
vilvoitellee
vilvoitellemme
vilvoitellette
vilvoitellevat
Yksikön ensimmäisen persoonan potentiaalimuoto on näin ollen samanmuotoinen E-infinitiivin instruktiivin kanssa, mikä saattaa toisinaan aiheuttaa hämmennystä.
11 tykkäystä
No tässä oli malliesimerkki siitä, miten joku huonolla kielikorvalla varustettu kompastuu näihin. Kiitos!
6 tykkäystä
Ylen sivuilla lukee, että “Venäjän asemaa kansainvälisessä urheilussa aletaan kyseenalaistaa”.
Jotenkin särähtää omaan korvaan. Mitä mieltä asiaan enemmän perehtyneet ovat? Onko “kyseenalaistetaan” tai “on aloitettu kyseenalaistamaan” kieliopillisesti parempi?
1 tykkäys
En ole perehtynyt asiaan, mutta minusta tuo Ylen versio kuulostaa oikealta ja se on paras noista kolmesta. 
1 tykkäys
Kyseenalaistamaan on mun valinta
2 tykkäystä
Molemmat maininnat ovat tässä yhteydessä kieliopillisesti hyväksyttyjä.
“aletaan kyseenalaistaa” tai “aletaan kyseenalaistamaan”.
2 tykkäystä
Ihan oikein. Hiljattain on tullut hyväksytyksi myös muoto ”aletaan kyseenalaistamaan”, joka on länsimurteellinen ilmaisu.
Ennen siis:
- alkaa tehdä (ei alkaa tekemään)
- ruveta tekemään (ei ruveta tehdä)
Jos tätä siis tässä haettiin.
Edit: Bondi ehtikin jo saman mainita. Tarkennus vielä, että nykyisin on siis hyväksytty myös ”alkaa tekemään”.
2 tykkäystä
Kiitos Ossi ja @Bondi .
Itselleni oli yllätys tuo “aletaan” sanamuoto. Virhe siis tällä(kin) kertaa kuulijan korvassa 
2 tykkäystä
Olenko ainoa, jota häiritsee tavattoman paljon puollustus-sanan käyttö (etenkin tuolla Ukrainan sotaa käsittelevässä ketjussa)?
Toinen mikä häiritsee ehkä vieläkin enemmän, on uutistahojen TWIITTAILU PELKILLÄ ISOILLA KIRJAIMILLA 
11 tykkäystä
Et ole ainoa. Tässä yhteydessä kannattaa myös valistaa oikeasta muodosta, niin ei jää pelkäksi päivittelyksi. Puolustus, puolustaa. Ihan niin kuin piirustus ja piirustaa.
7 tykkäystä
Suututin vaimon enkä kehtaa katsoa televisiota joten aloin uudelleen lukemaan Laatugurua.
Heti Lundmarkin esipuheen ensimmäisellä sivulla mainitaan sekulaarinen kasvu, joka määritellään "luonteeltaan varsin kestäväksi kasvuksi “katoavaisten kasvuprosenttien sijaan”.
Itse ymmärrän sekulaarisuuden maallisena, ei-uskonnollisena tai uskonnosta riisuttuna. Talouteen liittyen löysin tämän termin sekulaarinen kasvu, ja eräästä blogista “sekulaarinen stagnaatio”. Osaako joku perustella miten sekulaarisuus liittyy kasvuun ja onko se jotenkin yleisemmin käytetty termi tässä yhteydessä? Jokin Anti-bumtsibum? Toisaalta tällaiseen kasvuun pääsee osaksi “sijoittamalla megatrendin harjalla kiitävään yhtiöön”.
2 tykkäystä
En tiedä osaanko sen kummemmin perustella, mutta itse käsitän sekulaarisen kasvun olevan varma"peruskasvu" esimerkkinä “Buffett mittarin” mukainen BKT:n kasvu, joka perinteisesti noin 3%. Siitä noin 2% on keskuspankin tavoitteen mukaista inflaatiota ja prosentti “talouden tehostumista”. Tuon 3% yli menevä kasvu sitten ei ole “normaalia” vaan buustattu jollakin, kuten velka, katteen alennus tai nopea inflaatio tai tekninen kilpailuetu yms, joka ei ole pysyvää. Buffett on todenut, että yhtiöt eivät yleensä pitkään pysty kasvuun yli tuon määrän, ainakaan kannattavasti vaan hunapurkille ryntää tulijoita, jotka kynsin hampain taistelevat markkinaosuuksista. Ktaoavaiset kasvuprosentit on sitten nuo yli tuon 3% menevä kasvu, joka ei yleensä ole kestävää vaan hyytyy aikanaan. Tästä esimerkkinä toimii Buffettin sijoituksissa Coca Cola, joka ei enää viime aikoina ole kasvanut. Kasvu mikä on mahdollista on otettu.
“Peruskasvun” eli sekulaarinen kasvu sitten riippuu tarkasteltavasta maasta tai bisneksestä. Kiinan talous on tainnut kasvaa viime vuodet 6%, joten sen sekulaarinen kasvu on 6%. Joku puiolijohde bisneksen peruskasvu voi olla 10% joten sekulaarinen kasvu on 10%. Yleensä sekulaarinen kasvu on lähellä tuota 3-4% BKT:n kasvua. Se mielletään alhaiseksi ja jollain välillä odotetaan return to the mean seka talouden alalla, että maassa.
Jos tässä virheitä saa korjata. Noin asian samasta kirjasta slevitelleenä aikanaan itse mielsin.
2 tykkäystä
Oman subjektiivisen kokemuksen mukaan “olla”-verbin potentiaalia käytetään keskisuomalaisissa murteissa hyvin vapaasti. Esimerkki:
Keiteleläinen: Liekkö tuolla on merkitystä.
Potentiaali: Tuolla ei liene merkitystä.
Ilman potentiaalia: Tuolla ei varmaan ole merkitystä.
Indeläinen:Tuolla ei liene ole merkitystä.
Tuota liekkö-sanaa sain kuulla ensimmäisinä opiskeluvuosina tosi paljon. Tuntui, että keskisuomalainen kaveri käytti sitä vähän joka kohdassa pehmittämään lauseita, ja omaan eteläiseen korvaan se kuulosti hyvältä.
Summa summarum: potentiaalin virheellinen käyttö johtuu jo keskustelussa mainittujen syiden lisäksi murteellisista ja tyylillisistä asioista. Muut syyt olivat pörssikeskustelun “potentiaalimaisuus” ja foorumin korkeahko taso, joka puskee kirjoittelijoita pistämään parastaan, jolloin virheitä luonnollisesti sattuu.
4 tykkäystä
“Keiteläiläis” tyyppinen analyysi voisi joskus olla paikallaan.
“Liekkö kannattee tätäkään osaketta hyvinkään paljoa ehkä osttoo”
“Liekkö tällekkään tosissaan pystyy mittään kovinkaan vahvaan suositusta anttoo, puoleen eikä toisseen”
“Suattaahan tuo olla että pitäsin kovasti kiinni, mikäli ei ois sattumalta taas kova hinku piästä erroon, vaan liekkö tuokaan nii vakavasti otettava seikka, ettenkö pyörtäis ja saattaisin ehkä jopa löysätä näppilöisistäin.”
Ota näistä ny selvää.
Huomenta vaan kaikille aamuvirkuille😃
7 tykkäystä