Pinnallisesti ajateltuna kiinnostava heitto, mutta tarkemmin tarkasteltuna ehkei nyt kuitenkaan.
Kysyn muutaman muun. Kannattaako törmätä metsässä ennemmin mieheen, vai ampiaiseen? Onko naisen turvallisempaa asua yksin, vai miehen kanssa? Onko miehen turvallisempaa asua ennemmin yksin, vai naisen kanssa? Entä suomenruotsalaisen, vai suomalaisen?
Varmaan sanomattakin selvää että tämän kysymyksen muotoilu ilmaisee vain kysyjän agendan. Myös maahanmuuttajakeskustelusta tämä tilastollinen näkökulma onkin kaikille jo tuttu asetelma, joskaan samanlaista twitter-suosiota tämä ei ole karhunnut.
Nähdäkseni kyseessä on siis ihan vain perinteinen somepoteroitumisilmiö, tällä kertaa sukupuolinäkökulmalla. Samaa turhanpäiväistä vääntöä ja vastakkainasettelua, tämän päivän aihe on vain omansa. Näitä samoja ”ajatuksia herättäviä” heittoja on internet, ja erityisesti tietyt surullisenkuuluisat syrjäytyneiden miesten foorumit täynnä, jos sukupuolikysymyksiä tahtoo enemmän pohtia.
Alan olla sitä mieltä että nämä ns. ajatuksien herättelyt ovat 90% täyttä vastakkainasettelusotaa. Ongelmiin, jotka ovat toki jossain määrin oikeita, ei esitetä realistisia vastauksia. Sen sijaan kylvetään vain siinä omassa oikeamielisyydessä, ajatuksia herätellään mutta ei ajatella.
Onneksi tämän netin saa myös kiinni. Tilastoista viis, en laita vaimoa jatkossakaan hotelliin turvaan perjantai-iltaisin, tai kiellä afterworkkeja työkavereiden, edes miespuolisten, seurassa.